Olen aika varma, että kyseessä on unkarilainen kansanruno, "Pelkuri", jonka on suomentanut Otto Manninen, ja säveltänyt Ahti Sonninen. Suomen laulajain ja soittajain liiton nuottiverkkokaupassa tämän runon kerrotaan alkavan sanoilla "Kuinka, rakas kultaseni, luokses tulla voisin...". Nuotti on täällä ostettavissa.Pelkuri - SulasolSeinäjoen pääkirjastolta löytyy nuottikirja, johon voi tehdä kaukopalvelupyynnön.Pelkuri : unkarilainen kansanruno | Eepos-kirjastot | Finna.fiKaukopalvelu | helmet.fi
Kyseessä voisi olla Yölinnun kappale Rakastun uudelleen. Siinä sanotaan: "Sillä tiedän että taas rakastun uudelleen". Se on julkaistu Yölinnun albumilla Maailma on kauneimmillaan (2018).
Olisikohan kyseessä Katri Savolaisen vuonna 1963 ilmestynyt nuortenkirja Tyttö Mijas-vuorelta?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Suomalaisturistit tapaavat Espanjassa vaalean tytön, jolla on kaulassaan Kalevalakoru. He ryhtyvät selvittämään tytön alkuperää, ja selviää, että nyt espanjalaisperheessä asuvat tytön suomalaiset vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa. Suomalaiset järjestävät Elan Suomeen isovanhempiensa luo, ja vähitellen tyttö alkaa tunnistaa tuttuja paikkoja."Etusivu - Lastenkirjainstituutin kirjastoTYTTÖ MIJAS-VUORELTA | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Kirjailija Yaşar Kemalin oikea nimi on Kemal Sadık Gökçeli. Näin ollen Yaşar Kemal on taiteilijanimi. Hänen teoksiaan ei kuitenkaan hyllytetä Kemalin mukaan, koska taiteilijanimi ei noudata selkeää etunimi plus sukunimi rakennetta, vaan se koostuu tarkalleen ottaen kahdesta etunimestä. Tällöin nimeä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, ja hyllytys tapahtuu ensimmäisen sanan Yaşarin mukaan. Samoin on toimittu esimerkiksi Katri Helenan kohdalla. Sen sijaan taiteilijanimessä Ilkka Remes etu- ja sukunimi on selkeästi erotettavissa, joten hänen teoksensa löytyvät sanan Remes kohdalta.Aihepiiriin voi tutustua tarkemmin esimerkiksi Helsingin yliopiston rda-kuvailuohjeiden avulla.
Ainakin seuraavat uusimmat painokset ovat lyhentämättömiä ja sisältävät koko teoksen: Otava 2013 [Uusi painos], ISBN 9789511270911 sekä Kustannusosakeyhtiö Otava [2025], ISBN 9789511531937. Molemmat ovat Jalmari Finnen suomennoksesta otettuja uusintapainoksia, ja saatavilla Helmet-kirjastoista.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Anna Kortelaisen kirja on tietokirjaksi luokiteltu, joten oletettavasti kirjassa esitetyt asiat perustuvat tutkimukseen ja faktoihin. Ja kyllä, Kammion sairaala on ollut olemassa. Helsingin kaupungin sivuilla on Pirkko Madetojan kirjoittama artikkeli Mielisairaan hoidon historiaa Helsingissä, jossa kerrotaan näin: "1900-luvun alussa Helsingissä toimi myös yksityisiä psykiatrista hoitoa tarjoavia laitoksia. Tunnetuin oli lääkärinleski Sofie Louise Lybeckin perustama hermo- ja mielitautisten sairaskoti, joka sijaitsi 1888–1904 Töölössä Kammion alueella. Kammiossa hoidattivat ongelmiaan mm. kirjailijat F.E. Sillanpää ja Mika Waltari. Kammion sairaalasta tuli Hesperian sairaalan osasto 1950-luvulla ja 1962 sen toiminta loppui."Kammion...
