Kirjavalikoiman rajaamiseen henkilöiden puoluekannan tarkkuudella eivät kirjastotietokannat ja muut käytettävissä olevat apuvälineet kovin sujuvasti taivu, joten valitettavasti tyytyminen on 1960- ja 1970-lukujen maaseudun yhteiskunnallisia oloja ja ongelmia tarkasteleviin romaaneihin hieman alkuperäistä tehtävänantoa väljemmin rajauksin. Tässä kuitenkin joukko kirjoja, joista saattaisi ainakin jonkin verran toivotun kaltaisen viitekehyksen mukaista kuvausta löytyä:Arvola, Oiva, Kesäpäivän seisausHeikkinen, Jalo, KolhoosiHeikkinen, Jalo, Nälkämaan marssiHujala, Marja, Maailma sitten vieroittiKuronen, Ville, Kylätön tieLaurila, Leo, Viimeisestä talostaLeväsalmi, Aarne, Paikka maan päälläMoilanen, Aimo, Lumi peittäköön maanPaalanen, Rauni,...
Hei! Englanniksi Grunge lausutaan [gruhnj], jota toki voi käyttää suomeksikin, mutta yleensä Grunge lausutaan suomeksi kuten se kirjoitetaan, eli grunge.
VHS-kotivideonauhurien myynti Suomessa alkoi vuonna 1979.Tekniikan maailma -lehden numeron 6/1978 "väri-tv-nauhurien" vertailussa, jossa esiteltin kaksi VCR- ja yksi U-matic-kaseteilla toimivaa laitetta, ennusteltiin jo vuotta 1978 tämäntyyppisten nauhureiden läpimurtovuodeksi. Reilua vuotta myöhemmin numeron 9/1979 Kotivideot-vertailussa todetaan maltillisemmin, että "useat laitteet ovat kaupan hyllyillä jo tänään, mutta vasta vuotta 1980 ennustetaan niiden varsinaiseksi läpimurtovuodeksi". Tässä vaiheessa markkinoista oli kilpailemassa neljä eri nauhoitusjärjestelmää (VHS, Beta, VCR ja SVR). Kotivideolaitteiden ounastellun läpimurtovuoden ensimmäisessä lehdessä odotetaan yhä "olympiavuoden muodostuvan kovaksi läpimurroksi" monien...
Hei, Pohjoismaista yhteistyötä kartoittavalla sivustolla on mainittu Suomesta seuraavia asioita:Suomi tunnetaan järvien peittämänä pitkänomaisena maana.Suomi on kuuluisa muumeistaan, koulutusjärjestelmästään ja Angry Birdsistä.Lähes kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta on metsien peitossa ja sisävesistöjä n. 10%.Maailman suomalaisimpia asioita voisi siis olla esimerkiksi luontosuhteemme, tuhannet järvet ja metsät, mytologiamme kuten Kalevala ja uudemmat tuotteemme, kuten Muumit ja Angry Birds. Lähteet: Tietoa Suomesta | Pohjoismainen yhteistyö
Tässä muutama suositus englanninkielisiä kirjoja hieman eri tyylilajeista. Koska on hankala vinkata kirjoja tietämättä tarkemmin mieltymyksiäsi, olen valinnut monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja:Richard Osman: The Thursday Murder Club -sarja:Sarja kertoo neljästä eläkeläisestä, jotka asuvat rauhallisessa Cooper's Chasen eläkeläisyhteisössä ja kokoontuvat joka torstai ratkaisemaan vanhoja rikosmysteerejä. Kun heidän yhteisössään tapahtuu oikea murha, he päättävät käyttää taitojaan ja kokemustaan auttaakseen ratkaisemaan tapauksen.Sarjassa ilmestyneet kirjat järjestyksessä: The Thursday murder club, The man who died twice, The bullet who missed ja The last devil to die. Graeme Simsion: Rosie-sarja:Humoristinen ja sydämellinen sarja...
