Kirjastoon on tullut valittaviksi ensi syksyn uutuuskirjat, mutta ainakaan niiden joukossa ei ole uutta osaa Koskenniska-sarjaan. Sen tarkempaa tietoa meillä ei ole, mutta jos haluat tiedustella asiaa Essi Pajun kustantajalta niin täällä on yhteystiedot https://www.karisto.fi/sivu/yhteystiedot/Amanda Vaara on kirjailija Niina Hakalahden toinen kirjailijanimi. Amanda Vaara -nimellä ei syksyn uutuuksissa ole teoksia, mutta Niina Hakalahden nimellä on ilmestymässä syksyllä Hyvien ihmisten talo.
Kanan (tai käärmeen) pään irti pureminen on joskus ollut osa Amerikassa kiertäneitä "geek show" -esityksiä. Se siis on oikea sirkusjuttu.LähteetMerram-Webster: Geek: https://www.merriam-webster.com/dictionary/geekThe New Yorker 29.10.1995: https://www.newyorker.com/magazine/1995/11/06/geek-showsThe Daily Omnivore: https://thedailyomnivore.net/2022/03/13/geek-show/
Turnauksilla on omat sääntönsä liittyen mitaleiden jakamiseen tuomareille, mutta tyypillisesti turnaukset jakavat kunnianosoituksena ottelun tuomaristolle mitalit, jos kyseessä on mitaliottelu. Esimerkiksi FIFA:n edellisiä vuoden 2022 MM-kisoja koskevassa sääntödokumentissa sanotaan, että sekä loppuottelun että pronssiottelun tuomaristolle jaetaan mitalit. Sääntödokumentin palkintoja käsittelevän luvun 45 kohta 8 linjaa, että voittajajoukkueelle jaetaan kultamitalit, toiseksi tulleelle joukkueelle hopeamitalit, ja kolmanneksi tulleelle joukkueelle pronssimitalit. Saman luvun kohta 9 linjaa, että sekä loppuottelun että pronssiottelun tuomaristolle jaetaan mitalit. Tuomariston mitalit siis määritellään eri kohdassa ja jaetaan eri perustein,...
"Surusunnuntaista" löytyy melodia, sanat ja sointumerkit kokoelmassa Erik Lindströmin kynästä (E. Lindström 1983). Julkaisua löytyy myös Ratamo-kirjastojen kokoelmissa.
Rivit ovat Anna Ahmatovan runon Särkyneessä peilissä (В разбитом зеркале, 1956) kaksi viimeistä riviä.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne. Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s. 315).https://slova.org.ru/ahmatova/v-razbitom-zerkale/
Hei,murrosikä käynnistyy, kun lapsen keho alkaa tuottamaan sukuhormoneja. Niiden eritystä säätelee aivolisäke ja aivolisäkkeen toimintaa ohjaa ja säätelee keskushermosto. Tarkkaa tietoa siitä miksi, miten ja milloin tämä järjestelmä aktivoituu murrosiässä, ei ole. Sukuhormonit saavat aikaan murrosiän muutokset nuoren elimistössä, kuten ihon ja hiuksien rasvoittumisen, mutta ne säätelevät myös pituuskasvua ja yleistä aineenvaihduntaa. Lisää tietoa ja lähteet:Terveyskylä: Lapsen terve kasvu - SukuhormonitLapsen terve kasvu (terveyskyla.fi)Mitä murrosiässä tapahtuu?Mitä murrosiässä tapahtuu? | Hyväkysymys.fi (hyvakysymys.fi)Terveyskirjasto: Luteinisoiva hormoniLuteinisoiva hormoni, seerumista (S-LH) - Terveyskirjasto
Hei!Lauluun ei löydy julkaistuja nuotteja, mutta osoitteessa Tukkikämpän laulu Lasse Hoikka ja Souvarit Chords - ChordU on vapaasti käytettävät soinnut eri soittimille. Voit myös ottaa yhteyttä Souvareihin esimerkiksi yhtyeen kotisivuilla www.souvarit.info olevan lomakkeen kautta ja kysyä, olisiko nuotteja saatavilla.
Sodanajan autokomppanioista on kirjoitettu melko vähän, mutta Juha Ratinen avaa 1930-luvun liikekannellepanojärjestelmää väitöskirjassaan ”Kaaderiperustamisesta aluejärjestelmään : suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen 1918-1945” (Maanpuolustuskorkeakoulu 2018). Lähtökohtaisesti joukot perustettiin saman reserviläisalueen reserviläisistä: ”Perustettavan joukon aselajin mukaisesti koulutetut reserviläiset, yhdessä suojeluskuntien muodostamien kaaderirunkojen kanssa olivat merkittävä kehitysaskel koulutustason ja sotakelpoisuuden parantamisessa. Kun sijoitettu henkilöstö oli vielä kotoisin samalta paikkakunnalta ja miehet tunsivat toisensa, muodostui komppanioita ja pattereita, joiden yhtenäisyys oli...
