Tällainen maininta ilman lähdeviitettä tosiaan löytyy esimerkiksi raportista Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa (Turvallisuuskomitea 2014) sivulta 59:"Suomalaisessa kylmyystutkimuksessa on päädytty siihen, että +10 astetta on asuintilojen lämpötila, johon asti terve ihminen pystyy pitämään yllä ruumiinlämpöä pukeutumalla hyvin. Tuossa lämpötilassa ihminen pystyy myös nukkumaan kohtalaisesti, jos hänellä on riittävästi vaatteita ja peitteitä. Jos huonetilan lämpötila laskee alle +10 asteen, ihminen tarvitsee ruumiinlämmön ylläpitämiseen myös lihasten tuottamaa lämpöenergiaa."Vanhempia mainintoja:"Kovilla pakkasilla lämmityskatkon aikana huonetilan lämpötilat laskevat jo muutamassa tunnissa tilanteeseen, jossa asunnossa on...
Libopin verkkosivujen UKK-osiossa kerrotaan näin:"Liboppi on Suomen yleisten kirjastojen henkilökunnalle suunnattu verkko-oppimisalusta. Liboppi sisältää kirjastoammatillisia täydennyskoulutuskursseja. Kurssit koostuvat pääasiassa tekstistä, kuvista, videoista ja erilaisista oppimistehtävistä. Libopissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä kursseja.Liboppi on tarkoitettu ensisijaisesti Suomen yleisten kirjastojen työntekijöille, mutta kuka tahansa voi luoda itselleen tunnukset Liboppiin. Osalle kursseista tarvitaan käyttäjätunnuksen lisäksi erillinen kurssiavain."Kurssit, jotka eivät vaadi avainta, ovat siis kaikkien käytössä. UKK-sivulta löytyy myös ohjeita rekisteröitymiseen: https://liboppi.fi/ukk/ Myös Kirjastokaistalta löytyy...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hyttiselle on esitetty ainakin kaksi hyväksyttävää selitystä. "Järvi- ja suomalmista on sulatettu rautaa hytti- tai hytty-nimisissä rakennelmissa. Myös tervaa on poltettu hyteissä. Ammatin tai asuinpaikan perusteella on näistä hyteistä voinut saada aiheen lisänimi, sitten sukunimi. -- Ammattinimitysselitystä tukee esim. Rantasalmella 1556–59 merkitty Anders Hyttesmed (smed 'seppä'). Sen perusteella, että kirjoitusasu Hyttinen vaihtelee vanhoissa lähteissä asun Hyttyinen kanssa, on nimeä pidetty väheksyvänä lisänimenä, joka vertaa henkilöä pieneen hyönteiseen. Aina ei ole voitu erottaa Hyttinen ~ Hyttyinen -nimeä muodosta Hytöinen (sääsken nimityksiä on myös hytönen). -- Savosta...
Kielitoimiston ohjepankissa on käsitelty laajasti omistusliitteen käyttöä erilaisissa tapauksissa. Ohjeessa todetaan näin: "Tavallisesti omistusliite ei voi viitata passiivimuotoisen verbin (kuten syödään) persoonaan ’joku’. Siksi sellaiset lauseet kuin 'Huoneessa syödään eväitään' eivät ole selviä. Kuitenkin olotilaa kuvaavissa huolissaan-, pahoillaan-tyyppisissä ilmauksissa omistusliite on passiivilauseissakin mahdollinen." Esimerkkeinä on annettu mm. lauseet "Tullissa ollaan huolissaan lisääntyneestä lääkkeiden nettitilaamisesta. ~ Tullissa ollaan huolestuneita. ~ Tulli on huolissaan." Näin ollen antamasi esimerkkilauseesi "Kiinassa ollaan huolissaan" on mahdollinen.Toinen lauseesi "Onnistuakseen tarvitaan lisää henkilökuntaa"...
