Valitettavasti ei voi ostaa, kirjastoon hankituista filmeistä on maksettu tekijänoikeusmaksut. Ssuoraan kaupasta ostetuilla tallenteilla ei voi korvata rikki menneitä, koska kirjasto ei voi lainata niitä. Ainoa keino korvata kirjastoon aineiston hinta.
(Näin toimimme ainakin Helsingissä.)
Nordean sivuilla vastataan näin:
"Vastaus:
Et tarvitse. Mikäli et omista älypuhelinta, tulet saamaan käyttöösi tunnuslukulaitteen.
Tunnuslukulaitetta käytät samoissa palveluissa, kuin paperista tunnuslukukorttia. Tulemme tiedottamaan hyvissä ajoin, kun tunnuslukulaite on saatavilla."
Suosittelen, että etsit itse Helmet-tietokannasta. Sekä työtyytyväisyys että työhyvinvointi ovat molemmat asiasanoja, joita voi käyttää tiedonhaun apuna. Hae vaikka yhdellä termillä kerrallaan ja kirjoita hakusanahakuruutuun. Klikkaa Löytyi-otsikon alla olevaa sanaa aihe (suluissa oleva numero kertoo löytyneiden teosten määrän), kohdista haku tietokirjoihin. Jos haluat vain suomenkielisiä, rajoita haku kielen mukaan. Järjestä vielä hakujoukko uutuusjärjestykseen klikkaamalla Järjestysrivillä olevaa sanaa vuosi. Käy viitteet läpi ja varaa itsellesi kiinnostavat. Kirjan kuvailussa asiasanat kertovat aiheista, joita kirja käsittelee. Kun klikkaat kirjan kansikuvaa, saat luettavaksesi kirjan takakansitekstin.
Kyseessä on Liken julkaisema teos Error - Mielen häiriöitä, johon tarinansa on kirjoittanut muiden ohella Milana Misic.
http://like.fi/kirjat/error/
http://bit.ly/2ukOIdD
Nimi:
Jongen die niet meer praatte, De (virallinen nimi)
Poika joka lakkasi puhumasta (suomenkielinen nimi)
The Boy Who Stopped Talking (englanninkielinen nimi)
Tuotantoyhtio:
Bos Bros. Film-TV Productions
Televisioesitykset:
27.09.1997, YLE TV1
Tekijät:
Ben Sombogaart (ohjaus)
Kirjastojen kokoelmissa tätä elokuvaa ei ole. Se on esitetty televisiossa, Ylen TV1-kanavalla vuonna 1997. Ylelle voisi esittää toiveen sen uudelleen esittämisestä. Alla linkki Ylen palautesivulle:
https://palaute.yle.fi/
Kannattaa tarkistaan myös ns. yhteisöpalvelut
Kirjastoissa on erilaisia käytäntöjä, jotkut kirjastot eivät ota lainkaan lahjoituksia vastaan. Hyvä olisi neuvoa silloin asiakasta kääntymään lahjoituksia vastaanottavan kirjaston puoleen. Tapiolan kirjastossa olemme hyvin kiinnostuneita ottamaan mainitun kirjan kokoelmaan sijoitettavaksi. Tervetuloa! Tässä vielä linkki kirjastomme yhteystietoihin http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Yhte…
Useimmat Wikipedia-artikkelit, myös romaniankielinen, antavat syntymävuodeksi 1916, vain suomen- ja venäjänkieliset artikkelit tarjoavat vuotta 1919. Tuo vuosi näyttää olevan peräisin Encyclopedia Britannicasta. Itse luottaisin eniten romanialaisiin lähteisiin, jotka näyttävät antavat vain vuoden 1916. Toisaalta Ceaușescun hautakivessä näyttää olevan vuosiluku 1919, vaikka tuon kuvan tarjoava verkkosivu (Find a grave) tekstissä käyttää vuotta 1916. Jos asia on tärkeä, kannattaa kääntyä Romanian suurlähetystön puoleen.
Heikki Poroila
Tätä tietoa oli hieman vaikea löytää. Kollega muisteli, että Sakari Pälsin "Pohjankävijän päiväkirjasta : matkakuvauksia Beringiltä, Anadyriltä ja Kamtšatkasta" kerrotaan ranskalaisesta tutkimusmatkailijasta, joka oli tutkinut pohjoista noihin aikoihin. Voisiko olla kyseessä tämä teos?
En ole itse aiemmin tällaisen ilmaisuun törmännyt, mutta varttitunnin verkkoselailun perusteella uskaltaisin veikata, että kyseessä ei ole viljelypalstatoimintaan erikoistunut henkilö, vaan ilmaisulla viitataan erilaisilla keskustelu- ja treffipalstoilla viihtyviin miehiin (ja vastaavasti "palstamamma" on siellä viihtyvä nainen). Kaikki googlaamalla tulleet osumat viittasivat tähän, eikä vakavaa kilpaiijaa edes löytynyt.Heikki Poroila
Talvieretkelle on Maija Konttisen runo, joka sisältyy teokseen Koulutieltä : runoja ja suorasanaista (1938). Kirjaa ei ole Kuopion kaupunginkirjastossa, mutta se voidaan kaukolainata.
