Jussi Rasinkankaan säveltämä ja Turkka Malin sanoittama "Haaveiden laiva" sisältyy kirjaan Kasper, Eira: Amadeus : johdatus musiikin maailmaan (Eira Kasper, Raija Lampila; Otava, 1999; sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu alkaa: "Oon vanki ollut kyyneleiden".Mika Toivasen säveltämään ja Anna Erikssonin sanoittamaan kappaleeseen "Kaiken antanut" en löytänyt nuottia (Finna-hakupalvelu: https://finna.fi). Laulu alkaa: "Mihin yöt katoaa". Verkosta löytyvät laulun sanat ja soinnut, esimerkiksi:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/paula-koivuniemi/kaiken-antanut-chords-1981147https://chordify.net/chords/paula-koivuniemi-songs/kaiken-antanut-chords
Tässä muutamia kollegoiden kanssa kerättyjä suosituksia: Wells, Martha: Murhabotin päiväkirjat 1Cline, Ernest: Ready player oneKalajoki, Mikko: Viimeinen perillinenDavidson I. I: Ghost Network 1 AktivoiKoiranen, Mikko: Jättiloikka Jan ValkoselleLukkarila, Anne: Tuomiopäivä EnterMeresmaa, J. S.: Kenties tapan sinut vieläWeir, Andy: Operaatio Ave MariaWith, Mikko: Saakelin satanen Isomäki, Risto: Sarasvatin hiekkaa (tästä on tehty myös sarjakuvaromaani Petri Tolppasen kuvittamana) Toivottavasti näistä löytyy mieluisa vaihtoehto. Kirjojen kuvailutietoja pääsee tutkimaan verkkokirjastossamme: https://lukki.finna.fi/
eli olisiko näin:KäännösSubstantiivit1. немой {m} (nemoi)Adjektiivit2. немой {m} (nemoi)Muut/tuntemattomat3. безголо́сый (bezgolósyi)4. безгла́сный (bezglásnyi)5. немо́й {m} (nemói)6. бесслове́сный (besslovésnyi)7. безмо́лвный (bezmólvnyi)Adjektiivit1. josta ei kuulu ääntä2. sanaton, puhumaton Substantiivit1. ihminen joka ei pysty puhumaan https://www.sanakirja.org/search.php?id=144287&l2=22
Minäkään en onnistunut löytämään myynnissä olevia karjalanmintun (Mentha x dalmatica) siemeniä. Voi olla, ettei niitä olekaan - karjalanminttu on hybridi, joten on mahdollista, että siemenet joko eivät idä tai tuottavat aivan erilaisia jälkeläisiä kuin vanhempansa. Taimien ostaminen on varmaan varmempi keino saada karjalanminttua kasvatettua.Lisätietoa karjalanmintusta: https://temperate.theferns.info/plant/Mentha+%C3%97+dalmatica
Selailin läpi Jevgeni Jevtusenkon runokokoelmat Kyllä ja ei, Runoni, Olen vaiti ja huudan sekä Näkymättömät langat, mutta en ainakaan niistä löytänyt erityisesti isää käsittelevää runoa. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä runosta voisi olla kyse ja mistä sen löytää?
Valter Keltikankaan kirja "Seitsemän tuntia erämaata" on julkaistu vuonna 1977 ja löytyy Vaski-kirjastoista Liedon pääkirjastosta, Nousiaisen pääkirjastosta ja Uudenkaupungin Kalannin kirjastosta.Vaski-kirjastojen kappaleiden tiedot: SEITSEMÄN TUNTIA ERÄMAATA | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotVaski-kirjastojen ulkopuolelta löytyvät kappaleet näkyvät Finnassa: SEITSEMÄN TUNTIA ERÄMAATA | Vaski-kirjastot | Finna.fi
"Ja kesken jos kalpamme katkeaa, / jos kentälle jäämmekin kerran, / – täys onni on sen, joka maataan saa / ees palvella hivenen verran." – Näihin säkeisiin päättyy Reino Hirvisepän Suomen kadettikunnalle omistama runo Maanpuolustajat.