Maritta Hiltusen teos Pirtin poika (2004) on lainattavissa OUTI-kirjastoista: https://outi.finna.fi/Record/outi.688110. Kirjan voi myös ostaa divarista, esim. Ilkan Kirjasta https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=814934
Kaavoituksesta vastaa kunta. Myös rantojen kaavoitustietoja saa kunnalta. Sinun täytyisi tutkia sen kunnan sivuja tai ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueesta olet kiinnostunut. Esimerkiksi Imatran kaavoista saa tietoa Imatran rakennusvalvonnasta, https://www.imatra.fi/rakennusvalvonta
Laki, jossa on kaavoitusmääräyksiä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Tässä oppaassa kerrotaan lisää kaavoituksesta:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/130881/Opas%205%202016.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Useat kunnat käyttävät Lupapiste-palvelua, jossa voi hakea rakennetun ympäristön lupia, https://www.lupapiste.fi/luvanhakija. Lupapisteessä mainitaan, että palvelu näyttää sijainnin perusteella...
Tutkimusta Suomen varakkaimpien hyväntekeväisyyteen suhtautumisesta ei liene tehty. Suomessa ylipäätään ei ole juuri ollut tapana puhua henkilökohtaisesti palkoista tai varallisuudestaan. Toki joidenkin ihmisten kohdalla varallisuus käy elintavoista helpostikin ilmi. Raha-asioita pidetään täällä edelleen hyvin yksityisasioina.
Tämä ei tietenkään kerro mitään varakkaiden todellisesta mahdollisesta hyväntekeväisyydestä. Jotain osviittaa saattaa kuitenkin antaa Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan teos Huipputuloiset: Suomen rikkain promille. Kirjassa haastatellut esiintyvät nimettöminä, mutta tästä huolimatta he eivät puhu mitään hyväntekeväisyydestä. Tästä voinee melko helposti päätellä, ettei hyväntekeväisyys juuri koske heidän rahan...
Näin alkaa James Hiltonin Sininen kuu: "Sikarit olivat palaneet melkein loppuun, ja aloimme jo tuntea tuollaista pettymyksen tapaista, joka tavallisesti valtaa vanhat koulutoverit, kun he jälleen kohtaavat toisensa miehinä ja huomaavat, että heillä on vähemmän yhteistä kuin he olivat luulleet." (suomennos: Eino Palola)
Hei!
Kuvauksen perusteella lastenosastomme asiantuntijat päättelivät, että kyse saattaisi olla tästä teoksesta:
Hayes, Barbara & John Atstrop: Nallekarhun iltasatuja (Tammi, 1986).
Kirjan kansi on kirkkaan sininen ja keskellä kuvassa on keltainen nalle lukemassa kirjaa. Kirjassa on satu vuoden jokaiselle päivälle ja siinä on 224 sivua. Kannessa on myös pienempi kuva Prinsessa ja herne -sadun kuvituksesta.
Teos on Porin pääkirjaston kokoelmissa. Tässä vielä linkki kirjaan: https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.90483
Jyväskylän pääkirjaston digitointitila on käytettävissä. Tilan varauskalenterin ja varausohjeet löydät verkkosivuiltamme tämän linkin takaa: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digi…
Hei!
Mikäli etsimäsi teos käsittelee bussipysäkkejä, kyseessä on mitä todennäköisimmin Juha-Pekka Inkisen vuonna 2021 julkaistu Pysäkkiaikakirjat (Minerva Kustannus, 2021).
Tarkempaa tietoa kirjasta löydät kustantajan verkkosivuilta tämän linkin takaa.
Wegelius, K. A.: För Finlands frihet : jägarrörelsen i södra och mellersta Österbotten (1937) kirjasta löytyy Isotalo, Antti (jääkäri) niin tekstissä kuin kuvassakin,
Jägarbataljonen 27 : en historik i ord och bild. [I] (1919) kirjasta löytyy vähintään Isotalo, Antti (jääkäri) kuvassa
myös Svenska Skyddskåristen –aikakauslehdessä (1.9.1920 nro 17, s. 7) kerrotaan jo edellä mainitusta henkilöstä.
Lupaavalta vaikutti myös niin englanniksi kuin ruotsiksikin oleva Ylikankaan Heikin puukkojunkkareihin liittyvä teos Knivjunkarna : våldskriminaliteten i Sydösterbotten 1790-1825 ja The knife fighters : violent crime in Southern Ostrobothnia 1790-1825, mutta niissä ei kuitenkaan tarkemmin kerrota Isoosta Antista.
