Christopher Wrightin kirjassa Rembrandt, jonka ovat suomentaneet Leena Talvio ja Eija Kämäräinen, maalauksen suomenkieliseksi nimeksi on annettu "Kristus myrskyssä Gennesaretinjärvellä". Verkkolähteissä siihen näytetään tavallisimmin viittaavan nimellä "Myrsky Galilean merellä".
Raamatun mukaan Jeesus sanoi Pietarille (Matt. 14:31): "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?" (vanha käännös) tai "Vähäinenpä on uskosi! Miksi aloit epäillä" (uusi käännös). Jatko kuuluu seuraavasti (Matt. 14:32, 33): "Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli. Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: 'Totisesti sinä olet Jumalan Poika'." (vanha käännös); "Kun he olivat nousseet veneeseen, tuuli tyyntyi. Ja kaikki, jotka...
Enetä on ollut käypä suomen kirjakielen sana Agricolan ajoista lähtien ja edelleen sanakirjakelpoinen, niin kuin sen mukanaolo vuonna 2012 julkaistussa Kielitoimiston sanakirjan viimeisimmässä painetussa versiossa vastaansanomattomasti osoittaa. Kyllähän sitä siis käyttää sopii. Erilaisiin sanoihin turvautuminen samaan asiaan viitattaessa - synonyymien käyttö - yleensä rikastaa kielellistä ilmaisua, joten voisihan sen käytön enentämistä tähän vedoten jopa suositella.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K
Kuten kysyjäkin varmaan arvaa, yksittäisten ihmisten henkilökohtaisista ratkaisuista riippuvaisen kehityksen ennustaminen on mahdotonta. Mutta jos tyydytään tekemään arvio tähänastisen historiallisen kehityksen pohjalta ja sillä oletuksella, että muutos pysyy samalla tasolla kuin millä se on ollut 2000-luvun aikana, voidaan esittää karkea arvio, että evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten osuus koko väestöstä putoaa alle 50 %:n noin vuoteen 2040 mennessä (oletuksena on tässä noin 1 %:n vuotuinen määrä). Kirkko itse olettanee, että prosessi kestää paljon pidemmän ajan.
Wikipediassa julkaistun tilaston ja käyrien perusteella voi kuitenkin havaita, että vaikka yleinen trendi on selkeä eli kirkon jäsenmäärä vähenee (vuonna 1970 kirkkoon...
Oletan, että kysymys koskee suomalaista kestävyysjuoksijaa Taisto Mäkeä (2.12.1910 - 1.5.1979).
En onnistunut löytämään tietoa hänen hautapaikastaan, mutta Vantaan Sanomissa 12.11.2010 julkaistussa jutussa Taisto Mäen muistomerkki paljastetaan Rekolassa, mainitaan, että Mäelle on asetettu muistolaatta lähelle Rekolan urheilukenttää. Samaisesta jutusta voi myös ymmärtää, että Mäki olisi kuollut Rekolassa, Vantaalla.
Hautapaikan selvittämiseen voi saada apua seurakunnasta, jos on tiedossa vainajan viimeisin kotipaikka. Jos Mäen viimeinen kotipaikka oli Vantaalla, voisi hänen hautapaikkaansa lähteä tiedustemaan esim. Vantaan seurakuntien keskusrekisteristä.
Lähteitä ja lisätietoa:
- Vantaan seurakuntien...
Intiaan lähetettiin herra "Crippsi". Stafford Cripps oli brittipoliitikko, joka keväällä 1942 johti Britannian Intian-suhteita hoitamaan nimitettyä lähetystöä. Crippsin nimen kanssa riimitetty sana lienee "tulipunalipsi", englannin huulia merkitsevästä lips-sanasta johdettu väännös tulipunahuulista - olkoonkin, että Matti Jurvan levyttämässä versiossa se kuulostaa enemmän "tunipunalipsiltä". Tulipunalla on kaiketi haluttu vihjata "kommunistisöörin" aatteen palavuuteen; lipsi on ehkä mukana vain loppusoinnun vuoksi, vaikka voihan siinä toki halutessaan kuulla viittauksen peribrittiläiseen "jäykkään ylähuuleen" (stiff upper lip).
