Täsmällisiä lukuja – sen paremmin kuin epätäsmällisiäkään – on käytännössä mahdoton esittää. Tutkimuksia asiasta on tuskin tehty – ja vaikka olisikin, on enemmän kuin luultavaa, että pohjoiskorealaiset oman etunsa nimissä kiistäisivät kaikki mahdolliset yhteydet Elviksen tai John Lennonin kaltaisiin länsimaisen rappion apostoleihin.
Yleisesti ottaen kaikki länsimainen ja muu vierasperäinen kulttuuri on Pohjois-Koreassa "ei-toivottua". Sitä paitsi, omaan maailmanjärjestykseensä ja omiin idoleihinsa tottuneet pohjoiskorealaiset eivät välttämättä ole edes kiinnostuneita läntisen maailman merkkihenkilöistä ja heidän tekemisistään. Eräs popmusiikin asemaa Pohjois-Koreassa luotaava artikkeli nimeää sen ykskantaan "maaksi, jossa ei...
Puukkojunkkareita on tutkittu ainakin historian, kriminologian, sosiologian ja jopa nuorisopsykiatrian kannalta, mutta kamppailulajiulottuvuutta en onnistunut löytämään.
Anitasta on tehty kappaleita, Violan lista tässä, kuuntelin näitä, mutta ei tärpännyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Saimme tällaisen ehdotuksen: Voisiko kyseessä olla Renatta-niminen biisi? Sen esitti suomeksi Four cats, levytys jostain 60-luvun alkupuolelta. Sanoissa olisi ainakin samankaltaisuuksia kuin kysyjän aloituksessa.
Minikalkkuna on tavallista kalkkunaa pienempi kalkkuna. Minikalkkunat tulivat kauppojen myyntiin Suomessa jo 1970-luvun alussa.
Helsingin Sanomat kertoi jutussaan 11.11.1971 meikäläisiin ruokapöytiin Amerikasta tulleesta minikalkkunasta mm. seuraavaa: Minikalkkuna painaa 3-4 kiloa, tavallinen jopa kaksinkertaisesti. Sitä voidaan hyvin markkinoida suuren perheen kerta-ateriaksi. Minikalkkunan arveltiin yleistyvän suomalaisissakin kalkkunakasvattamoissa.
Minikalkkunaa kutsuttiin tuolloin joskus myös broilerikalkkunaksi. "Broilerikalkkuna eli minikalkkuna on saatu aikaan roturisteytyksellä" HS 25.11.1971
Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa kerrotaan mitä mahdollisia arkistolähteitä sisällissotaan osallistuneista on käytettävissä. Kun tiedossa on henkilöiden osallistuminen suojeluskunnan toimintaan, hyvä lähtökohta voisi olla tarkistaa heidän mahdolliset suojeluskunnan henkilökorttinsa, joista lisätietoja Arkistojen portti -palvelussa. Myös mahdolliset kantakortit kannattaa tarkistaa. Kansalliskirjasto on digitoinut ja asettanut digitaaliarkistossaan käytettäväksi suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet. Alueen lehdistä voi löytyä nimillä hakemalla mainintoja yhteiskunnallisesti aktiivista henkilöistä. Esimerkiksi Lapuan Sanomissa kerrotaan kaupanhoitaja Juho Pajulalle myönnetyn Vapaussodan Rintamamiesten Liiton...
Vandaalit asuivat useissa paikoissa (mm. Sleesiassa, Andalusiassa ja Pohjois-Afrikassa). Ks. Wikipedia-artikkelit vandaaleista ja kansainvaellusajasta.
Kyllä näidenkin pienjulkaisujen pitäisi kuulua vapaakappalelain piiriin. Itse asiassa Finna.fi-tietokannan mukaan löytyy esimerkki Oulun yliopiston kirjastossa olevasta vaaliohjeesta, joka on merkittykin vapaakappaleeksi.
https://finna.fi/Record/oy.998915513906252?sid=3814069697
Saattaa olla niin, että tätä moniosaista Opetusministeriön julkaisemaa Vaaliohjeet-sarjaa kohdellaan vapaakappalekirjastoissa kuten pienpainatteita, joita ei kaikkia välttämättä viedä yliopiston kirjaston tietokantaan.
Esimerkiksi vuonna 2022 Oikeusministeriö julkaisi seuraavat vaaliohjeet vuoden 2023 eduskuntavaaleja varten:
Vaaliohjeet
Nro 1: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät
Nro 2: Vaalilautakunnan tehtävät
Nro 3: Ennakkoäänestys laitoksessa
Nro 4:...
