Johann Wolfgang von Goethen näytelmästä Götz von Berlichingen mit der eisernen Hand (1773) on kaksi suomennosta. Antti Räihä suomensi teoksen vuonna 1899 ja J. A. Hollo vuonna 1923.
Kummassakin suomennoksessa kyseinen kohta on jätetty suomentamatta tai paremminkin sanottu sitä on hiukan sensuroitu..
Antti Räihän suomennoksessa tämä on kohta kuuluu näin:
GÖTZ (vastaa). Minun antautua! Armon ja epä-armon uhalla! Kenenkä kanssa te puhutte! Olenko minä ryöväri? Sano kapteenillesi: Hänen Keisarillista Majesteettiansa minä nyt, niin kuin ainakin, kunnioitan velvollisuuteni mukaan. Mutta hän, sun kapteenisi, sano hälle, hän voi minua — (Täräyttää ikkunan kiini).
J. A. Hollo on kääntänyt tuon lauseen näin:
Mutta hän, sano se hänelle, hän...
Hei,
Klamydialta ei ole julkaistu yhtään nuottikirjaa. Yleisistä kirjastoista löytyy ainoastaan kitaranuotit/tabulatuurinuotit kappaleeseen Pienen pojan unelmaa. Tämä on nuottikokoelmassa: Kitararock. Suomirock.
Jannika B. ei ole myöskään julkaissut yhtään omaa nuottikirjaa, mutta hänen kappaleitaan löytyy seuraavasti nuottikokoelmista. Näissä nuotinnokset ovat yleensä varsin yksinkertaisia.
- Aamun takana (Pop tänään vol 9.)
- Itseni Herra (Suomipop naiset)
- Seuraavaan elämään (Suomipop naiset ja Bändibiisejä)
- Jääkausi (Hits 2014)
- En luovu susta koskaan (Hits 2018)
- Skumppalaulu (Pop tänään vol 6.)
- Siva (Pop tänään vol 4.)
- Riisu kokonaan (Pop tänään vol 7.)
Runo on Arvilyn (Arvid Lydecken) Yksinäisin, arin ihminen. Sen voi löytää esimerkiksi Arvily-valikoimasta Kotoa ja kaukaa : valikoima runosatuja lapsille.
Hei,Kyseessä näyttäisi olevan Gerhard Harderin Hengellinen Lied-laulu 1800-luvulta.Valitettavasti kyseistä laulua ei näyttäisi olevan käännetty Suomeksi, tai ainakaan en löytänyt laulusta suomenkielistä levytystä/nuottia Suomen kirjastoista tai Ylen levystöstä.
Ranskalais-italialainen elokuva Le mur de l'Atlantique (1970) on ollut Suomessa ensi-illassa syyskuussa 1971. Suomenkielinen nimi oli Atlantin muuri, ruotsinkielinen Atlant vallen.Ulkomaisten elokuvien suomalaisia esitystietoja voi etsiä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä Elonet-tietokannasta: https://elonet.finna.fi/
Rikollisuuden eri lajeja Suomessa tutkitaan sekä oikeustieteen että sosiologian aloilla. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan insitituutin julkaisuista löytää vuosikymmenten varrella karttunutta tutkimus- ja tilastotietoa rikollisuuden lajeista ja niiden keskinäisestä suhteesta. Esimerkiksi Rikollisuustilanne 2022 -julkaisussa on mainintoja päihteiden ja väkivaltarikollisuuden yhteyksistä. Instituutin julkaisuja voi lukea vapaasti verkossa ja ladata PDF-tiedostoina. Myös valtiotieteellisen tiedekunnan tutkimuksista löytyy aineistoa. Yksittäisistä kiinnostavista julkaisuista voisi mainita Aarne Kinnusen väitöskirjan Kriminaalipolitiikan paradoksi vuodelta 2008.Lääketieteellinen Duodecim-lehti sisältää artikkeleita...
Bikinien kaltaisia asuja näkyy jo kreikkalaisissa uurnissa ja maalauksissa 1400-luvulla eaa. 1930-luvulla (jaa.) tuli markkinoille naisten kaksiosaisia uimapukuja, mutta niitä ei vielä tuolloin kutsuttu bikineiksi. Nykyaikaiset bikinit keksi autoinsinööri Louis Réard vuonna 1940-luvulla.Lisätietoa ja lähde: Bikinit – Wikipedia
Silmä-sarjaan kuuluvista kirjoista en onnistunut löytämään listausta, mutta muutamia sarjan kirjoja on luettavissa Kansalliskirjastossa. Niitä saa vain lukusali-lainaan. Kirjoja voi tietysti yrittää etsiä myös antikvariaateista."Silmäsarja" | Hakutulokset | Finna.fi
Verkosta löytyy erilaisia sivustoja, joista voi katsoa vanhojen Singer-koneiden valmistustietoja. Sivustot eivät ole virallisia Singer-yhtiön sivustoja, mutta kaikki sivustot ilmoittavat saman valmistusvuoden/-paikan. Seuraavien sivujen mukaan kone sarjanumerolla G783088 on valmistettu 1910 Elizabethportin tehtaalla Yhdysvaltojen New Jerseyssa. https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-machines.htmhttps://www.singermachines.co.uk/faq/date-a-old-sewing-machine-from-serial-number-letter.html https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htmSinger-ompelukoneiden historiasta ei löydy painettua lähdekirjallisuutta (ainakaan Suomesta).
