Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii mukaan mela-sanaa on käytetty tarkoittamaan penistä 1950-luvulta lähtien.
Debi Gliorista löytyy valitettavasti kovin vähän tietoja.
Internetissä hänestä on perustiedot (hyvin lyhyet) englanniksi osoitteessa http://www.randomhouse.co.uk/catalog/author.htm?authorID=102864 Tuolla sivulla on oikeastaan vain lueteltu Gliorin tuotantoa ja siinäkin on pieniä virheitä: Magiaa -fantasiasarja ei jäänyt trilogiaksi, vaan sitä on suomennettu jo neljä osaa. Niiden lisäksi Gliori on tunnettu hienoista kuvakirjoistaan (esim. Karhuherra-kirjat), hän on saanut niistä palkintojakin. Nettisivun mukaan Gliori asuu Skotlannissa.
Lehtiartikkeleita Gliorista ja hänen tuotannostaan on julkaistu useissa lehdissä suomeksi. Vuoden 2002 Onnimannissa numero 3 on Mervi Heikkilän juttu Magiaa ja Mafiaa. Sen lisäksi Gliorin tuotantoa on...
Helsingin Sanomien verkkosivuilta löytyi tietoa aiheesta.
Ainakin lilan- ja turkoosinvärisiä raitiovaunuja koeajettiin Helsingissä vuoden 2008 alkupuolella.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsinkil%C3%A4iset+p%C3%A4%C3%A4se…
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kroatialainen+raitiovaunu+t%C3%A4n%…
Missähän muodossa kuva sähköpostissa on? Se voi olla jo valmiiksi Jpg-muodossa. Sen ja kuvan koon näet kuvan ominaisuuksista (hiiren oikea painike ja Ominasuudet). Kuvaa tallentaessa voit valita missä sovelluksessa kuva avataan ja mikä on sen muoto. Jos sinulla on Microsoft Office –paketti, siihen kuuluu yleensä Microsoft Office Picture Manager, jossa voit muokata kuvaa. Vaikea neuvoa näin etäältä kun ei tiedä mitä ohjelmia sinulla on käytössä.
Tämä on varmasti hankala tapaus, sillä Viola-tietokannan mukaan sävelmä on julkaistu nuottina vain vuonna 1959 ilmestyneenä kahden laulun (toinen on Menneen talven lunta) kokoelmana (X-Sävel).
Suotittelen ottamaan yhteyttä Jazz Pop Arkistoon, mistä tämä nuotti löytyy (sijaintikoodilla 0224Nu0207). Puhelin (09) 757 0040, sähköposti info@jazzpoparkisto.net.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Henkilökohtainen salasana on asia, jonka vain asiakas itse tietää. Siksi kaikki salasanoihin liittyvät toimet voidaan tehdä vain kirjastossa asianomaisen henkilökohtaisesti läsnäollessa. Jos olet unohtanut salasanasi, mene omaan kirjastoosi ja ota henkilöllisyystodistus varmuuden vuoksi mukaan. Muuta tapaa ei ole.
Pääkaupunkiseudulla henkilökunta voi vain tuhota vanhan salasanan, jonka jälkeen asiakas saa syöttää järjestelmään uuden salasanan valintansa mukaan. Henkilökunta ei missään vaiheessa saa tietää, mikä tuo salasana on, siksi sitä ei myöskään voi vaihtaa ilman asiakasta itseään.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei!
Ensimmäiseen kysymykseen löysin seuraavat kirjat Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri, 1975; Raitasalo, Pirkko: "Katsel ain minnuu" : kirkonpenkiltä tanssilattialle : nuorison tutustuminen ja seurustelu Muolaassa Karjalan kannaksella 1910-luvulta vuoteen 1939, 2004; Salminen, Pauliina: Miehittäjän morsiamet : rakkautta ja petoksia jatkosodan Itä-Karjalassa, 2013.
Toiseen kysymykseen: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia : naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle, 2000; Kopisto, Sirkka: Moderni chic nainen : muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997; Countryman, Ruth S.: Women`s wear of 1930`s with complete patterns, 1999; Peacock, John:...
Kysyin asiaa kollegoilta kirjastojen välisen postituslistan välityksellä. Vain yksi vastaus tuli: Etelä-Haagan kirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/EtelaHaagan_kirjasto/J…
Kysyitkin asiaa jo Kirjastot.fi:n Kirjasto-kaapeli -keskustelufoorumilla. Toivottavasti siellä vielä reagoidaan. http://www.kirjastot.fi/fi/forum
Valitettavasti taidevalusta ei löytynyt oppikirjoja. Tampereella toimii Valimoinstituutti, jossa järjestetään myös taidevalukursseja. Alla olevan linkin kautta löytyy instituutin videoita, joissa esitellään mm. pronssiveistosten tekovaiheet ja hiekkavalumenetelmä:
http://www.valimoinstituutti.fi/?q=taidevalu
Todennäköisimmin tällaista on tehty Tikkurilan kirjastossa sijaitsevassa Helmet-musiikkivarastossa tai Kirjasto 10:ssä, joissa kummassakin on LP-levyjä. Suosittelisin soittamaan siis Tikkurilan musiikkiosastolle numeroon 09 8392 3583 tai Kirjasto 10:n neuvontaan numeroon 09 3108 5703. Sieltä osataan varmaan ohjata myös eteenpäin, jollei siellä osata neuvoa tässä asiassa.
