Helsingin olympialaisten virallisessa kisaraportissa julkaistun aikataulun mukaan 5000 metrin finaalin oli määrä alkaa kello 16.40. Aivan tarkalleen suunnitellussa aikataulussa ei kuitenkaan pysytty: lähettäjä Heikki Mäkisen pistooli paukahti vasta kello 16.45. Zátopekin voittoaika oli 14.06,6, eli hänen finaalijuoksunsa ajoittuu suurin piirtein välille 16.45-17.00.
Lähteet:
15. olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955
Antero Raevuori, Viimeiset oikeat olympialaiset : Helsinki 1952. Ajatus, 2002
Joitain suojeluskuntien marsseja löytyy laulukirjoista Talonpoikaisarmeijan lauluja (julk. 1970) ja Maamiehen laulukirja (1923), mutta Padasjoen suojeluskunnan marssia niistä ei löydy. Marssia ei myöskään selailemalla löytynyt kirjasta "Padasjoen suojeluskunta ja Lotta Svärd 1918-1944", jonka on kirjoittanut Hannu Särkiö ja julkaissut Padasjoen kunta vuonna 2000. Tarkistin myös Viola-tietokannan (https://finna.fi), sieltä löytyi tiedot joidenkin paikkakuntien suojeluskuntamarsseista, mutta valitettavasti ei tästä.
Islamilaisesta terrorismista puhuttaessa usein esiin nouseva ajatus paratiisista pitää muistaa suhteuttaa islamin käsityksiin ihmisestä ja pelastuksesta. Ihmisellä on vapaa tahto moraalisiin valintoihin. Jokaisen pelastus riippuu hänestä itsestään. Kuolemansa jälkeen ihminen saa palkan hyvistä teoistaan ja rangaistuksen pahoista. Islamissa ei kuitenkaan ole pelastusvarmuutta niin kuin kristinuskossa; uskova ei voi koskaan olla varma pääseekö paratiisiin, vaan kamppailu itsensä kanssa on jatkuvaa. Kapeasti "pyhäksi sodaksi" käännetty jihad tarkoittaa useimmiten juuri tällaista sisäistä kilvoittelua, "taistelua Jumalan tiellä".
Marttyyrius - kuolema uskon puolesta - kuuluu olennaisena osana shiialaisuuteen, ja luultavasti...
Osa kirjastojen asiakkaista on allergisia koirille. Siksi Helsingin kaupunginkirjasto on pyrkinyt takaamaan, että osassa kirjastoista voi asioida ilman pelkoa allergisista reaktioista. Kirjastot on valittu siten, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Apulaisoikeusasiamies on osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015 löytyvässä ratkaisussaan pitänyt menettelyä ”toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen riittävinä ja oikeasuhtaisina”.
Kirjasto joutuu tässä – niin kuin monissa muissakin asioissa – tasapainottelemaan kahden asiakasryhmän toisistaan poikkeavien tarpeiden välillä.
Kyseessä on varmaankin "Da Da Da", saksalaisen Trio-yhtyeen kappale vuodelta 1982. Sekä kappaleen sävellys, sanat että julkaistu musiikkivideo olivat hyvin pelkistettyjä ja humoristisia, millä teos erottui tehokkaasti tuon ajan musiikista ja nousi listoille useissa maissa.
Kokonaisuudessaan nimi kuuluu: Da Da Da ich lieb dich nicht sie liebt mich nicht aha aha aha. Suomeksi siis Da da da en rakasta häntä, hän ei rakasta minua, ahaa ahaa ahaa.
Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla on tilastoitu laulun kaupallista menestystä. Laajimmat tiedot ovat saksankielisellä sivulla. Alkuperäinen musiikkivideokin on saatavilla.
Kuten itsekin toteat, kiinan ja japanin kielessä käytetään erilaista kirjoitusjärjestelmää. Silloin Onnenpyörä tai kansainvälinen formaatti Wheel of Fortune ei toimi. Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/International_versions_of_Wheel_of_Fortune löytyvässä listauksessa ohjelmaformaatin kansainvälisistä versioista ei näy myöskään Kiinaa tai Japania. Sen sijaan muilla äänteisiin perustuvilla kirjoitusjärjestelmillä formaattia on kyllä hyödynnetty, esimerkiksi venäjän kielen kyrillisillä kirjaimilla.
