Tässä muutamia ehdotuksia, joita kollegat suosittelivat:
Tanska:
Peter Höeg: Lumen taju/ Nainen ja apina/ Hiljainen tyttö/ Susanin vaikutus
Tove Ditlevsen: Lapsuus/ Nuoruus/ Aikuisuus
Norja:
Erlend Loe: Supernaiivi
Maja Lunde: Mehiläisten historia/ Sininen/ Viimeiset
Karl Ove Knausgaard: Syksy/ Talvi/ Kevät/ Kesä
Islanti:
Sjón: Skugga-Baldur/ Poika nimeltä Kuukivi/ Valaan suusta
Vigdis Grimsdottir: Rakkaustarina - Z/ Nimeni on Isbjörg, olen leijona/ Hiljaisuus/ Valosta valoon
Arnaldur Indriðason: useita eri dekkarisarjoja
Yrsa Sigurðardóttir: Perimä/ Kolmas merkki
Lisäksi tanskalais-norjalainen Kim Leine on kiinnostava tuttavuus, häneltä on suomennettu teokset:
Kuilu
Ikuisuusvuonon profeetat
Punainen mies,...
Asiaa on kysytty palvelussa aiemminkin, ja löydät vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-riikka-nimen-alkupera?language_co…
Lyhyesti: nimi on lyhenne Fredrika-nimestä, joka puolestaan on naispuolinen vastine Fredrik-nimelle. Fredrik tarkoittaa rauhan ruhtinasta.
Etunimiin ja niiden historiaan voi tutustua esim. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan avulla.
Kirjoista tai verkosta ei löytynyt suoraa vastausta kysymykseen. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla kuitenkin selvisi, että neljästoista päivä on ollut viimeinen mahdollisuus monien virallisten toimien suorittamiselle. Esimerkiksi päätöksistä on pitänyt valittaa kahden viikon kuluessa, toisin sanoen viidentenätoista päivänä olisi ollut liian myöhäistä. Tämän tulkinnan mukaan viidestoista päivä ei siis viittaisi minkään kuukauden 15. päivään, vaan viidenteentoista päivään siitä, kun jokin virallinen päätös on tehty tiettäväksi.
Sanonta esiintyy ensimmäisen kerran aivan 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla esiintymisiä oli jo useita.
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Jos joku lukija tunnistaa laulun, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Saamani lisätiedon perusteella täydennän vähän vastausta. Laulu siis alkaakin "Jo painuu päivä metsän taa". Näilläkään alkusanoilla en löytänyt mitään, mutta laulua esittäneen kuoron johtajalta sain tietää, että hänelläkään ei ole laulusta painettua nuottia, vaan vain valokopio käsin kirjoitetusta nuotista. Sen hän on saanut Nuorten kuoroliiton kuoropäivillä Moskovassa 1980-luvulla laulun säveltäjältä Georgi Struvelta (nimi nuotissa Georgij Struve), joka on ilmeisesti venäläinen. Kopiossa ei ole mainintaa suomenkielisen sanoituksen tekijästä eikä kustantajasta.
Näyttää siis siltä, että laulusta...
Suomalaiset juristit ovat julkaisseet yllättävän niukasti muistelmia, joissa keskityttäisiin nimenomaan juristin uraan. Alla on listattu joitakin kirjoja, jotka saattaisivat sopia tarkoitukseen.
Aurejärvi, Erkki. Kovaa peliä (Into, 2013) tai Kovempaa peliä (Into, 2022)
Honka, Olavi. Muistelmia ja mielipiteitä (WSOY, 1972)
Kahri, Tapani. Viheltääkö pilli?: työmarkkinamiehen muistelmat (Otava, 2001)
Koskinen, Pirkko K., Ernamo, Timo & Hovi, Sanna-Mari. Illallisella Pirkko K. Koskinen (WSOY, 2012)
Laatunen, Lasse. Kolmikannan kulisseissa (Art House, 2017)
Reini, Jorma & Pietiäinen, Jukka-Pekka. Pispalasta Bulevardille (Edita, 1996)
Lisäksi Juristiuutiset...
Kysessä on varmaankin Tatiana de Rosnayn romaani Sarah's key, joka on julkaistu Suomessa kahdesti, vuonna 2008 nimellä Avain ja vuonna 2014 nimellä Nimeni on Sarah.
Piikki sanonnassa "jonkun piikkiin" ('jonkun kustannuksella') viittaa laskupiikkiin, johon ravintolassa kerätään kuitit asiakkaan tilauksista. Kun juo kaverin piikkiin, lasku menee ikään kuin kaverin maksettavaksi merkittyjen juomatilausten joukkoon.
Lähde:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Ainoa lista signeerauksista mitä olen netistä onnistunut löytämään on Arabian taiteilijoiden signeerauksia. Monilla osto- ja myyntiliikkeillä sekä antiikkiliikkeillä on arviointipalveluja, joista voisi löytyä asiantuntijoita tunnistamaan esineesi tekijä. Kehottaisin sinua kääntymään niitten puoleen.
