Englanti-suomi-suursanakirjan (Raija Hurme, Maritta Pesonen, Olli Syväoja, 2003) mukaan propagator on suomeksi "levittäjä" tai, jos puhutaan puista "lämpölava" tai "idätyslaatikko".
Singer 306K:n sarjanumero löytyy koneen alta ja sen tulisi alkaa E-kirjaimella. Sitä seuraa toinen kirjain (väliltä J-S) ja 6 numeroa.
https://www.singersewinginfo.co.uk/306/
Singer 306K - sarjanumeron sijainti
K-kirjaimella alkava 7-numeroinen sarjanumero, joka on laitteen takaosaan kiinnitetyssä laatassa (ks. oheinen video kohdasta 2:05), ei ole ompelukoneen, vaan ainoastaan sen moottorin (Singer Sewing Motor) sarjanumero.
https://www.youtube.com/watch?v=vtsDrxeIEGk
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa vuonna 2018 https://www.kirjastot.fi/kysy/millin-suomessa-kaytettiin-ensimmaisen-kerran
Vastauksessa viitattiin GS1 Finland -yrityksen nettisivuihin, joilla kerrotaan viivakoodijärjestelmän ottaneen ensiaskeleensa Suomessa vuonna 1975.
https://www.gs1.fi/fi/meista/gs1-finland-oy/gs1n-historia
Suomen kielellä ei henkilöstä nimeltä Andrew Jackson Davis löydy tietoja.
Internetin hakupalvelun avulla (esim. Metacrawler tai Northern Light, löytyvät vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston kotisivun, http://www.lib.hel.fi/, kautta)löytyvät sivut http://www.waymemorial.org/AndrewDavis.htm ja http://www.fst.org/spirit3.htm . Näistä ilmenee että AJC ei ollut niinkään kirjailija vaan lääkäri, tiedemies ja "modernin spiritualismin isä", ns. mesmeristi.
Käytettävissä olevien tiedonlähteiden mukaan hänen kirjoituksiaan löytyy Suomesta, tosin ei kaupunginkirjastoista eikä suomeksi. Tarkempia tietoja teosten sijainnista ja saatavuudesta voi kysyä yleisten kirjastojen tietopalveluista, mutta etenkin seuraavista erikoiskirjastoista:...
Metyylisulfonyylimetaani (Methylsulfonylmethane, MSM) on ns.luonnonlääkkeenä kaupan oleva aine. Sitä käsittelevä artikkeli on Suomen lääkärilehdessä 2002; 57(51-52):siv.5197-5198.
Olisiko kyseessä Jorma Kurvisen kirjasarja Susikoira Roi? Siitä on tehty myös televisiosarja, https://areena.yle.fi/1-4412122. Toinen koirasarja televisiossa on itävaltalainen Poliisikoira Rex, https://www.nelonen.fi/ohjelmat/poliisikoira-rex, löysin myös Kommissar Rex-nimisen kirjasarjan, mutten suomennosta siitä. Lisäksi on olemassa Joyce Strangerin kirja Paimenkoira Rex, jonka tarina sijoittuu Skotlantiin ja kirja on ilmestynyt suomeksi 1969. Tämä on yksittäinen kirja, ei sarja.
Joitakin Snellmanin kirjoittamia runoja löytyy Kootuista teoksesta osasta 12. Snellman-kirjallisuutta esitellään myös osoitteessa http://www.snellman200.fi/snellman/pdf/kirjallisuutta.pdf
Uskaltaisin mainita Wolfgang Hildesheimerin kirjan Mozart. Sen ovat suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. Kirja on olemassa (ja tällä hetkellä saatavilla) ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanninkielisistä mainittakoon laaja opus The Mozart Compendium. Se myös on Hämeenlinnan kirjastossa.
YLE:n internet-sivulla on paitsi tietoa Mozartista suomeksi, myös lisää lukuvinkkejä ja linkkejä:
http://www.yle.fi/teema/aikaonmusiikkia/saveltaja.php?id=90
Vuoden 1997 Helsingin Sanomat löytyvät mikrofilmattuina Helsingistä Pasilan pääkirjastosta. Voit käydä lukemassa/kopioimassa niitä joko paikanpäällä Pasilassa tai kaukolainata mikrofilmirullat Järvenpään kirjastoon. Järvenpään kirjastossa on kopioiva mikrofilmien lukulaite. Tietoa kaukolainauksesta löytyy Järvenpään kirjaston nettisivuilta osoitteesta: http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1034
Yliopistokirjastojen yhteisluettelon Lindan mukaan suomenkielisen käännöksen alkukieli on englanti. Alkuteos englanniksi: Women on the coach : an analysis of female psychopathology.
Englanninkielisen kirjan tiedoisssa on varsinaisen alkuteoksen nimi: As mulheres no divã.
Claudia Bernhardt Pacheco on brasilialainen, ks. http://www.analyticaltrilogy.com/bios.html
http://www.analyyttinentrilogia.net/saty_trilogiasta.html .
Todennäköisesti on kyse saman kirjan uudesta painoksesta. Debra DeSalvon nimellä kirjoitettu kirja ilmestyi 2006, ja sitä on saatavissa mm. Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Devi on DeSalvon bändin nimi, ehkäpä hän on muuttanut nimensäkin:
http://www.maui.net/~zen_gtr/news.html
Devin nimellä ilmestynyttä kirjaa mainostetaan uutena, päivitettynä painoksena. Kuitenkaan tietoa ei löytynyt aiemmasta, hänen nimellään ilmestyneestä kirjasta.
http://www.devi-rock.com/thelanguageoftheblues/
Ainakaan toistaiseksi uutta painosta ei ole hankittu kirjastoihin.