Nykytaidemusiikin nuottijulkaisut ovat yleisissä kirjastoissa melko harvinaisia. Uusista pianonuoteista suurin osa on vanhojen klassikoiden valikoimia tai populaarimusiikkia. Alla muutama ehdotus, joita löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.Paavo Heininen: Etydejähttps://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=etydit+heininen&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22 Kalevi Aho: 19 preludia pianolle on sävelletty 1960-luvulla, mutta julkaistu nuottikirjana vasta kymmenkunta vuotta sitten:https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3552291?sid=5255456554 Lauri Kilpiö: Yösoutu järvellähttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.4349452?sid=5255456554 Lauri Mäntysaari: Chats before sunrise :...
Pitää mennä sivustolla helmet.fi tarkennettuun hakuun. Siellä 1.hakulaatikkoon tähti, joka tarkoittaa että kaikki mahdollinen. Seuraavaan laatikkoon alavalikosta aihe ja laatikkokohtaan EI jännityskirjallisuus. Jos vielä enemmän haluat karsia niin valitse seuraaviin laatikoihin EI rikoskirjallisuus ja Ei poliisikirjallisuus ja Ei psykologinen jännityskirjallisuus. Nämä ns asiasanat löytyvät www.finto.fi.
Vasemmalta alempaa kohdasta kokoelma valitse äänikirjat. Lisäksi voi toki määritellä tarkemmin valikoista esim. kielen.
Valitettavasti joskus hakutulos ei vaikuta täydelliseltä. Silloin voi rajata lisää hakutuloksen oikealla puolella olevista hakuehdoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt...
Hei!
Kävimme läpi kaikki meillä olevat Asunna kokoelmat, mutta kyseistä runoa Kesäaamu ei löytynyt.
Huomasimme, että aiemmin Kysy kirjastohoitaja-palstalla on kysytty kesäaamuun liittyvää runoa.
Runon nimi on Kalamies ja löytyy kokoelmasta Viheriä oksa, 1930.
Tätä kokoelmaa meillä Turussa ei ole.
Aamulla kun heräjän narahtelu(hun) veräjän.
Ylle puen paitani, taas on hyvin laitani.
Kuljen pitkin nurkkia, kanten matopurkkia.
Kohta istun venhossa, kesäaamun tenhossa.
päiväkulta paistelee, ahvenkörri maistelee, makeata täkyä, koukku ei saa näkyä jne.
Runo nimi on Kalamies ja sen on tehnyt Heikki Asunta. Runo löytyy teoksesta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi (Gummerus, 1930).
Ne eroavat sienistä siten, että ne eivät ole sieniä. Eivätkä myöskään eläimiä tai kasveja. Limasienet ovat amebojen kehityslinjaan kuuluvia alkeellisia aitotumallisia eliöitä, jotka kykenevät myös liikkumaan.
Lähteet
wikipedia.fi. Limasienet.
yle.fi. Limasienet ovat oikea luonnonoikku.
Voit itse vaihtaa kotikirjaston kirjautumalla omiin tietoihin HelMetissä. Sivun ylälaidassa on painike "Muuta yhteystietojasi". Sitä klikkaamalla aukeaa sivu, jolla pääset muuttamaan myös esimerkiksin kotikirjaston.
Mikäli kirjautuminen ei syystä tai toisesta onnistu, voit pyytää seuraavalla kerralla kirjastossa käydessäsi virkailijaa vaihtamaan kotikirjastosi.
Hei,
näyttäisi olevan sepän signeeraus. Yritin tutkia meiltä kirjastosta löytyviä suomalaisia hopealeimoja käsitteleviä teoksia, mutta niistä ei oikein ollut apua tekijän henkilöllisyyden selvittämiseksi. Olisikohan kyseessä helsinkiläinen seppä? Toinen kuvio oikealta näyttäisi kovasti veneeltä. Leimat-sivustolta löytyy helsinkiläisiä hopeaseppiä ja heidän käyttämiään nimikirjainleimoja. Sieltä tulee vastaan nimi Hjalmar Gräsbäck, joka käytti leimaa HjGr. Jos signeerauksen toisen kirjaimen voisi tulkita J:ksi ja viimeisen R:ksi, saattaisi Gräsbäck olla tekijä. Tämä on toki vain tulkinta.