En löytänyt mitään viitettä siihen, että Luumäellä syntyneellä ja kuolleella Sulo Saaritsilla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Saarits) olisi virolaisia sukujuuria tai että nimi "Saarits" olisi erityisen virolainen. Sitä on käytetty eri puolilla Suomea ainakin 1800-luvulta lähtien. Sukunimi-infon mukaan se on suhteellinen harvinainen (http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saarits.html), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen harvinainen. Samaisen infon mukaan tuolla Luumäen suunnalla on myös Saarits-niminen kylä tms, joten todennäköisesti myös laulajan sukunimi on sieltä peräisin.
Vaikka kaikille tullee ensimmäisenä mieleen Georg Otsin sukunimi, s-päätteiset nimet ovat pikemminkin latvian kuin viron kielessä tavallisia (useimmat...
Mustan tikarin veljeskunta -sarjaa on julkaissut suomeksi Viisas elämä -kustantamo. Kysyin sieltä, ilmestyykö 15. osa suomeksi. Sain vastauksen, että kustantamo painottaa nykyään julkaisuohjelmassaan hyvinvointikirjallisuutta, joten kyseistä kirjasarjaa ei enää suomenneta.
Varsin hyvän uhka- ja riskikartoituksen Bangladeshistä saa tutustumalla Ulkoministeriön maata koskevaan matkustustiedotteeseen.
Bangladeshin epävarma ja jännittynyt poliittinen tilanne on heikentänyt lain ja yleisen järjestyksen noudattamista. Mielenosoitukset ja muut levottomuudet ovat mahdollisia. Väkivaltainen ääriuskonnollinen liikehdintä on lisääntynyt, samoin ulkomaalaisiin kohdistunut rikollisuus. Tiestö on huonokuntoista, liikennesääntöjä ei noudateta ja onnettomuuksia sattuu paljon. Bangladesh kärsii toistuvista luonnonkatastrofeista - monsuuniajan tulvien lisäksi voi esiintyä pyörremyrskyjä ja maanjäristyksiä. Sairaanhoito ei ole länsimaisella tasolla, ja onnettomuustapauksissa voi olla vaikea saada apua.
https://um.fi/...
Kyseessä on Ingrid Ranckenin laulu Puutarhatyössä (Trädgårdsarbete). Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Lauluja ja leikkejä lapsille. III (1939). Nuotti löytyy joistakin Suomen kirjastoista, esimerkiksi Varastokirjastosta, josta voitte tilata sen kaukolainaan omaan kirjastoonne.
Kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Finna.fi https://finna.fi/
Kirjallisuuden kentältä löytyy monenlaisia fiktiivisiä tekstejä, joissa kertoja on asianajaja tai lakimies. Jännityskirjallisuuden saralta tulee heti mieleen John Grisham, jonka suosituissa romaaneissa liikutaan amerikkalaisen oikeusjärjestelmän sokkeloissa; Grishamin teoksissa on tosin useimmiten kaikkitietävä kertoja, mutta ainakin Laiton lakimies (Rogue Lawyer, 2015) on kerrottu päähenkilön näkökulmasta. Grisham on itse aiemmin työskennellyt asianajajana -- samoin kuin ruotsalainen dekkaristi Jens Lapidus, joka novellikokoelmassaan Ainakin äiti yritti (Mamma försökte, 2012) hyödyntää myös asianajajahahmoja kertojina. Kolmantena juristi-kirjailijana mainittakoon saksalainen Ferdinand von Schirach, jonka...
Kansalaisuus on hallinnollinen määritelmä, kun taas "englantilainen", "suomalainen", "nigerialainen", "hondurasilainen" jne ovat kulttuurihistoriallisia nimityksiä jollain alueella elävistä tai eläneistä kansoista. Usein mutta ei suinkaan aina kansallisuutta määrittää asuinalueen lisäksi yhteinen kieli tai yhteiset kielet.
Kansalaisuus ei ole täsmällinen, tieteellisesti rajattavissa oleva käsite, vaan enemmän kulttuurinen sopimus, josta voi vallita suuriakin erimielisyyksiä. Esimerkiksi Suomessa kiistellään edelleen siitä, kuka voi tai saa olla "saamelainen". Myös siitä, kuka voi tai saa olla "suomalainen", vallitsee hyvin erilaisia näkemyksiä.
Yleensä kansallisuuteen synnytään, mutta yhtä hyvin ihmisellä voi olla useampi kuin yksi...
Ismo Alangon kappaleessa Rakkauden tila sanotaan näin: "ilman sua olen autiomaa". Sanat eivät ole aivan muistamasi, mutta voisiko tämä olla oikea? Alla linkki kappaleen sanoihin:
http://lyrics.wikia.com/wiki/Ismo_Alanko:Rakkauden_Tila
Kahta muuta emme onnistuneet selvittämään.
Lapsuutesi kuvakirja saattaisi olla Usko Laukkasen Tupsu, orava (Satukustannus, 1987).
"Tämä tarina kertoo Tupsusta, uteliaasta oravanpojasta, joka lähtee maailmalle. Se ei tunne ketään, se ei tiedä mitään. Mutta se oppii: muista eläimistä, ihmisistä, vuodenajoista ja perheestä."
Talven lähestyessä Tupsu alkaa mäyrän neuvojen innoittamana kerätä ruokaa varastoon. Hän ymmärtää, että ruokakätköt tulee merkitä, jotta ne löytää sitten kun tarvitsee.
"Kas näin kävi kätkentä.
- Käpyjä kätken tähän puunkoloon tuon toisen puun viereen.
- Siemeniä kätken tähän tuon pienen pilven alle.
- Tammenterhot peittelen sammalella ja merkitsen paikan tammenlehdillä."
Erkki Tuomiojaa tuskin voi luonnehtia oikeistodemariksi. Nimitystä on sen sijaan käytetty mm. Lasse Lehtisestä ja toisaalta Paavo Lippposta tämän pääministerikaudella. Tuomioja on poliittisella urallaan ollut aktiivinen ja kriittinen kannanottaja. Hänen ajatteluunsa ja uransa vaiheisiin voi tutustua hänen Poliittiset päiväkirjat -sarjastaan, jota on julkaistu kolme osaa sekä hänen kotisivultaan.
Kirjaa ei löydy kansallisbibliografia Fennican haussa eli juuri tuon nimistä teosta ei ilmeisestikään ole julkaistu.
Petri Jaakkonen ja kolme muuta kirjoittajaa julkaisivat vuonna 2010 kirjan nimeltä Sähkökitaran rakentaminen. Tämän perusteellisen opaskirjan liitteenä on Telecaster-tyyppisen sähkökitaran 1:1 piirustus. Kirjaa on saatavissa useista kirjastoista.
Jaakkosen yritys Korpi Instruments myy yksittäisiä työpiirustuksia suosituimmista sähkökitara ja -bassomalleista. Vastaavia työpiirustuksia on kirjastojen kokoelmissa. Niitä voi etsiä kirjastojen hakusivuilta esim. hakusanoilla sähkökitara työpiirustukset ja bassokitara työpiirustukset.
Valitettavasti tätä Jari Niemelän säveltämää ja Chrisse Johanssonin sanoittamaa tangoa Ensi yönä ei ole julkaistu nuottina, joten sen sanat täytyy kirjoittaa ylös kuuntelemalla tai yrittämällä ottaa yhteyttä tekstin tekijään.
Heikki Poroila
Kyseessä on varmaankin Hilkka Almin kirjoittama kolmiosainen Etäällä vihreät niityt -trilogia, jonka osat ovat Etäällä vihreät niityt (Blod och tårar, 1982), Taistelu niityistä (Kampen om ängarna, 1983) ja Raunioiden valtakunnat (Rösenas riken, 1984). Voit lukea lisää teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4610
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5935
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10468
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/savo%20siirtolaiset%20alm%20h…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Teokset löytyvät suomenkielisinä useista Suomen kirjastoista, myös oman...
