Vantaan tilastollisesta vuosikirjasta löytyy ruokakauppojen määrä eri vuosina ja eri aluella. Kauppojen nimiä ei ole listattu.
Helsingin maalaiskunnan historia 1865–1945 -kirjassa on myös kaupoista lukunsa (s. 309). Siinä kerrotaan eri kauppaliikkeistä, osuusliikkeistä (Varuboden, Elanto) ja erikoisliikkeistä maalaiskunnassa. Kauppojen lukumääriä mainitaan, mutta sijaintitietoja ei ole tarkasti eritelty.
Vantaan kaupunginmuseon Finnasta löytyy jonkin verran valokuvia ruokakaupoista eri ajoilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikeliikkeet.
Lähde: Vantaan kaupunginmuseo
Else Lassilan Hyväntuulenlaakso-teoksessa (1995) seikkailee Kitja-niminen henkilö. Romaanin salamaalaiset muistuttavat ulkoisesti hieman peikkoa. Voisiko tämä olla etsimäsi kirja?
Voitte tuoda kirjat Pasilan kirjaston kierrätyshyllyyn. Hylly löytyy heti ovesta tultua oikealta.Sieltä Akut ja luontokirjat katoavat kuin varpusparvi.
Tässä joitakin verkossa saatavilla olevia lähteitä aiheesta:Digital Egypt for Universities -sivusto: Stone and stone working in ancient Egypt, https://www.ucl.ac.uk/museums-static/digitalegypt/stone/stoneworking.htmlExplore Luxor -sivusto: Artisans on Ancient Egypt, https://exploreluxor.org/artisans-of-ancient-egypt/Anastasiia Stupko-Lubczynska: "Masters and apprentices at the Chapel of Hatshepsut: towards an archaeology of ancient Egyptian reliefs". Antiquity, Volume 96, Issue 385, February 2022, pp. 85 - 102. Luettavissa internetissä: https://www.cambridge.org/core/journals/antiquity/article/masters-and-apprentices-at-the-chapel-of-hatshepsut-towards-an-archaeology-of-ancient-egyptian-reliefs/...
Liito-oravien hyppytolpat Länsiväylällä liittyvät Liito-orava-LIFE -hankkeeseen (2018-2025), jossa Espoon kaupunki on mukana.Kysymys kannattaa suunnata suoraan hankkeen projektipäällikölle: laura.lundgren@espoo.fi tai Espoon ympäristönsuojeluun: ymparisto@espoo.fiTietoa hankkeesta löydät osoitteesta: https://www.espoo.fi/fi/liikunta-ja-luonto/tietoa-luonnosta/liito-orava-life-hankeTäältä puolestaan löydät yleistä tietoa liito-oravasta Espoossa sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin:https://www.espoo.fi/fi/liito-orava-espoossa
Hei,Tuossahan on mielestäni yksiseliiteisesti sanottu, että Öja erotettiin Kruunupyystä 1932 itsenäisesksi kunnasi. 1969 liitettiin Kaarela ja Öja Kaarela-nimiseksi kunnaksi, joka sitten liitettiin osaksi Kokkolaa 1977. Mikään ei ole ristiriidassa tämän kanssa. Jos tarkoitat tuora Emäpitäjä: Kaarela, on kyseessä kirkkopitäjä, johon Öja kuuluu/kuului.
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni -kokoelman Kauneuden patsas ja Tulevaisuuteni ovat Pentti Saaritsan suomennoksia. Tässä Edith Södergranin tuotannon "harventamattomassa kokonaisuudessa" Saaritsa on korvannut joitakin varhaisempia Uuno Kailaan ja Aale Tynnin käännöksiä omillaan ja aiemmin julkaistuihin omiin suomennoksiinsa hän on tehnyt "aiheellisia korjauksia eli parannuksia".