Alahärmä ja Ylihärmä ovat...
Valitettavasti kirjojen painosmääriä ei ole helposti saatavilla.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta): https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärätietojen vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen: https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Saman katon alta ei taida löytyä sekä lauluopetusta että äänityspalvelua. Uudessakaupungissa toimii äänitysstudio ja musiikkitarvikeliike Backsound.
Lauluopetusta järjestää esimerkiksi Vakka-Suomen Musiikkiopisto. Myös Vakka-Suomen Kansalaisopistolla on laulukursseja tarjolla, mutta niihin on hakuaika aina lukukauden alussa.
Musiikkialan osaajia tai yhteyksiä saattaisi löytyä myös Luovien ihmisten vertaistukiryhmästä kulttuurikeskus Crusellista.
Julkisista hakemistoista ei valitettavasti Uudestakaupungista tai ihan lähialueelta löydy kysymääsi yhdistelmää.
Keski-kirjastojen Rakennusmaailma-lehteä löytyy tuoltakin vuodelta 2020 ja numero 12, https://keski.finna.fi/Record/keski.447358. Sitä pitäisi olla myös Jämsän pääkirjastossa, lehtiosastolla, 66.051 TM. Sain tuon tuloksen näkyviin kohdassa Tarkka haku hakusanalla Rakennusmaailma ja rajauksella Aineistotyyppi Lehti.
Finna-haussa on tosiaankin aika vaikea etsiä lehtien numeroita, koska ne on aikoinaan kuvailtu monella tavoin kirjastoissa. Vuoden 2020 numero 12 Rakennusmaailmaa löytyy monesta kirjastosta (Pietarsaaresta, Kyyti-kirjastoista, Helle-kirjastoista). Haussa kannattaa käyttää rajausta Lehti, silloin ei tule ihan kaikkea mahdollista näkyviin.
Haun tuloksen vastaanottajan kohtaan kirjoitetaan oma sähköpostiosoite.
Taiteilijan tunnistaminen signeerauksesta vaatii alan ammattilaista.
T. Toimea ei löytynyt kuvataiteilijamatrikkelista eikä Art Signature Dictionary tai Ars mundi -palvelusta.
Ilmaista apua tarjoavat monet huutokauppakamarit esim.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
BBC:n tuottamassa animoidussa dokumenttisarjassa "Muinaisten petojen matkassa" on ainakin pari kuvailuun sopivaa jaksoa. Sarjan viidennessä osassa oli sapelihammastiikereitä ja kuudennessa osassa seurattiin mammuttien vaellusta. Neandertalinihmisiäkin mammutit tapasivat. Suomessa sarjaa esitettiin Yle TV-1 -kanavalla tammi-helmikuussa 2002.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muinaisten_petojen_matkassa
Googlailun perusteella sarjasta tehtiin myös DVD-julkaisu. https://www.dvdopas.fi/index.php?udpview=showreview&rid=647547802559d29…
Finna-haun mukaan DVD on lainattavissa muutamista kirjastoista. Kaukolainapyynnön voi jättää omaan kirjastoon.
kyllä, kirja palautuu Arabianrantaan. Espoo ei saa kelluttaa Helsingin kirjoja, joten ne palautuvat.
Sen sijaan Ison Omenan kirja jää Haukilahteen. Espoo ja Vantaa kelluttavat kokoelmiaan, mikä tarkoittaa, että niitä ei tarvitse palauttaa. Siis Espoo ei palauta myöskään vaikkapa Tikkurilaan kuuluvaa kirjaa.
Kellutus vähentää kuljetuksen tarvetta ja kokoelmat muuttuvat pikku hiljaa asiakaskunnan näköisiksi.
Koska asiakkaat eivät palauta ja lainaa kirjoja tasaisesti, joihinkin kirjastoihin kertyy kirjoja ja toisista hyllyt tyhjenevät. Tällöin pitää lähettää kirjoja laatikoittain kirjastosta toiseen. Tätä sanotaan tasapainottamiseksi.
