Oili Tannisesta ja hänen tuotannostaan kerrotaan seuraavissa lehtiartikkeleissa: Onnimanni 1993; 3, s. 28-30, 50, Kotiliesi 1990; 18, s. 40-41, 43, Books from Finland 1971; 4, s. 12-14.
Hänestä on tietoa myös seuraavissa kirjoissa: Mielikuvia : suomalaisia
kirjankuvittajia (1989), Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 4 / toim. Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi (1987), Suomalainen kuvakirja : lastenkirjojen kuvituksia 1960-luvulta nykypäivään (1988), Lappalainen, Irja, Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus (2. uud. p. 1979).
Etunimi ”Meerika” on luultavasti muunnelma nimestä ”Merika” (vrt. esimerkiksi etunimet ”Maria” ja ”Maaria”). Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo, että ”Merika” on virolainen nimi, jonka malli on saatettu ottaa kreikan merellisistä nimistä, esimerkiksi nimestä ”Pelagia” (”pelagos”, ’meri’). Toisaalta se toimii Etelä-Virossa myös paikannimenä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan nimi voisi olla peräisin suomelle ja virolle yhteisestä sanasta ”meri”, jota käytetään myös etunimenä. Toisaalta Lempiäisen mukaan nimi voi olla myös etunimen ”Meeri” rinnakkaismuoto, jolloin perustana olisi englannin kielen etunimi ”Mary” ja ”Maria”. Ne palautuvat hepreaan ja kreikkaan ja mahdollisesti merkitykseen ’toivottu lapsi...
Soturikissat Wikissä on tieto, että Keltahammas pystyi tuntemaan ympärillä olevien kissojen tuskan, jonka takia hän ryhtyi parantajaksi.
Soturikissat Wiki, http://fi.soturikissat.wikia.com/wiki/Keltahammas
Ruotsalaisilta nettisivuilta käy ilmi, että kyseessä on kuuluisa ruotsalainen näyttelijä Örjan Ramberg.
https://stoppapressarna.se/svenskt/raseriet-mot-orjan-ramberg-efter-dokumentaren-om-josefin-nilsson
https://stoppapressarna.se/svenskt/josefin-nilssons-skrackliv-med-ramberg
Ronald Erle Grainerin säveltämä Maigret Theme on suomennettu nimellä "Mies Ja Piippu". (Sanoittajana Saukki, sovitus Esko Linnavalli.) Laulua on esittänyt ainakin Helena Siltala. Myös Esko Könönen on levyttänyt kappaleen, Maigret Theme nimisenä. Kappaleen hanurinuottia ei löydy mistään saatavilla olevista nuottihakemistoista eikä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta. Myös maakuntakirjastojen sekä Sibelius-Akatemian tietokannat on tarkistettu. Kappale voi tietenkin löytyä jostakin vanhasta nuottikokoelmasta, joka on hankittu kirjastojen kokoelmiin ennen kuin yksittäisten kappaleiden vieminen aineistorekistereihin aloitettiin. Olemme käyneet läpi paikalla olevan hanurinuottikokoelmamme, eikä kappaletta valitettavasti löydy.
Sinä voit kohdistaa valituksesti sille kirjastolle, jossa olet saanut epäkohteliasta palvelua. Palaute ja valitus on tervetullutta, jos asianomaisen kirjasto saa tilanteesta tarkemmat tiedot. Palautelomake on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/palaute/, mutta linkki siihen on myös kaupunginkirjaston etusivulla. Kirjastoissa on myös palautelaatikot valituksia varten. Etätietopalvelua koskevan palautteen voit tietenkin lähettää juuri tätä kautta, mutta silloinkin olisi asian korjaamiseksi lisätieto tarpeen.
Lähikirjastosi vastaanottaa kirjalahjoituksia mielellään. Lahjoitetun aineiston suhteen kirjasto menettelee parhaaksi katsomallaan tavalla. Todennäköisesti lähikirjastosi toimittaa kalenterilahjoituksesi edelleen Varastokirjastoon. Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto vastaanottaa kirjoja ja aikakauslehtiä kaikista Suomen kirjastoista. Varastokirjaston kokoelmiin keskitetään kotimainen keskeinen aineisto kaikkien kirjastojen käyttöä varten. Ennen aineiston lähettämistä on syytä sopia lähetyksen vastaanotosta Varastokirjaston kanssa. Tarvittaessa Varastokirjasto maksaa siirroista aiheutuneet kuljetuskustannukset. PL 1710 (Päivärannantie 10) 70421 KUOPIO puh. 017-2646000 email. varkirja@nrl.fi Kiitokset lahjoituksestasi!
Suomen kielellä löytyy Kati Kuusisen Jyväskylän ammattikorkeakoululle tekemä tietoliikennetekniikan harjoitustyö Videoneuvottelujärjestelmät ja niiden tiedonsiirto, jossa käsitellään myös videoneuvottelustandardeja: http://www.geocities.com/kati6nen/videosivut.htm
Englanniksi tästä aiheesta löytyy Schaphorst, Richard: Videoconferencing and videotelephony : technology and standards (1999) Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja Vaasan tiedekirjastosta.
Kirjaa voi pyytää kaukolainaksi. Turun kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa + lainanantajakirjaston perimät maksut.
Turun kaupunginkirjastossa on jonkun verran eri harrastuksia käsitteleviä videoita, mainittakoon esim. Ratsuopisto, Taitava jalkapalloilija ja Classical Guitar. Videot ovat omissa hyllyissään ja eri osastoilla (esim. musiikkia käsittelevät videot).
Voit itse hakea videoita verkkokirjastosta niin, että kirjoitat haluamasi harrastuksen asiasana-kohtaan ja valitset aineistolajiksi videon.
