Kyseessä lienee Giorgio Theotokasin kirjoittama kuunnelma Artan silta. Legenda. Se esitettiin Suomen yleisradiossa 9.11.1964. Tekstin suomensi ja sovitti Tyyne Saastamoinen.
Tieto kuunnelmasta löytyi Helsingin Sanomien digitoitujen lehtien arkistosta.
Voit esittää Yleisradiolle uusintatoiveen.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://helinika.com/2022/01/02/bridge-of-arta/
Alla on ehdotuksia kirjoista, joita voisit alkaa tutkia. Ne ovat pääasiassa yleisesityksiä historiasta.
Philip Parker: Maailmanhistoria ja Eepos : maailmanhistorian käsikirja
maailmanhistoria melko tiiviissä muodossa
James Wyllie: Aikamatkaajan opas historiaan : 18 aikamatkaa Vesuviuksen purkauksesta Woodstockin festivaaleille
Teoksen mukana tehdään aikamatkoja historiallisten tapahtumien aikaan ja paikoille. Tapahtuma käydään läpi ikäänkuin lukija olisi paikalla.
Alexander von Schönburg: Maailmanhistoria muutamassa minuutissa
tärkeimpiä tapahtumia, puheita, paikkoja, ihmisiä
Sodat : sodankäynnin historia
sotiin liittyviä tekstejä, kuvituksia ja aikajanoja ajasta ennen ajanlaskumme alkua nykypäiviin asti
Historiallinen atlas :...
Kirjastokorttisi ei ole enää käytössä. Käytäntönä, että jos asiakas ei käytä Helmet-kirjastokorttia kolmeen vuoteen eikä hänellä ole mitään lainassa, kortti vanhenee ja asiakas putoaa asiakasrekisteristä. Uuden Helmet-kortin saa heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Kun tulet noutamaan uutta korttia, ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__asiointi_kirjastossa(954)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Voit tilata kirjan kaukopalvelun kautta. Kaukolaina maksaa 4 €. Voit täyttää itse kaukopalvelupyynnön ja valita, mistä Helsingin kirjastosta haluat noutaa kirjan. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus. Saat kaukopalvelulomakkeen auki seuraavasta linkistä: Kaukopalvelupyyntö . Halutessasi voit tehdä kaukopalvelutilauksen myös kirjastossa. Jos kirjastokorttisi ei ole voimassa, sinun täytyy mennä kirjastoon ja hankkia ensin uusi kirjastokortti. Samalla kertaa voit tehdä myös kaukopalvelupyynnön.
Lisätietoja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Videonauhurissa on kuvapäämekanismi, jossa pyörivään rumpuun on asennettu yhdestä neljään kuvapäätä eli sähkökelaa. Sähkövirta saa kelat tuottamaan vaihtelevan magneettikentän. Vaihtelu riippuu sähkövirran jännitteen vaihteluista, ja vaihteluita ohjaa videosignaali. Videosignaali on pitkä jono sähköisiä pulsseja, jotka määrittelevät kuvan sisältämät kirkkausasteet.
Magneettinauha pyörii rummun ympärillä, jolloin kuvapäät pyyhkivät sitä tasaisella nopeudella. Kelojen luoma magneettikenttä saa nauhan aktiivikerroksessa olevat rautaoksidikiteet magnetisoitumaan ja asettumaan tiettyyn järjestykseen. Järjestys riippuu magneettikentän muutoksista, jotka taas mukailevat videosignaalin sisältämiä taajuuksia. Rautaoksidiin...
Hei!
Kansallisarkiston Astia-palvelusta löytyy digitoituja vankiluetteloita kyseiseltä ajanjaksolta. Arkistosta löytyvän kokoelman nimi on Kruununvankilain vankiluettelot. Hakupalvelu löytyy osoitteesta Etusivu - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia (narc.fi) Käytä haussa termiä vankiluettelot, jonka lisäksi kannattaa perään laittaa vielä vuosiluku, esim. 1850. Muuten hakutulos paisuu liian suureksi. Luettelot jakautuvat vankiloittain, mikä helpottaa hieman aineiston tarkastelua.
Kyseisestä tekstistä on linkki englanninkieliseen selitystekstiin : Purple Prose: How to Know If Your Prose Is Purple. Tekstissä todetaan, että purppuraproosa on tarpeettoman monisanaista, (teko)runollista ja jäykkää tekstiä, joka keskittää huomion tekstiin eikä siihen, mistä se kertoo. Käsite on peräisin kreikkalaiselta runoilijalta Horatiukselta, joka eli ensimmäisellä vuosisadalla eKr. Teivas Oksala ja Ernst Palmén ovat suomentaneet Horatiuksen Ars poetica - Runotaide -teoksen (Gaudeamus, 1977). Kirjassa todetaan " On varsin tavallista, että mahtipontisiin ja suura lupaileviin alkusanoihin ommellaan jatkoksi yksi ja toinen purppuratilkku, jonka tarkoituksena on näkyä kauas ..." Kirjoittaja ilmeisesti tarkoitta...
Hei!Tietokanta Discogsin mukaan saksofonin soittajaksi levyllä on merkitty Seppo 'Parooni' Paakkunainen. Ohessa linkit levyn ja Sepon Discogs-sivuille: Marjatta Pokela - Mörri-Möykyn Suvi | Releases | Discogs Seppo Paakkunainen Discography | Discogs
Hei!Digging/Kaivamassa-runo sisältyy Jyrki Vainosen kääntämään kokoelmaan. Käännös kuuluu:Etusormen ja peukalon välissälepää kynänpätkä.Minä kaivan sillä.
Singer serial number decoder kertoo, että sarjanumero Y2705903 kuuluu vuonna 1925 valmistetulle Singer-ompelukoneelle. Valmistuspaikka on Singerin Elizabethportin tehdas New Jerseyssa Yhdysvalloissa. Sarjanumerot välillä 2648401-2708400 kuuluvat konemallille 66K.Lähteitä ja lisätietoa:https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-…https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.htmlhttps://www.singersewinginfo.co.uk/66
Säkeet ovat Vilho Koljosen kokoelmaan Laulava teini (Otava, 1944) sisältyvästä runosta Selkosten taakse. Humalaansa siinä on nukkunut pursu – ei pursi:"Pitkospuita pitkin. / Yö on jo ylitse saanut. / Pursu on hukkunut humalaansa / ja kuovin itku laannut."
Illan siluetti -sikermän kolmas runo Elin sittenkin sisältyy Mannerkorven kokoelmaan Ehtoollinen lasikellossa (1947). Ehtoollinen lasikellossa on kokonaisuudessaan mukana Mannerkorven kolme ensimmäistä kokoelmaa yksiin kansiin niputtaneessa kirjassa Runot 1945–1954.
Tarkoitatko ehkä Rauno Lehtisen säveltämää ja sanoittamaa kappaletta "Kiiltokuva", jonka ovat levyttäneet esimerkiksi Markus Allan ja Esko Rahkonen? Se alkaa: "Kuljen maailmalla saman taivaan alla". Se sisältyy nuottiin Lehtinen, Rauno: "Muuttuvat laulut" (Warner/Chappell Music Finland, 1995). Nuotissa kappale on määritelty boleroksi.
Merihaan suunnittelusta vastasi Kulutuskuntien Keskusliiton (KK) Asunto-osaston arkkitehtityöryhmä, johon kuuluivat Sulo Savolainen, Peter Bieber ja Arvi Ilonen. Pääsuunnittelijana pidetään usein Peter Bieberiä, mutta myös Unto Toikkanen vaikutti alueen loppuvaiheen suunnitteluun 1978 alkaen.https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-30-20.pdf
Valitettavasti runon suomennosta ei löytynyt. Ajattelin ehdottaa Majakovskin valittuja runoja, mutta mainitsit jo katsoneesi sen läpi.Ruotsiksi runo löytyy kokoelmista Jad. Dikter ja För full hals och andra dikter. Linkki sivustolle.Myös Kristina Syk on julkaissut runon. Linkki sivustolle.Kenties runo voisi löytyä jostain suomennoksesta. Tein Finna-haun Majakovskin runoista. Linkki hakutulokseen.