Helen Sähköverkolla on ollut useita sähkön jakokaappien maalausprojekteja eri tahojen kanssa. Alla olevasta linkistä näet kaappien sijainnit, ja myös kuvia joistakin kaapeista:
http://hsvanalytiikka.maps.arcgis.com/apps/MapTour/index.html?appid=2041d560b1364f54b54e27a1665e6d78
Kanervakirjoluteesta löytyy perustietoa Mikko Rintalan ja Veikko Rinteen kirjasta Suomen luteet (Tibiale, 2. p. 2011). Siinä elinpaikoiksi mainitaan kuivat kangasmaat, harjut ja paahdekentät. Pääasialliseksi ravinnoksi on kirjassa kerrottu kanervan siemenet. Kirja ei kuitenkaan tarjoa yksiselitteistä vastausta siihen, onko kanervakirjoluteesta jotakin haittaa tai onko sen tapaaminen sisätiloissa tavanomaista.
Tarkistin vielä mitä luteista kerrotaan Lasse Janssonin, Bengt Lindqvistin ja Irmeli Markkulan teoksessa Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (Kasvinsuojeluseura 2012). Kirjassa ei ole mainintoja kanervakirjoluteesta, ainoat siinä mainitut ludelajit ovat lutikka/seinälude, kyyhkylude, pääskylude ja lepakkolude.
Molemmat...
Ylen uutisissa 13.1.2018 oiottiin joitakin presidentti Kekkoseen liittyviä virheellisiä legendoja. Uutisen mukaan saunasta vilvoittelun aikana Tamminiemen saunan vakiosaunojat joivat Pyynikin puolukkaporetta, olutta tai pilsneriä. Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-10012457
Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS ylläpitää käännöstietokantaa Suomen kirjallisuuden käännöksistä (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/). Sieltä löytyy tieto, että thain kielelle olisi käännetty Tove Janssonin kirjat Kometen kommer ja Trollkarlens hatt, Salla Simukan kirjat Punainen kuin veri ja Valkea kuin lumi sekä Jyrki Vainosen teos Tutkimusmatkailija ja muita tarinoita.
Koulukadun, Pyhäjärvenkadun, Papinkadun ja Kurilankadun rajaamalla tontilla (Koulukatu 19, Pyhäjärvenkatu 7) sijaitsee ns. Pyynikin sairaala-alue. Siellä aloitti vuonna 1897 toimintansa Tampereen ensimmäinen kunnallinen sairaala. Vuoteen 1958 saakka sen nimenä oli Kulkutautisairaala. Kulkutautien väheneminen aiheutti muutoksia laitoksen toiminnassa ja sen nimeksi muutettiin Pyynikin sairaala. 70-luvun lopulla se yhdistettiin hallinnollisesti Hatanpään sairaalaan ja siitä tuli Hatanpään sairaalan Pyynikin osastoryhmä. Yksikön pienen koon, vanhanaikaisuuden sekä puutteellisen varustustason ja paloturvallisuuden vuoksi sairaala lopetettiin vuonna 1986, ja vanhan Kulkutautisairaalan toiminta siirrettiin Hatanpäälle. Täällä siitä...
Vaskin verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin viivakoodin alta löytyvällä kirjain/numerosarjalla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Kirjastokortista löytyvä tunnus on käyttäjätunnus ja pin-koodi toimii salasanana. Sitä tarvitaan myös lainausautomaattien käyttöön. Saat pin-koodin mistä tahansa Vaski-kirjastosta ottamalla mukaan kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Helsingin olympialaisten virallisessa kisaraportissa julkaistun aikataulun mukaan 5000 metrin finaalin oli määrä alkaa kello 16.40. Aivan tarkalleen suunnitellussa aikataulussa ei kuitenkaan pysytty: lähettäjä Heikki Mäkisen pistooli paukahti vasta kello 16.45. Zátopekin voittoaika oli 14.06,6, eli hänen finaalijuoksunsa ajoittuu suurin piirtein välille 16.45-17.00.
Lähteet:
15. olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955
Antero Raevuori, Viimeiset oikeat olympialaiset : Helsinki 1952. Ajatus, 2002
Joitain suojeluskuntien marsseja löytyy laulukirjoista Talonpoikaisarmeijan lauluja (julk. 1970) ja Maamiehen laulukirja (1923), mutta Padasjoen suojeluskunnan marssia niistä ei löydy. Marssia ei myöskään selailemalla löytynyt kirjasta "Padasjoen suojeluskunta ja Lotta Svärd 1918-1944", jonka on kirjoittanut Hannu Särkiö ja julkaissut Padasjoen kunta vuonna 2000. Tarkistin myös Viola-tietokannan (https://finna.fi), sieltä löytyi tiedot joidenkin paikkakuntien suojeluskuntamarsseista, mutta valitettavasti ei tästä.