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1044966657
Rubin Carterin vuonna 1974 ilmestynyttä teosta The sixteenth round ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löydy. Sitä ei ole myöskään maakuntakirjastoissa eikä yliopistokirjastoissa Suomessa. Kaukolainaus ulkomailta lienee ainoa vaihtoehto saada kirja lainaksi. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kuitenkin paljon vankilaelämää kuvaavia kirjoja. Saat niistä luettelon aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) kirjoittamalla aihehakuun sanan vankilat tai vangit tai halutessasi omakohtaisia muistelmia kirjoittamalla sanahaku-kohtaan vankilat and muistelmat tai vangit and muistelmat.
Voit palauttaa kirjat pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteisiin. Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoverkkoon kuuluvat: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Näihin kirjastoihin on vapaa palautusoikeus, mieluiten otamme kirjat takaisin siihen toimipisteeseen mistä ne lainattu.
http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti…
Kyseessä ei ole turvatarkastus vaan henkilön taustan selvittäminen rikosrekisteristä. Sinne merkitään ainoastaan vankeusrangaistukset - ei sakkorangaistuksia - ei siis liikennesakkoakaan. Rikosrekisterilaissa ja -asetuksessa ( Suomen Laki I:ssä) kerrotaan rekisterin tarkoituksesta ja tiedoista, tietojen luovuttamisesta, Suomen ja muiden Pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosrekisterin pitämisessä, tietojen poistamisesta rikosrekisteristä, rikosrekisterinpidosta, sinne merkittävistä tiedoista, tietojen ilmoittamisesta rekisteriin ja niiden luovuttamisesta rikosrekisteristä sekä erinäisistä säännöksistä. - Samat tiedot löytyvät Internetistä Valtion säädöskokoelmasta osoitteesta http://www.finlex.fi lainsäädännöstä asiasanalla...
Duodecim on julkaissut vuonna 1999 Kohti karonkkaa - Neuvoja väitöskirjaa tekevälle -nimisen teoksen, josta löytyy lähes kaikki mahdollinen tieto aiheesta. Väitöskirjat todella julkaistaan ennen väitöstilaisuutta ja niitten jakelu ennen tilaisuutta on osa väitöksestä tiedottamista. - Päiviö Tommilan toimittamassa kirjassa Miten meistä tuli historian tohtoreita 64 väitellyttä kertoo väitöskirjan teostaan. Yleensä väitöstilaisuus ja -kirja sattuvat samalle vuodelle - poikkeus voi olla vuoden vaihteen aiheuttama. - Eri aiheista tehdyistä väitöskirjoista löytyy Aleksi-lehtitietokannasta 157 viitettä: http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html - Kirjojen ja lehtien saatavuuden näkee aineistotietokanta HelMetistä http://www....
Kirjojen (ja muunkin aineiston) nimet ovat tietokannassa kielellä, jolla teos on kirjoitettu tai käännetyistä kirjoista käännöksen kielellä. Eli suomenkielisiä ovat kirjat, jotka on kirjoitettu tai käännetty suomeksi. Joitakin poikkeuksia on. Joskus esim. elokuvan nimeä ei ole käännetty suomeksi, vaikka se olisikin suomeksi tekstitetty.
Hakua rajaamalla saat halutessasi näkyville vain suomenkieliset kirjat. Hae ensin etsimäsi kirjailijan kaikki teokset. Rajaa/järjestä hakua -painikkeen kautta voi valita kieleksi suomen.
Anna-Carola Kraussen kirjassa Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään on sisällysluettelo, joka voisi toimia aikajanana. Mayer-Iswandyn Art: from prehistoric art to modernism on fläppikirja, joka on itsessään aikajana, siinä on myös muun elämän tapahtumat mukana. Amy Dempseyn kirjassa Moderni taide on esipuheen "sisällä" värillinen 4 x A 4-kokoinen aikajana 1860-2000.
Hyvä suomenkielinen lähde hampaidenhoidosta maallikolle on Suomen Hammaslääkäriliiton sivuilla:
http://jasenpalvelut.hammasll.fi/suu/hammashoito/ .
Kannattaa katsoa myös Lääkärikirja Duodecimin Suun ja hampaiden sairaudet: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=dlk&p_sela… .
American Dental Associationin sivuilla on sekä ammattilaisille että maallikoille suunnattua tietoa: http://www.ada.org/ . Toinen hyvä englanninkielinen lähde on MedlinePlus: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/dentalhealth.html
Nämä ja muutama muu linkki löytyvät Makupalojen hammaslääketieteen kategoriasta: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=384e0b16-d7b6-4e9a-acb5… .
Origo, Iris: Köpmannen från Prato on hyvä ja tasokas kuvaus 1300-luvun kauppiaan elämästä ja kauppiastalon toiminnasta.
Kallioinen, Mika: Kauppias, kaupunki, kruunu : Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle. 2000 (väitöskirja)
Life in Hanseatic Turku. 2004 (näyttelyluettelo)
Vendelin, Toomas: Tallinna, keskiaikainen kauppakaupunki. 2005
Kirjaston asiakastyöasemilla on käytettävissä EEBO tietokanta, josta voi hakea alkuperäistekstejä ja kuvia keskiajan Englannista.
Kirjastojen kaukopalvelun kautta voi lainata kirjoja myös yliopistojen kirjastojen kokoelmista. Kaukopalvelusta peritään lähettäjäkirjaston asettama maksu.
Valitettavasti tunnuslukua ei tietoturvasyistä voi antaa sähköpostitse tai puhelimitse. Uuden tunnusluvun saat käymällä jossain HelMet-kirjastossa. Mukaan tarvitset kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen.