Kaipaamasi teos saattaa olla Pentti Pajan Myrskylokki: Kertomus pojista ja veneistä. Toinen vaihtoehto on Kaija Pakkasen Kapteeni Mikko, ohoi!, jonka ilmestymisvuosi
tosin on 1966.
Valitettavasti emme tunnistaneet tätä kirjaa. Ilmeisesti kyseessä voisi olla lasten tai nuorten kirja, koska äiti on lukenut sitä ääneen. Ottolapsia on usein Anni Swanin kirjoissa, mutta tällaista juonta ei niistä löyty. Tutkiskelin tyttökirjoja Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi) ja kirjaston hyllyistä, mutta en löytänyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa?
Kalle Könkkölä toimi pitkään vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtajana. Järjestön sivuilta löytyy sen nykyinen henkilöstö:
https://kynnys.fi/
Vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestön Vammaisfoorumi ry:n sivujen kautta löytyy myös eri järjestöjen toimijoita:
https://vammaisfoorumi.fi/
Duodecimin Koulun terveyskirjastossa on artikkeli (Lihastyön ja työn tehokkuuden huomioiminen työn suunnittelussa), jossa kerrotaan mm., että "Lihastyön energeettinen hyötysuhde on ulkoisen mekaanisen työn suhde kokonaisenergiankulutukseen. Dynaamisen lihastyön hyötysuhde on parhaimmillaankin vain 20–25 %." :
https://www.koulunterveyskirjasto.fi/aihe/opettajalle-ja-opiskeluhuollo…
UKK-instituutin sivuilla on tietoa liikunnan vaikutuksesta energiankulutukseen ja energiankulutuslaskuri eri liikuntamuodoille:
https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-painonhallinta/li…;
Mummosi siteeraa todennäköisesti Eeva Kilven runoa, joka alkaa säkeellä "Ja Jeesus sanoi: Tulkaa rakkaat vuohet". Se löytyy Kilven runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972).
Kysyin tietävämmiltä kollegoilta ja juuri noin kuin arvelitkin. Tarvitaan toiset tunnukset.
"Kirjastokortilla kirjautumisen lisäksi täytyy luoda itselleen vielä erikseen käyttäjätili ja kirjautua sisään myös sillä, mutta sen jälkeen voi latailla listoja."
Oodissa on vastaavia tiloja, ne löytyvät Varaamo-palvelun kautta, https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-05-25&search=&unit=tprek%3A5134….
Myös tilojen varaaminen onnistuu Varaamossa, mutta tällä hetkellä koronarajoitustoimien vuoksi kirjastojen tiloja ei voi varata, koska aukiolo on rajoitettu vain nopeaan asiointiin.
Emme löytäneet suomenkielistä käännöstä tai vaihtoehtoista nimeä tuotteelle. Wikipedia-artikkelin mukaan sattu-jauho valmistetaan erilaisista jyvistä tai palkokasveista kuten ohrasta ja kikherneistä. Toisaalla voidaan käyttää myös cashew-pähkinää, mantelia ja hirssiä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sattu
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Tammen Suuret maailmanmenestykset -sarjassa vuonna 1969 julkaistu Patricia Selenin Hyvästi Venetsia, hyvästi Franca. Siinä kauniin ja raisun Francan monivaiheiset Venetsian-seikkailut vievät hänet taidemaailmaankin ja kohtaamisiin Tizianin ja Tintoretton kanssa.
Kiinan kirjainmerkeistä löytyy tietoa kiinan kielen oppikirjoista esim. Hai Guo: Matka kiinan kieleen ja kulttuuriin. Myös Cecilia Lindqvistin kirja ”Merkkien valtakunta” kertoo kiinalaisista kirjainmerkeistä ja niiden historiasta. Merkit eivät vastaa länsimaisia kirjaimia vaan ne ovat kokonaisia tavuja tai sanoja.