Islamilaisesta terrorismista puhuttaessa usein esiin nouseva ajatus paratiisista pitää muistaa suhteuttaa islamin käsityksiin ihmisestä ja pelastuksesta. Ihmisellä on vapaa tahto moraalisiin valintoihin. Jokaisen pelastus riippuu hänestä itsestään. Kuolemansa jälkeen ihminen saa palkan hyvistä teoistaan ja rangaistuksen pahoista. Islamissa ei kuitenkaan ole pelastusvarmuutta niin kuin kristinuskossa; uskova ei voi koskaan olla varma pääseekö paratiisiin, vaan kamppailu itsensä kanssa on jatkuvaa. Kapeasti "pyhäksi sodaksi" käännetty jihad tarkoittaa useimmiten juuri tällaista sisäistä kilvoittelua, "taistelua Jumalan tiellä".
Marttyyrius - kuolema uskon puolesta - kuuluu olennaisena osana shiialaisuuteen, ja luultavasti...
Osa kirjastojen asiakkaista on allergisia koirille. Siksi Helsingin kaupunginkirjasto on pyrkinyt takaamaan, että osassa kirjastoista voi asioida ilman pelkoa allergisista reaktioista. Kirjastot on valittu siten, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Apulaisoikeusasiamies on osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015 löytyvässä ratkaisussaan pitänyt menettelyä ”toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen riittävinä ja oikeasuhtaisina”.
Kirjasto joutuu tässä – niin kuin monissa muissakin asioissa – tasapainottelemaan kahden asiakasryhmän toisistaan poikkeavien tarpeiden välillä.
Kyseessä on varmaankin "Da Da Da", saksalaisen Trio-yhtyeen kappale vuodelta 1982. Sekä kappaleen sävellys, sanat että julkaistu musiikkivideo olivat hyvin pelkistettyjä ja humoristisia, millä teos erottui tehokkaasti tuon ajan musiikista ja nousi listoille useissa maissa.
Kokonaisuudessaan nimi kuuluu: Da Da Da ich lieb dich nicht sie liebt mich nicht aha aha aha. Suomeksi siis Da da da en rakasta häntä, hän ei rakasta minua, ahaa ahaa ahaa.
Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla on tilastoitu laulun kaupallista menestystä. Laajimmat tiedot ovat saksankielisellä sivulla. Alkuperäinen musiikkivideokin on saatavilla.
Kuten itsekin toteat, kiinan ja japanin kielessä käytetään erilaista kirjoitusjärjestelmää. Silloin Onnenpyörä tai kansainvälinen formaatti Wheel of Fortune ei toimi. Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/International_versions_of_Wheel_of_Fortune löytyvässä listauksessa ohjelmaformaatin kansainvälisistä versioista ei näy myöskään Kiinaa tai Japania. Sen sijaan muilla äänteisiin perustuvilla kirjoitusjärjestelmillä formaattia on kyllä hyödynnetty, esimerkiksi venäjän kielen kyrillisillä kirjaimilla.
En löytänyt mitään viitettä siihen, että Luumäellä syntyneellä ja kuolleella Sulo Saaritsilla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Saarits) olisi virolaisia sukujuuria tai että nimi "Saarits" olisi erityisen virolainen. Sitä on käytetty eri puolilla Suomea ainakin 1800-luvulta lähtien. Sukunimi-infon mukaan se on suhteellinen harvinainen (http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saarits.html), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen harvinainen. Samaisen infon mukaan tuolla Luumäen suunnalla on myös Saarits-niminen kylä tms, joten todennäköisesti myös laulajan sukunimi on sieltä peräisin.
Vaikka kaikille tullee ensimmäisenä mieleen Georg Otsin sukunimi, s-päätteiset nimet ovat pikemminkin latvian kuin viron kielessä tavallisia (useimmat...
Mustan tikarin veljeskunta -sarjaa on julkaissut suomeksi Viisas elämä -kustantamo. Kysyin sieltä, ilmestyykö 15. osa suomeksi. Sain vastauksen, että kustantamo painottaa nykyään julkaisuohjelmassaan hyvinvointikirjallisuutta, joten kyseistä kirjasarjaa ei enää suomenneta.