Libopin verkkosivujen UKK-osiossa kerrotaan näin:"Liboppi on Suomen yleisten kirjastojen henkilökunnalle suunnattu verkko-oppimisalusta. Liboppi sisältää kirjastoammatillisia täydennyskoulutuskursseja. Kurssit koostuvat pääasiassa tekstistä, kuvista, videoista ja erilaisista oppimistehtävistä. Libopissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä kursseja.Liboppi on tarkoitettu ensisijaisesti Suomen yleisten kirjastojen työntekijöille, mutta kuka tahansa voi luoda itselleen tunnukset Liboppiin. Osalle kursseista tarvitaan käyttäjätunnuksen lisäksi erillinen kurssiavain."Kurssit, jotka eivät vaadi avainta, ovat siis kaikkien käytössä. UKK-sivulta löytyy myös ohjeita rekisteröitymiseen: https://liboppi.fi/ukk/ Myös Kirjastokaistalta löytyy...
Hei,Kirja on alun perin 1959 ilmestynyt satukokoelma, jossa on veljä satua ( "Sunnanäng", "Spelar min lind, sjunger min näktergal", "Tu tu tu!" och "Junker Nils av Eka"). Tarinoista on mainitsemasi "Sunnanäng" suomennettu nimellä Päivärinne (WSOY, 2003), "Spelar min lind, sjunger min näktergal" suomennettu 1984 nimellä Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY, 1984). Kaikki löytyvät suomennettuna (kaksi muuta nimillä: Tuku tuku tuku! ja Tammiston Niilo-junkkeri) Satuja -kokelmasta (uusin p. WSOY, 2024)
Saimme lukijalta kommentin: Minusta kysymyksen kuvaus kuulostaa Anne McCaffreyn Pernin lohikäärmeritarit -sarjalta. Ensimmäinen osa Lohikäärmeen lento. Vain kolme kirjaa suomennettiin, mutta englanniksi löytyy paljon lisää osia. Ehkä tuo on etsimäsi kirjasarja.Olisikohan mahdollista, että muistikuvissa kaksi erillistä lohikäärmeaiheista fantasiakirjasarjaa on sekoittunut yhdeksi? Osa vihjeistä nimittäin näyttäisi viittaavan yhteen, osa toiseen suuntaan.Luolat ja nuori nainen päähenkilönä johdattelevat ajattelemaan Patricia C. Wreden Lumotun metsän kronikat -sarjaa (Lohikäärmeen prinsessa, Lohikäärmeen etsintä, Lohikäärmeen retkikunta, Lohikäärmeen kummilapsi; suomennokset julkaistu vuosina 2001–03). Päähenkilö on prinsessa Cimorene. Tämä...
Runo sisältyy Rauni Magga Lukkarin runokokoelmaan "Árbeeadni" (1996). Runot on suomentanut Kaija Anttonen. Suomenkielisen käännöksen nimi on "Äitejä, tyttäriä" (Gollegiella, 2013). Suomennoksessa alkukielinen ja suomenkielinen teksti ovat rinnakkain. Runoja ei ole nimetty, mutta ne on numeroitu. Runo "Soai vácciiga buohtalaga" ("He kävelivät rinnan") on kokoelman ensimmäinen. Kokoelmassa on 55 runoa.Outi Tarkiainen on käyttänyt tätä runoa sävellyksessään "Maa, kevään tytär" ("Eanan, gida nieida", "The earth, spring's daughter"). Teos on sävelletty mezzosopraanolle ja kamariorkesterille. Runon alkuosa on sanoituksena teoksen prologissa ja koko runo teoksen epilogissa. Teoksen on levyttänyt Virpi Räisänen Lapin kamariorkesterin kanssa John...
