Emily Smithin kirja The Power of Meaning on suomennettu nimellä Merkityksellisyyden voima ja sitä on tilattu Kyyti-kirjastoihin useampi kappale. Jos suomenkielinen teos käy, niin se on varattavissa. Englanninkielistä alkuteosta Kyytiin ei ole tilattu.
Hei,
Hyvä kysymys. Käytäntö vaihtelee varmasti jonkin verran eri kirjastoissa. Pienissä kirjastoissa valinnan tekee useimmiten kirjastonjohtaja, mutta monesti valintaa on jaettu eri osaamisalueiden mukaan. Suuremmissa kirjastoissa on siirrytty enemmän keskitettyyyn hankintaan, jossa valinnat tehdään - kuten termi kertoo - keskitetysti isommassa yksikössä. Näissä tapauksissa aineisto yleensä kelluu, eli siirtyy kirjastosta toiseen pitkälti tarpeen mukaan. Osa hankintatoiveista tulee asiakkailta. Näitä toteutetaan sen mukaan miten aineistoa on saatavilla, soveltuuko se kirjastoon ja onko sillä riittävästi kysyntää.
Suurten kustantajien mainonta tottakai vaikuttaa, koska paljon mainostettuja kirjoja myös kysytään eniten kirjastosta....
Kyseessä on varmaankin Perussanoman vuonna 1999 julkaisema teos Ystävälle (Alles Gute), jonka on suomeksi toimittanut Aimo Mäkelä. Valitettavasti näyttää siltä, että teosta on vain Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa, joista sitä ei saa kotilainaan.
Kirjan liitteenä on CD, joka sisältää instrumentaalimusiikkia, mutta levyn sisältöä ei ole avattu luettelointitietoihin. Levyn sisältämiä kappaleita ei valitettavasti löydy ulkomaisistakaan lähteistä. Mikäli kappaleet on mainittu kirjassa, tiedon voisi saada niiden kirjastojen kautta, joilla kyseinen kirja on kokoelmissaan.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.843713
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Lumme-kirjastoilla on käytössä asiakkaille Ellibs-lainausalusta, johon kirjat hankitaan Ellibs-e-kirjakaupan valikoimista https://www.ellibs.com/fi/. Kirjan tulee nykytilanteessa siis olla tarjolla Ellibsillä, jotta se voidaan hankkia asiakkaidemme lainattavaksi.
Tulkitsenko kysymyksen oikein, jos oletan haettavan selitystä siihen, miksi kirjasarjan käännösten nimissä esiintyy sana Medusa? Tätä sanaa ei tosiaan esiinny alkuperäisen Robert Ludlumin trilogian nimissä eikä myöskään myöhemmän Eric Van Lustbaderin kirjasarjan (toistaiseksi ilmestynyt 12 osaa) otsikoissa, jotka on kaikki rakennettu päähenkilö Jason Bournen nimen varaan. Suomennoksissa käytetty sana Medusa on CIA:n salaisen, Kaakkois-Aasiaan ja Vietnamiin sijoittuvan projektin koodinimi. Syytä siihen, miksi Suomessa on päädytty eri ratkaisuun kuin alkukielisissä, en ole löytänyt.
Heikki Poroila
Valitettavasti näyttää siltä, että tätä aariaa Johann Christian Bachin oopperasta Adriano in Siria, T211 ei löydy Suomen kirjastoista nuottimuodossa, vain äänitteenä. Olen tarkistanut sekä yleisten kirjastojen että Sibelius-Akatemian kirjaston kokoelmatiedot.
Vielä ikävämpää on se, ettei tätä aariaa näytä olevan nuottina saatavana myöskään ostamalla. Tutkin asiaa varttitunnin, mutta en löytänyt yhtään selkeää viitettä siihen, että aaria sisältyisi johonkin kokoelmaan. Kustantaja Garland on julkaissut koko oopperan partituurin vuonna 1985 Johann Christian Bachin koottujen teosten osana 5, mutta tätä ei näytä olevan missään suomalaisissa kokoelmissa eikä siis enää myytävänä. Tiedonhakua hankaloittaa, että saman libreton ovat säveltäneet...
Seuraavat teokset löytyivät Finna-tietokannasta https://finna.fi/ ja ovat kaikki saatavissa myös Helmet-kirjastosta.
Tapani Sopanen: Reijo Blommendahl, Tehtävä Sahalinilla, Aikamedia 2017. Blommendahl on työskennellyt pitkään Fida internationalin palveluksessa Japanissa.