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan tätä kirjaa runsaista vihjeistä huolimatta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Olisiko kyseessä Erakkoampiainen. "Erakkoampiaiset ovat yksittäin pesiviä ampiaisia. Ne muistuttavat rakenteeltaan muita ampiaisia: siivet ovat levossa laskostettuina pitkittäin takaruumiin päälle ja etuselkä yltää olkakyhmyihin. Keskinilkassa on yksi kannus. Suomessa esiintyvät lajit ovat väritykseltään keltamustia." Linkki Lajit.fi
Wikipedia kertoo hieman laajemmin:"Toisin kuin yhteiskunta-ampiaiset, erakkoampiaiset elävät nimensä mukaisesti yksin[2]. Naaras rakentaa jälkeläisilleen pesän puun koloon, kasvin varteen tai maahan, minkä jälkeen se saalistaa muiden hyönteisten toukkia jälkeläistensä ravinnoksi pesäänsä. Lopulta naaras sulkee pesän suuaukon, jolloin erakkoampiaisen toukat jäävät pesän suojiin syömään niille...
Kysymyksessä muisteltu teksti on Se-yhtyeen kappaleesta Ei asfaltti liiku. Yhtyeen lauluntekijän Yarin (Jari Knuutinen) vuosina 1978–80 levytettyjä tekstejä sisältävä kirja on Mä haluan elää (Johanna, 1981). Siinä tämän alun perin usean kokoonpanon yhteisellä Pohjalla-albumilla julkaistun kappaleen nimi on syystä tai toisesta muodossa Eikä asfaltti liiku.
Hei!
Oheiselta nettisivulta löytyy useiden suomalaisten kunnannimien taivutusmuotoja.
https://www.kielikello.fi/-/teuvalle-ja-temmekselle-korppooseen-ja-keminmaahan
Sieltä löytyy myös, että Savitaipale taivutetaan muotoon Savitaipaleella.
Me suomalaiset olemme ehkä hieman liian kärkkäitä kiinnittämään huomiota Aku Ankan housuttomuuteen. Ulkomaillakin meille sen tähden naureskellaan ja kuvitellaan meidän jopa julistaneen Aku Ankan pannaan sen vuoksi, että tämä ei käytä housuja. [Finland banned Donald Duck for not wearing pants? (10news.com)]
Kysymys Akun uimahousuista tarjoaakin oikeastaan oivallisen näkökulman, jonka kautta korjata vinoutunutta katsantokantaamme Ankkalinnan ankkojen pukeutumiseen. Uimaan mennessään uima-asuun sonnustautuva Aku osoittaa, ettei asiassa ole niinkään kyse housuista – tai housuttomuudesta – kuin pukeutumiskoodeista ja niiden noudattamisesta. Ajatellaan, että uidessa on korrektia käyttää tarkoitukseen sopivaa asua. Aku toimii juuri...
Tuntien määrä vaihtelee varmaan lukioittain.
Opetushallitus kuvaa kielten opiskelumahdollisuuksia lukiossa:
A-kieli eli äidinkieli. Pakollisia opintoja 12 opintopistettä ja valinnaisia 4 opintopistettä.
B1-kieli eli yleensä ruotsi. Pakollisia opintoja 10 op ja valinnaisia 4 op. Linkki sivulle.
Sivustolla kerrotaan myös lukio-opintojen muutoksesta 2021:
"Lukiokoulutuksen oppiaineiden oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Yksi entinen lukiokurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 75 kurssin sijaan vähintään 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vähemmistö on yksinkertaisesti "määrältään pienempi osa jostakin ryhmästä". Vähemmistö määrittyy siis yksinomaan määrällisin kriteerein – laadullisia tai muitakaan lisävaatimuksia sille ei esitetä. Kätisyydestä puhuttaessa vasenkätiset ovat vähemmistö oikeakätisiin verrattuna – heitä on vain noin 10% väestöstä. Rohkenisinpa olla myös jokseenkin varma siitä, että monista vasenkätisistä heidän vasenkätisyytensä vaikuttaa huomattavasti elämään paljolti oikeakätisten ehdoilla muotoutuneessa maailmassa.
Kielitoimiston määritelmä kelpuuttaa myös homoseksuaalit vähemmistöksi: seksuaalisilla vähemmistöillä (tai seksuaalivähemmistöillä) tarkoitetaan "muita kuin heteroseksuaalisia".
https://www....
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) voit lukea paljon mielenkiintoista tietoa pääkaupunkimme kadunnimistä ja niiden historiasta.
Julkaisun eri painokset ovat luettavissa myös verkossa:
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Helsingin kadunnimet -teoksessa kerrottaan, että Lauttasaaren Tallbergin puistotie on nimetty kauppaneuvos Julius Tallbergin mukaan. Julius Tallberg omisti Lauttasaaren vuosina 1911 -1921 ja oli Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan perustaja.
Helsingin kadunnimet 3 Helmetissä
