Mustasaaren kirjastossa Metsoloita ei ole, mutta aika monissa kirjastoissa eri puolilla Suomea se DVD-muodossa on. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Kirjaa ei ole Vihdin kunnankirjastossa. Muista Lukki-kirjastoista se on tilattu Lohjalle. Kirja on sen verran uusi, ettei se ole vielä saapunut Lohjallekaan eli ei ole vielä lainattavissa. Jos haluatte jättää Vihdin kunnankirjastolle teoksesta hankintaehdotuksen pyydän ottamaan yhteyttä suoraan kirjastoon. Kirjasta voi jättää kirjastoon myös kaukolainatilauksen, jolloin kirjaa yritetään hankkia lainaksi Lukki-kirjastojen ulkopuolelta.
Teos Suomen taloushistoria. 1 : Agraarinen Suomi käsittelee väestön ja asutuksen levinneisyyttä 1500-luvulla ja sitä ennen.
Kannattaa tutustua myös teoksiin:
Pohjoinen suurvalta : Ruotsi ja Suomi 1521-1809 / Petri Karonen
Suomen maatalouden historia 1 : Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Kirjassa on luku Palkolliset ja tilaton väestö / Jorma Wilmi s. 223-238, joka on asiasanoitettu:
väestörakenne--Suomi--1500-luku--1600-luku
väestöhistoria--Suomi--1500-luku--1600-luku
Kaikki kolme kirjaa löytyy Helmet-hausta.
Helmet-kirjastoissa voit aloittaa lainaushistoriasi tallentamisen juuri niin kuin olet tehnyt. Aloittamisen jälkeen omiin tietoihisi tallentuvat ne lainat, jotka olet tehnyt sen jälkeen. Eli historiaan ei voi lisätä mitään itse. Voit halutessasi poistaa historiasta lainoja tai lopettaa sen käytön. Lisää ohjeita Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Osoitteesta https://finna.fi löytyvä kansallisbibliografia Fennica kertoo, ettei Wheelisin teoksia ole suomennettu lainkaan, joten tuota kysymääsi teostakaan ei ole suomennettu. Fennicassa on suomeksi ilmestynyt kirjallisuus varsin kattavasti, joten asiasta voi olla Fennican perusteella melko varma.
Tätä kymmenisen vuotta sitten cd-levynä julkaistua äänitettä löytyy vielä joistakin kirjastoista. Jos levyä ei ole omassa lähikirjastossa, voi sen tilata kaukolainaksi.
Esimerkiksi seuraavista verkkolähteistä voi etsiä ajankohtaista tietoa valtion, kuntien ja järjestöjen hankkeista koskien syrjäytymisen ehkäisyä:
http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/syrjaytymisen…
Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi vuosien 2011-2015 hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta.
http://www.tavallisia.fi/
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön pyynnöstä on työstetty joukko arkipäivän helpottamiseen tähtääviä ehdotuksia, joiden toivotaan edistävän lasten ja nuorten tervettä kasvua. Ihan tavallisia asioita -hankkeessa ideoidaan keinoja,...
Kyseessä on Raimo Lukkarisen sävellys "Asemamiehen jenkka". Siitä on julkaistu äänite muutamalla vanhalla LP-levyllä ja kasetilla, kovin helppoa sitä ei ole saada käsiinsä. Suomen Jazz & Pop Arkistossa on nuotista valokopio, siinä kaikki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Nils Ferlinin runokokoelma Barfotabarn sisältyy Ferlinin kolmen kokoelman yhteisteokseen Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit vuodelta 1990. Kokoelman on suomentanut ja julkaissut Leo Saukkoriipi. Teoksesta löytyy siis myös etsimänne runo Barfotabarn, jonka Leo Saukkoriipi on nimennyt suomeksi On hukassa sanas.
https://finna.fi
Ferlin, Nils: Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit (suom. Leo Saukkoriipi, 1990)
Valitettavasti tilanne on sellainen, ettei suomalaisten kirkkojen kellojen soittoa ole löydettävissä kaupallisilta äänitteiltä. Yleisradiolla näitä on - kuten kysyjäkin on voinut todeta - omiin tarpeisiinsa, mutta yleistä levitystä niille ei ole järjestynyt. Yleisradion omat äänityksethän eivät ole julkisesti kuunneltavissa, joskin niitä voi tutkimusmielessä päästä kuulemaan ottamalla yhteyttä Yleisradioon.
Vanhan Valamon kirkon kelloja voi kuulla Aili Runnen levyllä Laatokka, Karjalan meri (1989) ja kokoelmalla Suomen kansanmusiikki 1 (1988). Muutamia ortodoksisia lähialueen kirkonkello on CD:llä Kižskije zvonari = Kizhi bell ringers. Mutta varsinaisten suomalaisten kirkkojen kellojensoittoa ei kaupallisilta äänitteiltä löydy.
Ainoa...
Janakkalan pääkirjastosta ehdotetaan, että sarja olisi K. M. Peytonin Christina-sarja, johon kuuluu neljä kirjaa: Kartanon varjoissa, Pilvilinnoissa, Takaisin kartanoon ja Uusilla teillä. Nimet William ja Dick ovat esillä.
Sisäkannen esittelyteksti kertoo seuraavaa:
"Monesti palkitun englantilaisen kirjailijan K. M. Peytonin ehkä maineikkain teossarja on vuosisadan alkuun sijoittuva kartanotarina Christina. Neliosaisen sarjan päähenkilönä on orpo Christina, jonka on määrä saada 21-vuotispäivänään suuri perintö. Christina-sarja on toisaalta romanttinen, toisaalta realistinen kuvaus vuosisadan alun Englannista, ensimmäisen maailmansodan ajoista ja kartanoelämästä, johon kuuluvat vahvat säätyerot."
Sarjaa on edelleen hyvin saatavissa...
Koska Luolakarhun klaani on fiktiivinen teos, vain sen kirjoittaja Jean M. Untinen-Auel voisi antaa vastauksen siihen, miten on nämä tekstinkohdat tarkoittanut tulkittaviksi. Lukija voi tietysti halutessaan tehdä omat tulkintansa - esimerkiksi, että "polttopuu" tarkoittaa neandertalinihmisille mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa kuivaa puuainesta, jolloin kerättäviä karahkoja yhdistävä tekijä olisi kuivuus. "Polttopuu" olisi tällöin siis käsitteellisesti ikään kuin oma puulajinsa. Tämä on kuitenkin pelkkää spekulaatiota. Mahdollista on sekin, että kirjailijalle on yksinkertaisesti tullut ajatusvirhe - sellaistakin sattuu.
Neandertalinihmisistä on nykyään olemassa enemmän ja tarkempaa tutkimustietoa kuin kirjan alkuperäisenä ilmestymisvuonna...
Vaski-kirjastoissa voit uusia lainojasi enintään kolme kertaa, jos uusittavista teoksista ei ole varauksia. Tämän jälkeen et enää pysty uusimaan lainojasi verkkokirjastossa tai soittamalla kirjastoon, vaan sinun on palautettava lainaamasi teokset lähimpään Vaski-kirjastoon. Palauttaessasi lainojasi voit kuitenkin tiedustella, olisiko kirjat mahdollista lainata heti uudestaan. Mikäli kyseisistä kirjoista ei ole varauksia, uudelleen lainaaminen yleensä onnistuu.
Artikkelissaan ”Virsikirjan suomennushistoriaa” (teoksessa Suomennuskirjallisuuden historia I, toim. H.K. Riikonen, U. Kovala, P. Kujamäki & O. Paloposki, SKS 2007) Taru Kolehmainen toteaa, että virsikirjauudistuksen lähtökohtana oli kieliasun tarkistaminen. Näin ollen vuoden 1986 virsikirjasta pyrittiin poistamaan yleiskielessä harvinaiset ja vanhahtavat muodot. Kolehmaisen artikkelin mukaan vuoden 1986 virsikirja on kuudes varsinainen virsikirja. Sitä edelsivät Jaakko Finnon (Suomalaisen) virsikirja (noin 1583), Maskun Hemmingin virsikirja (noin 1605), vuoden 1701 virsikirja, vuoden 1886 virsikirja sekä vuoden 1938 virsikirja. Kolehmainen kirjoittaa, miten pyrkimys tasa-arvoon näkyy vuoden 1986 virsikirjan sanastossa. Esimerkiksi...
Erilaisissa ohjeistuksissa neuvotaan vetämään verhot tai kaihtimet ikkunan eteen silloin, kun aurinko osuu asuntoon. Kun kotoa poissa ollessa ei myöskään ole mahdollista hyödyntää yön tai aamun viileämpiä hetkiä tuulettamiseen, on parasta jättää ikkunat kokonaan kiinni. Se ainakin estää lämmön pääsyä sisälle asuntoon.
https://www.kotitalolehti.fi/asunto-kuin-sauna-nailla-asuntoa-voi-viile…
https://www.sato.fi/fi/kotona/meidan-talossa/miten-saat-kodin-viileamma…
https://yle.fi/uutiset/3-6705489
https://www.suomela.fi/milla-kotia-kannattaa-viilentaa/
Helmet-verkkokirjasto ei lopu vaan muuttuu Finna-pohjaiseksi sivustoksi. Itse asiassa jo nyt pääset käyttämään uutta Helmetiä osoitteessa: https://helmet.finna.fi/
Kirjaudu omalle tilillesi kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla, niin varauksesi näkyvät kansikuvineen. Kirjautuneena käytössäsi on jopa kirjastokortin sähköinen viivakoodi, jota voit käyttää kirjastossa lainaamiseen.
Jotkin toiminnot ja toimintojen nimet ovat uudessa Helmet-verkkokirjastossa hieman erilaiset kuin nykyisessä Helmet.fi:ssä, esimerkiksi Omat tiedot on Finnassa nimeltään Oma tili ja Uutuusluettelot ovat Uutuushaku. Varauksen lukitseminen on uudessa Helmet-verkkokirjastossa nimeltään jäädyttäminen.
Keräämme palautetta uudesta Helmet-Finna-sivustosta:...
