Helmet-verkkosivujen uudistamisesta johtuen Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta.
Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu koekäyttöön, ja sen mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
OmaKanta on ainut palvelu, josta voi keskitetysti saada potilastietoja. Kaikkia tietoja OmaKannassa ei ole, sillä siinä ovat potilastiedot siitä lähtien, kun terveydenhuollon yksikkö on liittynyt Kanta-palveluihin.
Potilastieojasi voit kysyä niistä terveydenhuollon palveluista, joita olet käyttänyt. Syntymätiedot siis siitä sairaalasta, jossa synnyit jne.
Lisää tietoa OmaKanta-palvelusta https://www.kanta.fi/
Valitettavasti aiheesta ei ole olemassa parempaa teosta kuin 99 kissaa, kollia ja kattia.
Sen innoittamana voi varmaankin keksiä vielä enemmän kissa-sanoja, mutta varsinasta hakukonetta sanoille ei ole.
Sisäministeriön sivuston mukaan Suomen vaakuna on esiintyy ensimmäisen kerran Kustaa Vaasan 1580-luvulla valmistuneessa hautamonumentissa. Vaakunaa käytettiin Ruotsin valtakunnan Pohjanlahden itäpuolisten alueiden tunnuksena vuoteen 1809 ja sen jälkeen keisarillisen Venäjän Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunana ja sittemmin itsenäisen Suomen vaakunana.
Helsingin Yliopiston sivustolla heraldikko Anton Eskola kertoo seuraavasti: "Ensimmäinen tunnettu Suomen vaakuna on Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä vuodelta 1580. Haudan on veistänyt flaamilainen William Boy, mikä tekisi leijonasta hänen oivalluksensa. Leijona viittaa Ruotsin vaakunassa olevaan Bjälbö-suvun vaakunan leijonaan, mutta luultavasti myös...
Vastaajillamme ei ole tämän alan asiantuntemusta ja tiedonlähteitä aiheesta on vaikea löytää. Jos tuo latinankielinen fraasi on yleisemmin käytetty ja tunnettu, voisiko asiaa yrittää tiedustella Hautaustoimistojen liitosta? https://hautajaiset.fi/ohjeita-hautajaisiin/ensiohje-vainajan-omaisille/
Google Kääntäjällä voisi tietysti kokeilla, millaisen suuntaa antavan käännöksen saa tulokseksi. Sen avulla voisi päästä oikean version jäljille.
Miljöö on hyvin kansainvälinen sana, jota käytetään monissa eri kielissä.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että ”miljöö sanan lähtökohtana on lähinnä ranskan milieu ’miljöö’ < muinaisranskan miliu ’keskikohta’, jossa mi- ’keski-’ (< latinan medius ’keskimmäinen, keski-’) + lieu ’kohta, paikka’ (< latinan locus ’kohta, paikka’).”
Suomen kielen etymologinen sanakirja
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1526
Useampien lähteiden mukaan suomen kielen imperatiivi taipuu kaikissa muissa persoonamuodoissa paitsi yksikön ensimmäisessä persoonassa. Se on kuitenkin olemassa (esim. kävelkääni/kävelkäämi), mutta se on vanhahtavaa ylätyyliä, sitä käytetään erittäin harvoin eikä sitä yleensä merkitä kielioppikirjoihin. Aikamuodoista imperatiivi taipuu vain preesensissä, niin sanotuissa jussiivirakenteissa harvoin myös perfektissä.
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta. Kaukolainaksi tilataan kirjoja, levyjä, nuotteja, elokuvia ja mikrofilmejä. DVD:n tilaaminen on siis mahdollista, jos kyseistä teosta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Yliopistotutkintoihin liittyviä lakeja on useita. Valtioneuvoston yliopistojen tutkintoja koskevassa asetuksessa todetaan kielitaitovaatimuksista näin: "Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta".
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Suomalaisten yliopistojen historia ulottuu satojen vuosien taakse. Helsingin yliopisto on perustettu jo...
Löysin verkosta laulun sanat ruotsiksi, laulu on säveltäjä-sanoittaja on Lydia Lithellin Det enda jag vet tai myös nimellä Det enda som bär. Etsin kirjaston aineistotietokannoista, Fono.fi:sta, kansallisdiskografiasta ja Youtubesta, löysin vain tiedon siitä, että laulu on esitetty nimellä Sen tiedän mä vaan ja että siitä on tallenne Kansalliskirjastossa julkaisussa Laita laulusi soimaan. En kuitenkaan löydä sitä Youtubesta enkä tuota julkaisua Finna.fi:stä kirjastosta lainattavana versiona, ainoastaan Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa kuunneltavan. Sitä on laulanut baptistiseurakunnan kuoro, joten ehkä Baptistiseurakunta osaisi auttaa. Ruotsiksi se löytyy levytyksinä ja Youtubesta.
Lukijalta saimme...
Erinomaisen havainnollisessa amerikkalaisen koulurepun vaiheita kartoittavassa artikkelissaan From 'Book strap' to 'Burrito' : a history of the school backpack Lee Hale ajoittaa kantohihnan käytön kulta-ajan 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, joten sodanjälkeistä koulumaailmaa kuvaavissa elokuvissa tai televisio-ohjelmissa ne eivät ole mukana ainakaan autenttisuuden vuoksi. "Käytössä olet sellaista tuskin nähnyt, mutta elokuvissa jokseenkin varmasti", Hale huomauttaakin kantohihnaa esitellessään.