Hei, esimerkiksi seuraavissa saduissa on lautta tai vene olennainen tarinankerronnan kannalta:Jansson, Tove: Muumit ja suuri tuhotulvaKuratomi, Chizuko: Otso-herran lauttaMikkanen, Raili: Histamiini rakentaa lautanTwain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
Lauri Tähkän Miehessä vikkaa-kappale on alunperin Sunrise Avenue-yhtyeen laulu I Help you hate me. Kappale esitettiin Vain Elämää-ohjelmassa Samu Haberin päivänä, joka toimi edellä mainitun yhtyeen laulajana.Kappaleessa vieraili Tuuletar-lauluyhtye, johon kuuluu Venla Ilona Blom, Sini Koskelainen, Johanna Kyykoski ja Piia Säilynoja.
Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Ilta Iisalmessa" en löytänyt sellaista nuottia, jonka voisi lainata kirjastosta. "Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan mukaan nuotin kustantaja on Fazer. Kirjan tietojen perusteella tähän kappaleeseen on julkaistu nuotti, mutta sellaista en onnistunut löytämään Finna-hakupalvelun kautta. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa on kopio sävellyskäsikirjoituksesta.Lähteitä:Arkistoluettelo 585: Jukka Kuoppamäki:https://www.doria.fi/handle/10024/95721Finna-hakupalvelu:https://finna.fiSuomessa kustannetut sävelteokset (Musiikkikustantajat, 1993)
Hei,Tuolla Un cuento cada dia -sarjan nimellä en oikein saanut esille satukirjoja, mutta kävisikö"365 cuentos de hadas y princesas"? Siinä näyttäisi olevan satuja jokaisellepäivälle prinsessoista ja se on Walt Disney tuotantoa. Tämä espanjankielinen satukirja löytyy esimerkiksi Kirkes- jaVaski-kirjastoista. Sen voisi varmaan saada niistä kaukolainaan. Ja jos haluaisit ostaavastaavanlaisen kirjan omaksi, niin ainakin Amazon.comissa niitä näyttää olevan tarjolla. Yst. terv.Virpi Naumanen
Kyseessä voisi olla Sigurd Wettenhovi-Aspa, jonka kehittämien teorioiden mukaan suomen kieli oli ihmiskunnan alkukieli. Hän löysi paljon yhteyksiä muinaisen Egyptin ja suomen välillä ja oli sitä mieltä, että esimerkiksi pyramidi, muumio ja monet muut sanat perustuivat suomeen. Lisätietoa mm. Ylen Elävässä Arkistossa (https://yle.fi/aihe/a/20-110676). Yle Areenasta on kuunneltavissa Perttu Häkkinen -sarjan jakso, joka käsittelee Wettenhovi-Aspaa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-4108560.Wettenhovi-Aspa Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigurd_Wettenhovi-Aspa
En onnistunut löytämään Maija Konttisesta kuin ihan minimitiedot seuraavista verkkolähteistä:Konttinen, Maija | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalveluKonttinen, Maija | KirjasampoMaija Konttinen – WikipediaHain myös Suomen Kansallisbibliografia Fennicasta, missä pitäisi olla kaikki Suomessa suomeksi ilmestynyt aineisto luetteloituna, mutta sieltäkään ei Konttisesta löydy mitään elämäkerta-aineistoa, pelkästään osumia hänen teksteistään. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistostakin löytyi vain yksi osuma, Maija Konttisen yhdessä Betty Tiusasen kanssa lähettämä sähkösanoma Otto Manniselle: konttinen, maija | Hakutulokset | SKS Finna
Kyseessä lienee Tom Stoppardin vuonna 1968 Prix Italia -palkittu Albertin silta, "englantilaisittain hassu tai ainakin vähän järjetön tarina" Albert-nimisen nuorukaisen maalausurakasta. "Tämä yksitotinen veikko on siinä määrin innostunut tehtävästään, että silta valtaa hänen elämänsä kokonaan." Nimiroolin näytteli Pekka Autiovuori. Ensimmäisen kerran Albertin silta radioitiin meillä 26. heinäkuuta 1968, toinen esitys 11.11.1968.Lähteet: Antenni 30/1968 Antenni 46/1968
Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin julkaisuihin, josko näistä olisi apua sinulle: Luottokanta 31.12.1992: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301318655Luottokanta 1993: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301318656Pankit 1992, pankkikohtaisesti: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301319664Pankit 1993, pankkikohtaisesti: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301319665Nykyisellään tilastoja pankkien markkinaosuuksista, luotonannosta ja talletuksista tuotetaan Suomen Pankin Rahalaitosten tase -tilastossa (https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tilastotiedotteet/rahalaitosten…). Historiallisia tilastoja voi tiedustella osoitteesta: tilastopalaute@bof.fi.
Osmonmäen nimen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt tutkimistani lähteistä. Kaikki vastaani tulleet aluetta käsittelevät kirjoitukset tuntuvat ottavan nimen annettuna, yrittämättä sitä taustoittaa, mikä viittaa vahvasti siihen, ettei nimen syntyhistoriaa tunneta: se on "vanha paikallisnimi", aluetta "on kutsuttu" tällä nimellä jne. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että Osmonmäki olisi saanut nimensä tilan tai torpan mukaan – tällaisesta ei käyttämässäni lähdekirjallisuudessa puhuttu eikä Osmoon assosioituvia nimiä löytynyt tilojen eikä torppien listauksista.