Voisi kuvitella että kuva olisi osa Poliisilaitoksen kampanjaa. Ota yhteyttä Poliisimuseoon http://www.poliisimuseo.fi/poliisi/poliisimuseo/home.nsf/pages/469E32C1… . Siellä luvattiin tehdä haku tietokannoista ja ohjata tarvittaessa eteenpäin.
Lähetätkö kirjastokorttisi numeron, niin uusin lainasi. Helmet-kirjastojen lainathan voi uusia kolmesti, jollei niihin ole varauksia.
Lainat voi uusia myös Helmet-sivuston kautta sivuston yläreunassa olevan Kirjaudu-linkin kautta. Tarvitset kortin numeron lisäksi myös nelinumeroisen tunnuslukusi:
http://www.helmet.fi/fi-FI
WSOY julkaisi vuosina 2003 ja 2004 tämän sarjan osat 1 ja 2 suomeksi, mutta jatkoa ei ole ainakaan vielä seurannut. Syynä voi olla yksinkertaisesti se, että englanninkielinen versio Blood moon on näköjään ilmestynyt - pitkän odotuksen jälkeen - vasta lokakuussa 2013.
En löytänyt tätä WSOY:n kotisivuilta, mutta veikkaan, että suomennos ilmestyy joskus myöhemmin tänä vuonna. Varmaa se ei kuitenkaan ole.
Ilman muuta kirjastoalan opinnoista on hyötyä alalle työllistymisessä, joten suosittelemme alan opintoja. Ilman niitä on mahdotonta pätevöityä ja saada vakituista työpaikkaa. Toki tällä hetkellä monet kaupunkien ja kuntien kirjastot eivät saa täyttää kaikkia vapautuvia toimia kireän kuntatalouden aikana. Opinnoista saa myös yleiskuvan alasta, toki erittäin paljon oppii kirjastossa työskentelemällä.
Kirjastoalalla työskentelee hyvin monenlaisen koulutuksen saaneita ihmisiä, jotka ovat opiskelleet jotain ihan muuta informaatiotutkimuksen, kirjastomerkonomin tai kirjastotradenomomin tutkinnon lisäksi. Esimerkiksi musiikkitiede on hyvä pohja ja sen opinnoista on paljon kirjastotyössä ja tietopalvelussa.
Kyllä se on mahdollista. Vanhoja sanomalehtiä voi lukea mikrofilmattuina. Vanhempia lehtiä on myös digitoitu.
Pasilan kirjaston lehtiosastolla voit lukea mikrofilmattuja lehtiä. Jos haluat kopiot mikrofilmien sivuista, sinun kannattaa varata Pasilan kirjaston lehtialueen työtila 39. Laitteella voi tallentaa pdf-tiedostoja muistitikulle ja tulostaa paperikopioita (0,50 € / kopio, koko A3). Mikrofilmatut sanomalehdet löydät Helmet-hausta esimerkiksi sanoilla "sanomalehdet mikrofilmit".
Myös Kansalliskirjastossa voi lukea lehtien vanhoja numeroita mikrofilmeiltä ja mikrofilmeistä saa kopioita. Digitoitujen lehtien listat löytyvät alla olevasta linkistä. Kansallisbibliografia Fennicasta näet, onko etsimäsi lehden vanhat numerot...
Harpunsoittajan laulut ovat Goethen Wilhelm Meisterin oppivuodet -romaanin vuoden 1923 kaksiosaisessa suomennoksessa osassa 1. Numero 1 on sivulla 186 ja numero 2 sivulla 185. Romaanissa niillä ei tosin ole nimiä.
Runot ovat myös Maailman kannel -runoteoksessa (suomennokset Eino Leino), sekä Leena Jäppilän suomentamina Taite-runouslehdessä (2002, nro 3, s. 22). Numero 2 löytyy myös Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi -kirjasta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Viola-tietokannan mukaan Jorma Hynninen ei ole koskaan levyttänyt laulua "Kallavesj", joten sellaista levyä ei voi olla ostettavissakaan.
Kysyjän toinen toive koskenee Mormon Tabernacle Choir -nimistä kuoroa, joka on levyttänyt paljon mm. joululauluja. En valitettavasti itse osaa sanoa, mihin englanninkieliseen lauluun ilmaisu "Neitsyt Maria pesee pojan kapaloita" viittaa. Kuoron levyjä ei välttämättä ole helppoa saada Suomesta, mutta nykyaikana voi verkon kautta tilata, siellä tarjontaa kyllä on runsaasti. Jos kysyjän asuinpaikkakunnalla on vielä levykauppa, sieltä kannattaa vierailla ja kysymässä. Helsingissä levykauppa Fuga varmasti auttaa löytämään kysyjän tarkoittaman laulun.
Heikki Poroila
Hei!
Esimerkiksi Pasilan kirjastosta löytyy mikrofilmeiltä vanhoja sanomalehtiä. Siellä voit myös skannata tai ottaa paperikopioita mikrofilmeillä olevista vanhoista lehtiartikkeleista. Lisätietoja saat Pasilan kirjastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palve…