Iltasanomien artikkeli 10.2.2009 kertoo tehtaan tuotannosta näin:"Espoon tehdas pysähtyy Lisäksi Nokia Siemens Networksin Espoon tehtaan tuotanto loppuu. Tehtaan sulkemisen arvioidaan tapahtuvan vaiheittain vuoden 2009 aikana. Irtisanomisuhan alla on yhteensä 282 työpaikkaa tuotannossa ja sen tukitoiminnoissa Suomessa. Tehdas tekee mikroaaltoradioita sekä radioverkko- ja keskusjärjestelmätuotteita." Linkki artikkeliin
Eri artikkelien mukaan kyseessä oli tuotannon supistaminen eli tuotantoa ei siirretty muualle.
Toimiston henkilökunnasta ei löytynyt tietoja. Lisätietoja voisi kysyä Siemensin Suomen konttorista. Linkki https://www.siemens.com/fi/fi.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on hiljattain vastattu samankaltaiseen kysymykseen. Vastauksessa kerrotaan, että mihinkään ei ole varsinaisesti koottu listaa, josta selviäisi pisin suomalainen kirjasarja. Vastauksessa ohjeistetaan kuitenkin millä tavoilla kirjasarjoja voi etsiä.Löytyykö netin kautta luetteloa, johon olisi koottu suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjat tai edes kirjasarjoja. Kiitos. | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sieltä ei ole vielä tullut vastausta. Ilmoitamme mikäli joku kollega siellä sattuisi tietämään kyseisen kirjan! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista?
Runon "Ranunculus" on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Runo alkaa: "Ranunculus, kultatukka, hän keväällä nosti nuoren pään." Runo sisältyy Koskenniemen kokoelmaan "Valkeat kaupungit ynnä muita runoja" (WSOY, 1908) ja esimerkiksi kirjaan Koskenniemi, V. A.: "Kootut runot" (17. painos; WSOY, 1998).
En onnistunut löytämään videota mistään muualta kuin Youtubesta huonolaatuisena epävirallisena kopiona. Se ei ollut mukana Ohikiitävää cd-levylläkään.Ehkäpä tuotantoyhtiön tai artistin suuntaan voi laittaa toivetta, mutta sopimukset tai artistin toiveet saattavat rajoittaa sen julkaisua. Musiikkivideon tiedot Kavin Elonet-tietokannassa: elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1498904
Kyseessä voisi olla Aagot von Troilin kirja Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta (Kuvataide, 1953). Kirjaa ei ole PIKI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Johann Wolfgang von Goethen runo Taikurinoppilas (Der Zauberlehring) sisältyy Otto Mannisen suomentamana Goethen runojen kokoelmaan Runoja. Helmet-kirjastojen kokoelmissa vanhin painos teoksesta on vuodelta 1922, uusin vuodelta 1980.
Tämä on Lucy Maud Montgomeryn ihastuttava romaani Sininen linna (The Blue Castle, 1926), joka kertoo Valancy Stirlingistä, happamasta äidistä ja halveksivasta suvusta.
Kaiketi elokuvatähden tässä voi ajatella käyttävän yksinkertaisesti puhekieltä."Puhekieli ja kirjakieli poikkeavat toisistaan suuresti. Niiden erot johtuvat tehtävän erilaisuudesta: puhekieli on olemassa lähiyhteyttä, kirjakieli kaukoyhteyttä varten. Keskustelussa ei yleensä ole aikaa täsmällisimpien ilmausten etsimiseen eikä lauseiden huolelliseen rakentamiseen, -- " (Päivi Rintala, Tyyliopin perusteita. – Teoksessa Suomen kielen käsikirja)Puhekieli harvoin on kieliopillisesti täysin korrektia. Siihen sisältyy paljon kielioppisääntöjen vastaista ainesta. Kieltä äidinkielenään puhuvatkin sortuvat säännöllisesti suullisessa ilmaisussa virheisiin, joita tuskin kirjoittaessaan tekisivät. Sitä paitsi, Closen haastattelussa käyttämä "one of the...
Kirjastojen valikoimista en kappaleen nuotteja löytänyt. Osoitteesta https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1939541 on myynnissä numerolla 99 Kesätuulen soittoon kappaleen nuotit.