Vaikka Yrjö Kokon teos Pessi ja Illusia onkin alunperin ilmestynyt jo vuonna 1944, siitä on ilmestynyt ainakin lyhennetty lastenpainos myös vuonna 1963. Ehdottaisin tätä kirjaa, koska se sisältää tarinan jokisimpukasta, joka kehittelee sisälleen imaisemastaan Illusia-keijun kyyneleestä helmen. Tosin en löytänyt kirjasta mainitsemaasi jokihelmisimpukan tieteellistä nimeä. Monissa muissa kirjan tarinoissa niiden päähenkilöistä - siis eläimistä ja kasveista - kylläkin käytetään tieteellisiä nimiä.
Pessin ja Illusian saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spessi%20ja%20illusia__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Pasilan kirjavarastossa on avoimet ovet 12.9. - 12.12. 2018...
Kannattaa ottaa yhteys Töölön kirjaston lastenosastoon, jonka kappale se on. Se on laitettu Töölössä korjattavana-tilaan syyskuussa. Siellä voidaan selvittää, mikä kirjan tilanne on. Töölön lastenosaston puhelinnumero on (09) 310 85 825.
Turkisvarkauksia näyttää tapahtuneen paljonkin menneinä vuosikymmeninä. Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta löytyi 39 uutista turkisvarkauksista, joista suuri osa oli tapahtunut 1940- ja 50-luvuilla.
Kannattanee tulla etsimään "oikeaa" varkautta Helmet-kirjastoon. Palvelua pääsee käyttämään kirjastojen tietokoneilla. Espoossa ja Vantaalla käyttö onnistuu myös omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa. Alla lisätietoa Aikakoneesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/HS_Aikakone_kaytossa_kirjastoissa(161585)
Mikäli et ole käyttänyt korttiasi yli kolmeen vuoteen, asiakastietuetta ei enää ole eikä myöskään voi enää käyttää. Kortin voi siis huoletta heittää pois. Siinä tapauksessa sinulle tehdään uusi kortti. Kortin saa kirjastosta. Ota mukaan voimassa oleva, kuvalllinen henkilötodistus.
Muistikuva täysin tyhjästä kaupungista ja pienestä joukosta selviytyjiä "ihmishirviöiden" armoilla saa sarjojen asemesta ajattelemaan Danny Boylen elokuvaa 28 päivää myöhemmin (2002) ja sen jatko-osaa 28 viikkoa myöhemmin (2007). Teatteriesitysten lisäksi molemmat on televisioitu; ensimmäiset esitykset nähtiin MTV3-kanavalla, myöhemmät Foxilla.
Kyllä valitettavasti julistetulostin on tällä hetkellä huollossa ja siksi pois varaamosta.
Pahoittelumme.
Onneksi Julistetulostin on kohta korjattu ja Sellon pajan palveluvalikoimissa.
Tarkkaa päivää emme vielä uskalla luvata, joten kone ilmaantuu varaamoon kun se taas toimii..
Helsingin kaupunki on kaupunginvaltuutettujen aloitteesta selvittänyt mahdollisuutta avata avoimia ja valvottuja huumeiden käyttöön tarkoitettuja tiloja. Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan nimeämän, muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista sekä Helsingin poliisilaitoksen edustajasta koostuneen työryhmän selvitys valmistui 1.2.2019. Selvityksessä todetaan, että kansainvälisten kokemusten perusteella valvotut, huolellisesti suunnitellut ja oikein sijoitetut käyttötilat vähentävät huumehaittoja, minkä lisäksi niillä voi olla suotuisia vaikutuksia myös yleiseen järjestykseen, julkisten tilojen siisteyteen ja asuinympäristöjen turvallisuuden tunteeseen. Suomessa kokeilun...
Suomen kuvalehti julkaisi vuonna 2011 Vaaliraha-sarjan, joka on netissä luettavissa. Se käsittelee osin aihettasi:
https://suomenkuvalehti.fi/avainsana/vaaliraha-sarja/
Kaleva-lehdessä (2008-06-08, s.3) on ollut aiheesta artikkeli: Ennen vaalirahaa tuli ulkomailta / Pirjo Kukko-Liedes, Janne Nyyssönen.
Alla oleva kirjasta löytyy myös tietoa:
..vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998 / toimittanut Jorma Selovuori (1998)
Tekijänoikeuslain ns. sitaattipykälän 22 mukaan tällainen runon osan lainaaminen on sallittua. Laissa mainittu "hyvän tavan mukaisesti" sisältää lähteen mainitsemisen, tässä tapauksessa laulutekstin kirjoittajan nimen ja alkuperäisen laulun nimen mainitsemisen. Tietokirjallisuudessa asia hoituisi kaarisulkeisiin perään tehdyllä merkinnällä, mutta kaunokirjallisessa tekstissä on varmaan luontevampaa tehdä tämä merkintä koko tekstin loppuun tai jos tämä luku julkaistaan erillisenä, kyseisen luvun loppuun. Maininta voi olla esimerkiksi tällainen: "X:n muistelema teksti on katkelma Y:n laulutestistä Z."
Heikki Poroila
Suomalaista sivustoa en onnistunut löytämään, mutta tässä pari sivustoa, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