Digi.kansalliskirjasto.fi:n löytyy vanhoja kirjoja ja lehtiä. Sieltä löytyy esimerkiksi Koti-lehden satuleikkikuvaelma, jossa kerrotaan, kuinka lapset hyppäävät kittilää eli hyppäävät ruutua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/949853?term=kittil%C3%A4%C3%A4&term=hypp%C3%A4%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n&term=kittil%C3%A4n&term=leikkim%C3%A4%C3%A4n&page=39 Kuvaelmasta käy ilmi, että jalka ei saa osua viivalle, aivan kuin nykyisissäkin ruudunhyppäysleikeissä. Lisää tietoa leikistä voisi saada esimerkiksi Karjalaisesta nuorisoliitosta https://www.karjalainennuorisoliitto.fi/karjala/karjalaisten-tanssien-t…
La Capitaine Fracasse löytyy suomeksi joistain kirjastoista. Sen suomenkielinen nimi on Kapteeni Kalske. LinkkiFinna.fi: Kapteeni Kalske https://finna.fi/Record/vaari.1208160?sid=4858456474
Elokuvan käsikirjoitus on Spede Pasasen, Jukka Virtasen ja Ere Kokkosen työtä. Virtanen toteaa elokuvan DVD-julkaisun kommenttiraidalla virnuillen: "Miksi luotinkaan Yrjänään - se on avainrepliikki meillä aina". Kysymys lienee käsikirjoittajien sisäpiirivitsistä. Kolmikon edesmentyä voi olla, että sen merkitys jää arvoitukseksi.
Viittaat ilmeisesti uutiseen, joka kertoi että vasikka oli kadoksissa vuoden 2008 korjaustöiden jälkeen. Vasikka ei jäänyt kadoksiin vaan kuuluu taas museon kokoelmiin.Lähde:https://www.hs.fi/helsinki/art-2000008417515.html
Loisto-kirjastoihin tehdyt varaukset voi perua ottamalla yhteyttä asianomaiseen kirjastoon puhelimella tai sähköpostilla. Mikäli varauksen on tehnyt itse verkkokirjastossa, niin sen voi käydä myös perumassa sitä kautta.
Oikein sopivilta vaikuttaisivat Kalle-Karhun ja Kaisa-Kilpikonnan Salaisuuskirjat. Ne löytyvät digitaalisina, https://www.suojellaanlapsia.fi/post/kalle-karhun-ja-kaisa-kilpikonnan-…Muutama muu ehdotus:Julia Vuori, Sieni tunteiden aallokossaKobi Yamada, Olipa kerran ongelmaTom Percival, Vilhon pikku valheetEhkä hiukan isommille:Lola Odusoga, Lolan suuri salaisuusSari Airola, Voi Viivi!
Swanin suomennoksessa "I feared it might injure the brain" on "ma luulin, ettei aivoille vaill' ois se vaarojaan". Kunnas ja Manner ovat suomentaneet runon niin, että säkeen ajatussisältö alkaa jo edeltävän säkeen puolella: "[Kun olin nuori, sanoi ukko, niin] pelkäsin vaivoja/ joita kallon sisään voisi siitä tulla."
Finna-hakupalvelusta löytyy muutamia Lektyr-lehtiä: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=lektyr&type=AllFields Varastokirjastosta saa kaukolainaksi aikakauslehti Lektyrin vuosikerrat 1926-27 ja 1929-30. Oulun yliopistossa näkyisi olevan vain yksi numero 18 vuodelta 1948. Gunilla Wolde syntyi v. 1939, joten näissä lehdissä hänen piirroksiaan tuskin on. Toinen hakuosuma on rintamamiehille sodan aikana suunnattu Korsu-lektyr, joka jatkui myöhemmin Min vän -nimisenä lehtenä. Tämäkään ei vaikuta oikealta lehdeltä. Verkosta löytyy Lektyr-nimellä myös ruotsalainen aikuisviihdelehti, mutta sekään tuskin on aiheellinen tulos. Valitettavasti näillä tiedoilla ei...