Miksi?-aiheisia runoja löytyy Kaija Pakkasen tuotannosta useita. Yhdessä Marjatta Kurenniemen kanssa tehdyssä loru- ja runokirjassa Kaksi kukkopilliä on Pakkaselta runo Miksi ("Miksi ruoho pihasta leikataan, / kun apila aukoo nuppujaan? -- "), Pakkasen suomeksi riimittelemässä Leonard Shortallin eläinlorukirjassa Yllätys, yllätys on Mietipä miksi ("Miksi kukko on kopea, / miksi jänis on nopea, -- ") ja Georgina Adamsin iltasatu- ja tarinakokoelmaan Satumaan juna sisältyvien runojen joukossa on Pakkasen suomentama Mietin miksi ("Mietin, miksi voikukka / sai värin auringon, -- "). Miksi ja Mietin miksi ovat luettavissa myös Pakkasen runojen kokoelmasta Iloinen pillipiipari ja Mietipä miksi sisältyy Pakkas-valikomaan Leikkimökin runokoppa.
tähän kysymykseen ei kyllä valitettavasti löytynyt tietoa. Möntsölä ilmeisesti on Sortavalassa sijainnut alue, mutta meiltä ei Sortavalan tai Sievin historiaa käsittelevistä kirjoista löytynyt tietoa. Asiaa voisi tiedustella vielä Sievin kunnasta suoraan tai Sievien kirjastosta.https://www.sievi.fi/
Seuraavista teoksista voisi löytyä tarkoitukseen sopivia runoja.Jaakola, Pirkko: Helmasyntejä (Sammakko, 2025)Nieminen, Jani: Meren poika, joen poika (Like, 2014)Mansbach, Adam: Nyt vittu nukkumaan (Into, 2012) + muut teoksetSalama, Hannu: Hyvästi, kirvesvarsi! (Otava, 2016)Wallensköld, Viggo: Opettavaisia runoja lapsille (Siltala, 2024)
Kyseessä on varmaankin Amanda Lydia Granfeltin kirjoittama Satu Suomen vanamosta. Se on julkaistu useissa lasten lukemistoissa, mm. Urho Somerkiven kokoamassa Lasten viides lukukirja -teoksessa (Otava, 1961).
Ikävä kyllä tämän tyyppistä runoa tai aforismia ei löytynyt muutamia kirjaston äitiyteen liittyvistä runo- ja aforismikokoelmia selatessa. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa tuon tekstin.
Tällä hetkellä ei löydy tietoa siitä, että kolmannesta osasta olisi tulossa käännös suomeksi. Suomen kansallisbibliografian Fennica-tietokannasta löytyvät lähes kaikki Suomessa painetut aineistot sekä ennakkotietoja lähiaikoina julkaistavista teoksista. Fennicasta löytyy Von Dreienin Christina-sarjasta vain kaksi ensimmäistä osaa. Mahdollisesta kolmannesta osasta kannattaa kysyä suoraan kirjan kustantajalta Valkealta Pilveltä. Fennica – Suomen kansallisbibliografia | Kansalliskirjasto
Voisikohan kyseessä olla Herman Hessen Siddharta? Kuvausta teoksesta löydät Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9749?utm_source=www…
Arvi-tietokantoja on useampikin.1. Arvi on Hämeenlinnan seudun yleisten kirjastojen paikallistiedon tietokanta, johon on vuodesta 2002 lähtien tallennettu Hämeenlinnaa, Hattulaa ja Janakkalaa käsitteleviä artikkeliviitteitä sanoma- ja aikakauslehdistä sekä kokoomateoksista. Arvi on ollut useamman vuoden pois julkisesta käytöstä, mutta on kuitenkin kokenut uuden tulemisen osana Kansalliskirjaston Arto-tietokantaa. Arto-kokoelman pääasiallinen hakukäyttöliittymä on Finna ja Finna.fi:ssä voit rajata haun tai hakutuloksen Arto-kokoelmaan valitsemalla organisaatiovalikosta ”Kansalliskirjasto / Arto”.Suurin osa Arvi-artikkelien emojulkaisuista löytyy seudun kirjaston kokoelmista. Yksittäisiä artikkeleita on kopioituina Hämeenlinnan pääkirjaston...
Verkosta löytyvien tietojen mukaan Tallinnan joulutori pidettiin ensimmäisen kerran joko vuonna 1991 tai 2000-luvun alussa. Neuvostoaikana joulutoria ei siis ollut. Ks. esim. nykyisen joulutorin perustajan Paul Oberschneiderin haastattelu.
Hei! Vantaan alueella ompelukoneiden ja ja saumureiden huoltoa tekevät esim. yritys Suomen Ompelukone, yhteystiedot löytyvät osoitteesta suomenompelukone.fi/vantaa sekä Ompeluilo ompelukoneliike, yhteystiedot löytyvät osoitteesta ompeluilo.fi/vantaa.
Kaanu on murteellinen tai runokielinen sana, jota on käytetty turkiksesta, viitasta tai muuten vain kaapuun rinnastuvana sanana.Loitsuissa tällainen - kaanun kaavun - merkitykseltään toisiaan lähellä oleva sanapari on tyypillinen tehokeino. Nykysuomeksi ilmaistuna kyse on siis kaavun tms. viitan tekemisestä.Lähteet:SKVR-tietokantaSuomen etymologinen sanakirja