Magnus Londenin ja Ulla-Leena Lundbergin Siperian matkakertomuksista saattaa löytyä jotain myös Sahalinin saaresta.
Magnus Londen: Maan ääriin, kertomuksia Siperian matkoilta, Like 1998.
Ulla-Leena Lundberg: Linnun siivin Siperiaan, Gummerus 1994 ja 2018.
Ihmisen suku osa 2, Kivikauden ihmiset, ja osa 5, Nykyiset alkuperäiskansat, WSOY 1994 ja 1995.
Maapallo, Maantieteellinen tietokirja,kuvia ja kuvauksia. Seitsemäs osa : Kaakkois-Aasia, Itä-Aasia, Sisä-Aasia...
Ritva Hellsten on suomentanut kyseisen kohdan Mihály Csíkszentmihályin teoksess Flow : elämän virta (Rasalas, 2005) seuraavasti: ”[---] (kokemus itsessään tuottaa niin suurta iloa, että) ihminen on valmis maksamaan siitä jopa suuren hinnan vain voidakseen tehdä sitä, mitä tekee.” (s.19)
Esimerkiksi Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy tietoa kirjan juonesta. Alla linkki sivulle:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9510307866&qtype=b
Tätä elokuvaa emme tunnistaneet. Elonetistä ja IMDb:stä ei myöskään löytynyt oikein sopivaa,
Kavin Elonet, https://kavi.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&loo…
IMDB, https://www.imdb.com/find?q=tv-watching&s=tt&ref_=fn_al_tt_mr
Tunnistaisikohan joku lukijoistamme elokuvan?
Hei!
Nurmijärven kirjastosta löytyi vuodelta 1993 oleva painos, jonka alusta löytyvät esipuheet vuosien 1976 ja 1989 laitoksiin. Vuoden 1976 laitoksen esipuheessa on kyseinen lause ja se on suomennettu seuraavasti: Olemme eloonjäämiskoneita, geeneinä tunnettujen itsekkäiden molekyylien säilyttämiseen sokeasti ohjelmoituja robotteja.
Kirjaudu verkkokirjastoon https://vaski.finna.fi/ ja valitse yläpalkin pudotusvalikosta sivu "Lainat". Jos kirjauduit verkkokirjaston etusivulta, avautuu sivu automaattisesti. Valitse rastittamalla uusittavat lainat ja klikkaa painiketta "Uusi valitut lainat". Voit uusia lainasi viisi kertaa, mikäli niihin ei kohdistu varauksia. Voit uusia lainasi myös soittamalla omaan kirjastoosi. Yhteystiedot ja aukioloajat löydät etusivulta ja kohdasta "Kirjastot.".
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy useita Kontulaa käsitteleviä teoksia. Seuraavasta linkistä pääset tarkastelemaan näitä teoksia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SKontula__Ff%3Afacettopicplace%3AKontula%3AKontula%3AKontula%3A%3A__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kesätyöaika poistui virka-ja työehtosopimusten muutoksien vuoksi valtion virastoilta vuonna 1995.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003330429.html
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003436180.html
Jari Aarniosta löytyy kirjoja ja artikkeleita, mutta niistä emme löytäneet tätä tietoa, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=jari+aarnio&type=AllFields…;
Verkosta etsimällä löytyy vuodelta 2017 Seiskan artikkeli, jossa kerrotaan, että Aarnion paino on laskenut lähes 10 kiloa, https://www.seiska.fi/Uutiset/Jari-Aarnio-laihtui-9-kiloa-Farkut-eivat-…. Tässäkään tekstissä ei kerrota, mikä paino on ollut ennen tuota laihtumista eikä jälkeenkään. Sen lisäksi artikkeli on neljä vuotta vanha, joten asiassa on voinut tapahtua muutoksia.
Kirjastossa ei ole pääsyä sellaisiin tietoihin, joita ei ole julkisissa tiedonlähteissä näkyvissä. Tähän kysymykseen voisi oikeastaan vastata vain Aarnio itse. Vielä viime vuonna ainakin hän on...
Kyllä löytyy. Ainakin kirjastojen musiikkiosastoilla on tarjolla Thompsonin pianokoulu 1-3 ja
lisäksi alkeisvihko: Thompsonin pianokoulu : Pienet sormet soittamaan, alkeisvihko.