Hale ei valitettavasti tarjoa tulkintaa ilmiölle. Ehkäpä kyse on yksinkertaisesti siitä, etteivät laukku tai selkäreppu näytä hyviltä elokuvallisessa mielessä. Toisaalta, koulukirjat näkyviin jättävä remmi toimii myös kätevänä...
Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).
Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.
Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.
Lähteet:
Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus...
Yleisradion artikkelissa nimipäivistä vuodelta 2010 kerrotaan seuraavasti:
Taisi olla Kustaa Vilkuna, kun oli 1900-luvun puolivälissä, joka ei halunnut tyttöjä ja poikia samalle päivälle. Nyt se ei ole enää tärkeä näkökohta, sanoo Helsingin yliopiston almanakkapäällikkö Heikki Oja.
https://yle.fi/a/3-5624584
Kustaa Vilkuna (1902-1980) oli suomalainen akateemikko, kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija, jonka teoksia on mm. Etunimikirja vuodelta 1947.
Yleinen palvelusohjesääntö (2017) käsittelee puhuttelua luvussa 3.8. Ohjesääntöä lainaten: "Sotilaita puhutellaan heidän sotilasarvojensa mukaisesti. Kenraaliluutnanttia, kenraalimajuria ja prikaatikenraalia puhutellaan kuitenkin kenraaliksi. Vara-amiraalia, kontra-amiraalia ja lippueamiraalia puhutellaan amiraaliksi." Virheitä tapahtuu ja elokuvien ilmaisussa saatetaan ottaa taiteellisia vapauksia, mutta virallisesta käytänteestä ei näyttäisi olevan kyse.
Tarkan elämäkerran mukaan Saarikosken Odysseus-suomennos ilmestyi marraskuun lopulla 1964.Keväällä 1964 tuskin Saarikosken tulkinnan pohjalta on Joycen teoksesta esseitä kirjoiteltu – vielä toukokuussa seitsemän lukua oli viimeistelyä vailla eikä oikovedosvaiheeseen päästy ennen kesää.Kesällä 1964 Saarikoski vaimoineen oli Neuvostoliitossa sikäläisen kirjailijaliiton vieraana. Juhannuksena 1964 Saarikosket kirjautuivat Moskovassa hotelli Pekingiin. Heinä–elokuun vaihteen he viettivät lomahotellissa Georgian Gagrassa. Siellä ollessaan hän pyysi Anna-Liisa Hyvöstä kertomaan Tammeen, että hänen täytyy tehdä käännökseensä vielä "eräitä korjauksia". Gagrasta Moskovaan palattuaan hän sai suureksi riemukseen "noin senttaalin painoisen...
Mitään virallista vuosilukua en onnistunut löytämään, mutta sekä Ylen 2010 julkaistussa artikkelissa että Kalevan 2017 julkaistussa artikkelissa esiintyy sama vuosikymmen: 1970-luku. 70-luku näyttäisi olevan muuallakin mainittu ajankohdaksi, jolloin siirryttiin opettajan teitittelystä sinutteluun. Ylen artikkelissa ei ole lueteltu lähteitä, Kalevan lähteenä on haastattelu.
Yle: https://yle.fi/a/3-5644714
Kaleva: https://www.kaleva.fi/oppilaat-teitittelivat-opettajiaan-1970-luvulla-mi/1637507
Hell on nimien yhteydessä muunnos sanasta häll. Häll-sanan merkitys on paasi, luoto tai takkakivi, tulisija, liesi. Paatta käytettiin yleensä vastineena, kun ruotsinkielisiä nimiä suomennettiin. Esimerkiksi Juho Kusti Paasikivi oli syntyjään Johan Gustaf Hellstén.
Lähteet:
Lampén, Lea. Ruotsalais-suomalainen suursanakirja = Svensk-finsk storordbok. 7. muuttamaton painos. WSOY 1986. S. 301.
https://sv.wiktionary.org/wiki/h%C3%A4ll
https://sv.wiktionary.org/wiki/Hellstr%C3%B6m
https://kaino.kotus.fi/fo/?p=article&fo_id=FO_ca2d619081095c4c7b62b2787…
https://www.saob.se/artikel/?unik=H_1803-0129.1JWk&pz=5
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Kusti_Paasikivi
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelusta löytyy tietoa vain nimistä, jotka Suomessa on annettu. Tarkkaa tietoa siis siitä, kuinka monta Adea tällä hetkellä on elossa, ei löydy. Lisäksi mikäli nimeä on annettu vain vähän, tarkkaa lukemaa ei ole mainittu tietosuojasyistä. Nimipalvelun mukaan nimeä on annettu 1800-luvulta lähtien alle 84 ihmiselle.
Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kysyin asiaa suoraan Aku Ankan toimituksesta. Linkki AkuAnkka.fi
Siellä muistettiin heti muutama sopiva tarina: Vihreän toivon jäljillä (Linkki tarinaan) ja Bermudan kolmion arvoitus (Linkki tarinaan)
Tosin samantapainen henkilökatras esiintyy noin kolmessakymmenessä tarinassa mainitsemallasi aikavälillä. Toimitus oli tehnyt haun Inducks-tietokannassa, jossa ovat kaikki maailman Ankka-sarjakuvat taulukoituina julkaisujen mukaan.
Linkki Inducks hakutulokseen (jonka toimitus oli tehnyt valmiiksi)
Toivottavasti kaipaamasi kirja löytyy.