Vennamo, Meri, Lähikuvassa Veikko Vennamo / Meri Vennamo 2009 (Keuruu : Otavan Kirjapaino). Meri Vennamo on kirjoittanut kirjan isästään Veikko Vennamosta ja lapsuudenperheestään muutenkin.Olle Leino: Kuka oli Yrjö Leino (1973) [maanalainen kommunistiaktivisti, kansanedustaja 1945–51, sisäministeri 1945–48]Annikki Kalela: Isäni A. K. Cajander (1985) [pääministeri 1922, 1924, 1937–39]Erkki Tuomioja: Sakari Tuomioja – suomalainen sovittelija (1986) [ulkoministeri 1951–52, pääministeri 1953–54]Kukka-Maaria Karjalainen: Isä (Ahti Karjalainen) 1998Vappu Tuomioja: Sulo, Hella ja Vappuli (Sulo ja Hella Wuolijoki) 1997
Kirjastonkäyttäjien tarinoita voi lukea esimerkiksi Sanna Saarisen ja Kati Tiilikaisen kirjasta Rakastan kirjastoa : tarinoita lukijoilta (Avain, 2015). Siinä lähes 30 suomalaista kertoo kirjastokokemuksistaan. Helsingin kaupunginkirjaston ja BoD:n järjestämän kirjoituskilpailun sadosta on koottu kahdenkymmenen tarinan kokoelma Kirjastotarinoita : parhaat tarinat Helsingin kaupunginkirjaston ja BoD:n kirjoituskilpailusta (Books on Demand, 2010); sekin sisältää kuvauksia kirjastoista eri puolelta Suomea. Suomen kirjastoseuran ja Suomen tieteellisen kirjastoseuran keväällä 2000 järjestämästä kirjastoperinteen keräyksestä puolestaan on koottu kirja Kirjasto muutti elämäni : kirjasto mukana elämässä (Suomen kirjastoseura, 2000). Sen...
Ensimmäisestä linkissä löytyy suomenkieliset mehiläisaiheiset kaunokirjat miltei kaikista suomen kirjastoista, jotka ovat kirjoitettu alun perin useilla kielillä, mutta myös suomeksi.https://tinyurl.com/kaunokirjallisuuden-mehilaisetTässä toisesta linkistä löytyy alun perin suomenkielellä kirjoitetut kirjat ko. aiheessa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.https://tinyurl.com/alkuteksen-kieli-suomi
Olemme pohtineet sitä, kuinka tekoäly vaikuttaa palveluumme ja sitä, kuinka siitä voisi olla meille hyötyä siitä asti, kun tekoälysovellukset alkoivat olla kaikkien käytettävissä. Tähän mennessä meille ei ole tullut edes mieleen, että emme jatkaisi palveluamme. Tietopalvelu on myöskin kirjastolaissa mainittu yleisten kirjastojen tehtäväksi, joten emme edes näe mahdollisena Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta luopumista, https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2016/1492#OT5Tekoälyn mahdollisuudet muuttuvat tietysti koko ajan ja esimerkiksi tuo hakukoneen hakutulosten alkuun sijoitettu tekoälytiivistelmä vaikuttaa olevan sellainen, joka ehkä saattaa vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon meille lähetetään kysymyksiä. Vaikuttaisi...
Norstedtsin Svenska fickordbokin mukaan sankt tarkoittaa samaa kuin helig. Sen mukaan sanaa sankt käytetään pyhimyksen (helgon) nimen edessä. Adjektiivia helig käytetään ihmisestä tai asiasta, joka on pyhä (henkilöllä tai asialla jotain tekemistä Jumalan tai jonkin tietyn uskonnon kanssa). Esimerkiksi en helig skrift (pyhä kirjoitus) tai heliga Birgitta. Tämähän ei nyt selitä miksi Birgitta ei ole sankt, vaikka onkin pyhimykseksi julistettu. Olisko nimi heliga Birgitta voinut vakiintua jo ennen pyhimykseksi julistamista, hänen tekojensa perusteella ehkä jo elinaikana? (tämä on vain vastaajan spekulaatiota)
Hengellisen laulun "Amazing Grace" kirjoitti englantilainen merikapteeni, runoilija ja pappi John Newton alun perin vuonna 1772. Kappaleen nykyinen melodia on perinnesävelmä nimeltä "New Britain", joka liitettiin siihen ensi kertaa vuonna 1835.Lähde:Amazing Grace: The slave trade links of the ‘most beloved’ song in the US