Kirjastonhoitaja ei ole lakiasiantuntija, joten vastaus perustuu ainoastaan löytämiini lähteisiin. Työturvallisuuslaissa (738/2002) sanotaan, että työhuoneen tilavuuden ja pinta-alan tulee olla riittävä. Siellä tulee olla myös riittävästi tilaa työn tekemistä ja työn vaatimaa liikkumista varten (33§). Valaistuksesta sanotaan, että työpaikalla tulee olla työn edellyttämä ja työntekijöiden edellytysten mukainen sopiva ja riittävän tehokas valaistus ja sinne on mahdollisuuksien mukaan päästävä riittävästi luonnonvaloa (34§). Myös valtioneuvoston asetuksessa työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003) on maininta, että työpaikkana käytettävä maanalainen tila, ikkunaton rakennus tai rakennuksen osa tai muu sellainen työpaikka...
Vanha kansanrunous, johon Kalevala perustuu, sisältää eri-ikäisiä kerrostumia Suomen esihistoriasta lähtien.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivulla on osiossa Laulut Kalevalan takana tietoa aiheesta:
http://nebu.finlit.fi/kalevala/index.php?m=11&s=38&l=1
Paljon lisätietoa Kalevasta löytyy myös koottuna Makupalat.fi sivustolla:
https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala
Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. (Suomen perustuslaki, 2. luku 12. §).
Sananvapauteen liittyy myös vastuu: ihan mitä tahansa ei saa sanoa. Mm. rikoslain 24. luku 8. – 10. §:ssä määritellään tekoja, joista voi jälkikäteen tulla seuraamuksia. Tällaisia tekoja ovat mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen tai kunnianloukkaus.
Ajantasainen lainsäädäntö Finlex.fi https://finlex.fi/fi/.
Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat yksityisyyden suojan sekä ihmisarvon kunnioittamisen. YK:n voimassa olevat...
Suomen kielen sana Venäjä on mahdollisesti germaanista perua. Itämeren etelärannikolla asuneen slaavilaisheimon, vendien, kansannimi pohjautuu todennäköisesti samaan sanaan, ja germaanit kutsuivat luultavasti kaikkia naapurissaan asuneita slaaveja nimellä *wened.
Kielikello: Suomi, Ruotsi ja Venäjä - oma ja naapurin nimi
Suomen kielen etymologinen sanakirja: Venäjä
Kielitoimiston sanakirjan mukaan viimesijainen tarkoittaa viimeisenä (vaihtoehtona) olevaa, viimeistä; lopullista, perimmäistä. Toisin sanoen se tarkoittaa viimeisellä sijalla olevaa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viimesijainen?searchMode=all
Vertaa sanaa esimerkiksi sanaan ensisijainen, joka tarkoittaa ensi sijalla olevaa, tärkeintä, huomattavinta tai merkittävintä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ensisijainen?searchMode=all
Jos hakemuksesi vaatii käynnin poliisiasemalla, sinun täytyy varata aika verkkopalvelussa. Tällöin on huomioitava, että lupapisteet voivat olla ruuhkaisia etenkin kesäisin, jolloin seuraava vapaa aika voi olla viikkojen päässä. Tämä tietysti vaikuttaa siihen, milloin henkilökorttia kannattaa anoa. Mitään tarkkaa päivämäärää ei voi silti sanoa.
Henkilökortti toimitetaan normaalisti noin 8 arkipäivässä valitsemaasi noutopisteeseen. Lisämaksusta voit saada nopeutetun toimituksen.
Jos et voi tai halua asioida verkossa, voit tehdä hakemuksen myös poliisiasemalla. Huomaa, että verkossa tehty hakemus on halvempi ja nopeampi.
Ohessa neuvotaan koko henkilökortin hakeminen. https://poliisi.fi/henkilokortti
Henkilökortin toimituksesta https...
Jos epäilette kadottaneenne kirjastokorttinne, teidän on syytä ottaa yhteyttä kirjastoonne, jotta voitte estää mahdollisen väärinkäytön ja saatte uuden kortin, https://www.laukaa.fi/asukkaat/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjast….
Laukaan kirjaston yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/laukaa/laukaa
Vuojärventie 2, 41340 Laukaa
paakirjasto@laukaa.fi
014 267 5710
Hei,
Viittaat Etu- ja sukunimilakiin, joka on ollut voimassa 1.1.2019 alkaen. Laki ei ole voimassa takautuvasti, joten se ei päde aiemmin annettuihin nimiin. Toki aiemmassakin laissa taisi olla samantyylinen teksti.
Joonaksen ja Jaanan kohdalla tuo "alle 15" muodostuu kolmesta "alle 5" -merkinnästä, koska yksityisyyden suojan takia tuon tarkempia tietoja ei rekisteristä saa henkilönimistä, joista on vain korkeintaan muutamia hakutuloksia. Todennäköisesti tuo tarkoittaa minimiä, eli yhteensä 3 kpl.
Toki massatietojen tilastoinnissa voi jäädä rekisteriin pieniä virheitä, jotka voivat selittää osan poikkeuksista. Samoin sukupuolta vaihtaessa voi muutoskohtaan jäädä mahdollisesti merkintä nimestä toisen sukupuolen sarakkeeseen,...
Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a–kurvottaa.
Sanakirja on ilmestynyt verkkomuotoisena vuodesta 2012. Myös sen painettuina ilmestyneet kahdeksan osaa sisältyvät verkkojulkaisuun. Verkossa on nyt aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen murteiden sanakirja verkossa: https://kaino.kotus.fi/sms/
Murresana ales esiintyy runsaimmin Varsinais-Suomessa, Hämeen ja osin Uudenmaan alueilla, ks. artikkelin kartta
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c9c7f20f9b383c5dfe7…
Presidenttiehdokkaiden omat vaalivalvojaiset järjestettiin Helsingissä eri paikoissa. Vaalisunnuntaina 28.1.2024 Alexander Stubbin vaalivalvojaiset olivat Pikku-Finlandiassa, Pekka Haaviston Kulttuuritehdas Korjaamolla, Jussi Halla-Ahon Apollo Live Clubilla, Li Andessonin ravintola Butchersissa, Jutta Urpilaisen ravintola Maxinessa, Sari Essayahin Kristillisdemokraattien puoluetoimistolla, Mika Aaltolan ravintola Kappelin kellarissa ja Harry Harkimon hänen kotonaan. Olli Rehnin valvojaisten paikka ei selvinnyt, mutta se näkyy esimerkiksi Iltalehden jutun kuvissa.
Avoin kutsu kaikille esitettiina ainakin Haaviston, Halla-Ahon ja Anderssonin vaalivalvojaisiin eli niihin saattoi osallistua kuka tahansa. Myös Essayahin valvojaisiin...
Porttikielto tulee ruotsin sanasta portförbud. Sanan alkuperästä löytyy hyvä selitys Kotimaisten kielten keskuksen sivulta: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
Vaatimus, että kirjan pitää olla ostettavissa, rajaa valikoimaa aika paljon, koska kirjakaupoista harvoin saa yli vuosi sitten ilmestynyttä aineistoa. Viime vuonna ja tänä vuonna (2023 ja 2024) ilmestyneistä kirjoista nousi esiin ehdotuksiksi
Jukka-Pekka Palviainen: Koko pitkä yö
Koko pitkä yö on helppolukuinen, vetävä ja huumorin ryydittämä kuvaus nuorista kesäyössä, aikuisuuden kynnyksellä.
Katariina Hakaniemi: Oli myös onnellisia kuukausia
Tositapahtumiin perustuva romaani äidistä, joka yrittää pelastaa päihdekierteeseen päätyneen poikansa. Rankka tarina, josta ei puutu rakkautta eikä toivoa.
Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut
Pökerryttävän kasvukertomuksen traagisuutta leikkaa mustan huumorin ihmeellinen hehku.
Ella-Mari Nutti...
Nykyään etuosan istuimet ovat monissa kaupunkiliikenteen busseissa melko korkeita. Niille on kenties hankalampi kiivetä istumaan. Onneksi keskioven lähistöllä on yleensä matalampia paikkoja huonosti liikkuville, sekä pyörätuoli paikka ja rollaattori tai lastenvaunu tilaa. Linkki HSL Esteettömyys Invalidiliiton sivustolta saa lisävinkkejä kaukoliikenteen käyttöön. Linkki sivustolle.
Kohteliaiden tapojen muutoksesta saa ehkä lisätietoa Johanna Isosävin teoksesta Miten tutkia kohteliaisuutta? — Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta. ISBN 9789518588521
Kirja on Robert J. Leen kirjoittama ja kuvittama Nuket karkumatkalla vuodelta 1960. Kirjastoissa ei ole lainattavia kappaleita kirjasta, mutta Kansalliskirjastossa ja Turun yliopiston Feeniks-kirjastossa on varastokappaleita, joita voi lukea paikan päällä.
Kirjasta löytyy myös ääniversio Youtubesta.
Yrityksestä löytyy tosiaan tietoa kovin niukasti. Finna-hakupalvelu antaa vain viittauksen arkistoihin (Kansallisarkisto) sekä muutamia valokuvia Hämeen Vanun liiketiloista Tampereelta 1950-luvulta. Kuvatekstien mukaan Hämeen Vanu Oy:n myymälät sijaitsivat osoitteissa Hallituskatu 13 (Huberin talo) ja Rautatienkatu 16 (Emmaus).
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4meen+vanu+&type=AllF…
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla selviää, että Hämeen Vanun konkurssipesä myi irtaimistoaan 22.4.1977. Ilmoituksessa kaupattiin vuodevaatetehtaan koneita Tampereella osoitteessa Pirkankatu 16. Vuonna 1963 lehti haastatteli Hämeen Vanun toimitusjohtajaa Opri Osa Attilaa, mutta juttu ei kerro paljoakaan itse yrityksestä. Kaikesta...
Tässä joitakin teoksia ja verkkolähteitä, jotka valottavat suomalaista koulutuspolitiikkaa ja kouluhistoriaa 1800-luvun loppupuolella. Tarkempia alueellisia tietoja varten kannattaa kääntyä esimerkiksi maakunta-arkistojen ja -museoiden puoleen.
Heikkinen, Anja ja Leino-Kaukainen, Pirkko: Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (SKS, 2011)
Helsti, Hilkka; Stark, Laura ja Tuomaala, Saara: Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860-1960 (SKS, 2006)
Kero, Esa: Kansakoulu (Rakennusalan kustantajat, 2000)
Kiuasmaa, Kyösti: Oppikoulu 1880-1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun (Pohjoinen, 1982)
Lappalainen, Antti: Suomi...
Helmet-kirjaston mobiilisivusto korvaa Taskukirjasto-sovelluksen tammikuun 2024 alusta alkaen. Jatkossa on puhelimella käytettävissä uuden Helmet-verkkokirjaston selainversio. Lisää asiasta Helmet-sivuilla https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Taskukirjas….