Tässä linkki sivustolle:
https://www.leimat.fi/leimahaku/leimahaku_fi.php?nimileima=&paikkakunta…
...
Hei!
Toki hankitaan! Jos haluat tarkentaa toivomusta tai tehdä hankintaehdotuksen tietyistä levyistä voit tehdä sen myös tällä lomakkeella: https://formbox.fi/e-form/fi/LPR/a90dd0372c
tai sähköpostiin niko.kolehmainen@lappeenranta.fi tai musiikki.kirjasto@lappeenranta.fi
Ystävällisin terveisin
Niko Kolehmainen / Lappeenrannan kaupunginkirjasto
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Toivottavasti vastaus löytyy sitä kautta. Vai tunnistaisikohan joku palstan lukijoista kyseisen tarinan?
Kysymyksesi vaatisi laajaa historian tuntemusta. En löytänyt kirjaston lähteistä mitään yksiselitteistä tietoa. Matkustusasiakirjoja on ollut, esimerkiksi 1800-luvun Suomessa papisto on antanut kirkonkirjojen perusteella matkadokumentin lähtijälle, mutta tietenkään niistä ei ole voinut tunnistaa henkilöä samoin kuin valokuvista, vaikka kirjoitetut kuvaukset olisivat tietysti olleet mahdollisia.
Liikkumista Suomessa 1800-luvulla valotetaan artikkelissa Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa Einonen, Piia; Frigren, Pirita; Hemminki, Tiina; Uotila, Merja Einonen, P., Frigren, P., Hemminki, T., & Uotila, M. (2016). Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa. Ennen ja nyt : historian tietosanomat,...
Kertomus ihmislasta kuljettavasta haikarasta löytyi sanahaulla Kansalliskirjaston digitoiduista aikakauslehdistä.
Se on ilmestynyt Valistuksen lasten lehdessä lokakuussa vuonna 1916. Runomuotoinen kertomus löytyy sivulta 5.
Meiltä ei löytynyt omasta porukasta varsinaista keittiövirtuoosia ja selaamamme keittokirjatkin jättivät asian auki. Sokeria tuorehillo tuntuu tarvitsevan ainakin jossain määrin. Netistä löytyi helppoja tuorehillo-ohjeita, mutta niissä ei puhuta säilyvyydestä juuri muuta kuin "muutama päivä jääkaapissa". Ylen uutistissa on artikkeli tuorehillosta, joka säilyy keittämättäkin. Marttaliiton neuvonnasta voi myös kysellä vinkkejä, heillä on sivuillaan mm. chat-palvelu.
Tässä linkit:
https://yle.fi/uutiset/3-6308213
https://www.martat.fi/
Voisiko kyse olla Maija Niinimäen kirjoittama helppolukuinen nuortenkirja Nolommaksi menee. Kirja on jatkoa edellisenä vuonna ilmestyneeseen kirjaan Nolointa ikinä. Kirjat kertovat 11-vuotiaasta Viljamista, joka ei voi asua kotonaan ja joka siksi sijoitetaan maalaistaloon.
Kustantajan esittely kirjasta
Jos kyseessä on äänikirja joka on fyysisenä levynä Vaasan kaupunkikirjastossa niin sen voi mahdollisesti kaukolainata oman kirjaston kautta, jotta ne toimitetaan toisesta kirjastosta. Tämä on maksullinen palvelu. Lisätietoja löytyy ensisijaisesti oman kirjaston verkkosivulta, tässä tilanteessa Helmet-kirjastojen sivuilta - Kaukopalvelu | Helmet.
E-aineistoa ei sen sijaan voi kaukolainata joten sitä pääsevät vain lainaamaan tiettyjen kirjastojen asiakkaat. Tästä huolimatta monessa kirjastossa on mahdollista luoda itselle kirjastokortti vaikka ei asu tietyssä paikassa, mutta sen pitää tehdä paikan päällä jotta voi esittää kuvallisen henkilötodistuksen. E-aineiston lainaukseen liittyvään kysymykseen on vastattu aikaisemmin. ...