Kirjastoissa on käytettävissä kotimaiset artikkeliviitetietokannat Aleksi ja Arto. Voit tehdä haut asiakaspäätteillä tai pyytää apua kirjaston henkilökunnalta. Kertomalla tarkemmin, mistä kirjasta on kysymys voit yhdessä kirjastonhoitajan kanssa selvittää mahdolliset lehtiartikkelit.
Tarkoittanet kirjaa "Make over your metabolism". Suomesta sitä ei löydy maakuntakirjastoista eikä tieteellisten kirjastojen yhteistietokannasta. Englantilaisella kirjakaupallamme sitä näyttäisi olevan. Tilaamme Lahden kirjastoon yhden kappaleen. Lastu-tietokannasta voit seurata sen saapumista, aikaa voi mennä viikkoja.
Kyseessä voisi olla Fazerin vuosina 1992. 1993 ja 1994 julkaisema kolmiosainen sarja Lasten kultainen laulukirja. Kannessa soittaa klovni harmonikkaa. Numerossa 1 on punainen kansi, numerossa 2 sininen ja numerossa 3 vihreä. Anna-Maija Usman lapsille tarkoitetun viulukoulun Iloinen viuluniekka varhaisessa painoksessa on viulua soittava klovni, osassa 1 vihreä, osassa 2 sininen ja osassa 3 keltainen kansi. Tämä on 1970-luvulta. Ehkä joku muistaa vielä jonkin muun ehdokkaan?
Heikki Poroila
Kysymykseen on todella vaikea vastata näillä lähtötiedoilla. Fennica-tietokantaa voi selata omien tietojen osalta ja toivoa, että etsitty osuisi kohdalle ja sen tunnistaisi. Mutta miten tunnistaa kirja, jonka nimeä ei itsekään muista? Kysyjän sähköpostista päättelemälläni nimellä löytyy yli 300 viitettä, mutta vanhimmatkin niistä ovat vuodelta 1990 eli ainakaan Fennicassa ei ole kysyjän nimellä mitään julkaisua.
Heikki Poroila
Lapsen oikeuksien julistus (1959) / Lapsen oikeuksien sopimus (1989) Julistus YK:n virallisilla kielillä, https://digitallibrary.un.org/record/195831?ln=en ja sopimus niillä, https://www.unicef.org/child-rights-convention/convention-text
italia: https://www.isfol.it/sistema-documentale/banche-dati/normative/archivio/dirittidelfanciullo_1959
liettua: http://elibrary.lt/resursai/NPLC/nepilnameciu_justicija/JUNGTINIU%20TAUTU%20VAIKO%20TEISIU%20DEKLARACIJA.pdf
http://unicef.lt/wp-content/uploads/2017/06/JT-Vaiko-Teisi%C5%B3-Konvencija.pdf
puola: http://libr.sejm.gov.pl/tek01/txt/onz/1959.html
https://brpd.gov.pl/konwencja-o-prawach-dziecka
romania: https://www.salvaticopiii.ro/sci-ro/files/32/327ef3da-c4d0-4fff-9f76-...
Varsinaista tutkimusta ei löytynyt, mutta Ylen Oppiminen-sivustolla on artikkeli, jolla haastatellaan perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttilaa aiheesta. Nostalgiasta ja sen syistä ollaan oltu hyvinkin erimielisiä eri aikoina, sitä on pidetty mm. sairautena. Nostalgiaa voisi luonnehtia Knuutilan mukaan kaikille tuttuksi, keransuloiseksi katseeksi menneisyyteen, kaipaukseksi, menetykseksi. Koko artikkeli on luettavissa alla olevan linkin kautta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-nostalgia
Voisitko tarkentaa, mihin palveluun yritit kirjautua, oliko se Helmet? Ainakin sinne voi kirjautua kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella koodilla. Jos ei koodia muista, niin sen voi palauttaa sähköpostiin.
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