Aiheesta ei tosiaan näytä olevan Helmet-haun mukaan oikein kirjallisuutta. Osoitteessa http://www.hifiharrastajat.org/foorumi/archive/index.php/t-42509.html?s… näyttää olevan jonkin verran keskustelua LP-levyjen korjaamisesta ja siihen käytettävistä tekniikoista muttei kovin yksityiskohtaisesti.
Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Pariisista Papukaijannokkaan : suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet" löytyy runsaasti maantieteellisten paikkojen ja siis myös merien nimiä suomeksi ja muilla kielillä. Alla olevassa linkissä on kuvaus teoksesta. Teos näyttää löytyvät oman kirjastoalueenne kokoelmista.
Wikipediassa on luettelo merialueista. Klikkaamalla kunkin alueen nimeä pääsee edelleen sivulle, josta on alueesta lisää tietoa, usein mm. nimi alueen kielellä. Nimiä löytyy kätevästi myös siirtymällä vasemmassa laidassa oleville muun kielisille sivuille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_merialueista
http://www.kotus.fi/files/2317/Tiedote_Papukaijannokka.pdf
Kirjaa on hyvin saatavilla. Lainataksesi kirjan tarvitset kirjastokortin. Kirjastokortin saat lähimmästä kirjastostasi. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Kirja on Kouvolassa hyllyssä
Elimäen kirjastossa, Jaalan kirjastossa, Korian kirjastossa, Myllykosken kirjastossa ja Kuusankosken kirjastossa. Euron varausmaksulla sen saa teille sopivimpaan kirjastoon jos mikään näistä, joissa kirja on nyt paikalla ei ole teidän lähikirjastonne.
Kyseessä saattaisi olla Taru ja Tarmo Väyrysen Vuorileijonan varjo -sarja, vaikkakin se sijoittuu fantasiamaailmaan. Sarjan osat julkaistiin alun perin vuosina 1996-2000 ja uudelleen yhteisniteinä vuosina 2014-2016.
Kuvaukset sarjan osista sekä tietoa kirjailijoista löytyy esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/author/247-taru-ja-tarmo-vayrynen.
Englanninkielisiä äänikirjoja on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmissa CD-tallenteina. Äänikirjojen määrä vaihtelee suuresti kirjastoittain. Suurimmat englanninkielisten äänikirjojen kokoelma tHelsingissä on Pasilan kirjastossa, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Voitte etsiä englanninkielisiä äänikirjoja Helmet-hausta vaikkapa seuraavasti. Kirjoittakaa hakulaatikkoon äänikirja ja rajatkaa hakutulosta sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla englanninkieliseen aineistoon, aikuisten kokoelmaan ja valinnan mukaan vaikkapa kaunokirjallisuuteen. Myös e-äänikirjat löytyvät haulla, jos ruksaatte aineistotyypiksi e-audion.
http://www.helmet.fi/fi-FI
E-äänikirjoja on englanniksi siis myös Overdrive-palvelussa...
Hannu Niemen toimittaman Rikollisuustilanne 2017, katsauksia 29/2018 (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti) mukaan
"Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on 1990-luvun alusta lähtien vähentynyt. Eri rikoslajeissa kehitys on ollut kuitenkin eritahtista ja osittain erisuuntaista. Varkausrikoksissa väheneminen on ollut miltei yhtäjaksoista. Petosrikosten ja varsinkin maksukorttipetosten määrä on viime vuosia lukuun ottamatta puolestaan lisääntynyt.
Ilmi tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi 2010-luvulle saakka. Vuodesta 2012 alkaen poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on kuitenkin vähentynyt melko selvästi."
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/...
Kuparisia 5-pennisiä toimitettiin rahaliikenteeseen vuosina 1963-77 niin paljon, että Numismaattisen aikakauslehden Keräilijän opas 2018 noteeraa vain vuoden 1964 kolikon - ja senkin vain kahdessa ylimmässä kuntoluokassa. Vuoden 1966 5-pennisellä on keräilyarvoa ainoastaan avaamattomassa rahapajan rullassa (vuonna 2018 rullan arvo oli 40 €/kpl) .
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Bukowskilla on netissä täytettävä arviointilomake, jossa on myös lisätiedot kotiarviointeja varten. Suomessa teoksen voi viedä myös arvioitavaksi Bukowskin Helsingissä sijaitsevaan toimistoon, lomakkeessa on aukioloajat ja ohjeet. Alhaalla on linkki lomakkeeseen ja lisätietoihin. Kannattaa huomioida, että pelkän valokuvan avulla luotettavaa tunnistamista ei voi tehdä.
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Yle.fi: Miten tunnistaa arvokas taulu? (22.12.2009) https://yle.fi/uutiset/3-6046039 (luettu 8.10.2019)