Tilastollisessa vuosikirjassa (1944-1945) on listattu (s. 345) joidenkin elintarvikkeiden keskihintoja. Esimerkiksi maitolitra maksoi 366 penniä vuonna 1944, kun taas vuonna 1945 litra maitoa maksoi 570 penniä. Kahvin hintaa ei vuosikirjasta löydy; kahvin säännöstely alkoi jo vuonna 1939 ja jatkui vuoteen 1954. Kahvinkorvikkeen kilohinta sen sijaan oli 3936 penniä vuonna 1944.Vuosikirjan sivulla 335 on taulukko, jossa on laskettu vuokran keskimääräistä osuutta asunnonhaltijan vuosituloista. Helsingissä tämä oli vähän yli 20 prosenttia. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69239/stv_1944-1945.pdf?sequence=1&isAllowed=yTilastokeskuksen sivuilla on rahanarvonmuunnin, jolla voi laskea tietyn vuoden rahamäärän arvon eri vuosina...
Ilmeisesti jotkin herätysliikkeet (vanhoillislestadiolaiset, esikoislestadiolaiset, rukoilevaiset) ovat käyttäneet vuoden 1776 raamatunkäännöstä. Lestadiolaisten omilta verkkosivuilta ei löytynyt tietoa, mitä käännöstä liikkeen piirissä nykyään käytetään. Rukoilevaisten verkkosivuilta löytyy linkki vuoden 1776 Raamattuun, joten ainakin rukoilevaisilla se näyttäisi olevan edelleen käytössä.Ks. https://lsry.fi/
Sekä Kirjasammosta että Vaski-verkkokirjastosta löytää suurten nälkävuosien aikaa kuvaavaa kaunokirjallisuutta parhaiten sanalla katovuodet, joskin myös hakusana nälkävuodet voi tuottaa joitakin tuloksia. Usein teosten kuvailutiedoista löytyy lisäksi asiasanana esimerkiksi 1800-luku, 1860-luku tai jokin muu vastaava maininta, jolla voi varmistua teoksen oikeasta ajankohdasta. Suurten nälkävuosien aikaan sijoittuvat esimerkiksi seuraavat teokset:Aki Ollikainen: NälkävuosiMesterton ym.: Hovimäki 4. Oolannin sodasta sortovuosiinMikaela Nykvist: Tuhkaa ja jäätäVirpi Hämeen-Anttila: Myöhäinen kevätKaiho Nieminen: Pakolaisten kuski Vesa Haapala: AlexisAnni Blomqvist: Anna Beata saa oman kodinTapani Bagge: Maantien kutsuMai Tolonen: Meiltä...
"Rämsöö- tai puhekielen Rämpsöö-nimelle on useita perimätiedollisia selityksiä. Aamulehdessä 1912 mainitaan Kuralan pitkän metsäsaran nimeksi Ramsö. Kuralan maarekisterikylä jatkui Rämsööseen asti (ruots. 'rams' on pitkä jono). Rämsöö kylän nimenä ei liene kovin vanha, sillä vanhin toistaiseksi löydetty maininta on vuodelta 1879. Kirkonkirjoissa käytetään torppareidenkin kohdalla aina vain maarekisterikylän nimeä. Vanhoista kartoista Rämsöö-nimeä ei löydy. Ramsö-muodossa nimi on melko yleinen saaren nimenä etelärannikolla."Lähde: Vesilahti, Rämsöö, Suonola
Menneinä aikoina verbillä rapata on ollut sellaisia merkityksiä kuin 'ryöstää, rosvota, varastaa; siepata, temmata itselleen'. Rap(p)ari on siis tarkoittanut 'rosvoa, ryöstäjää'. Sanan taustalla on keskialasaksan (1200–1600) verbi rap(p)en, 'ryöstää'. Asiakirjoissa sitä on tässä merkityksessä meillä käytetty varsinkin Kainuun seudulla, paikoin muuallakin.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja
Suomenkielistä lääketieteen sanastoa luotiin aktiivisesti etenkin 1880-luvulta alkaen. Ensimmäinen ruotsalais-suomalainen sanaluettelo ilmestyi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecim-lehden liitteenä vuoden 1885 aikana. Se sisälsi 4 500 sanaa. Kolme vuotta myöhemmin valmistui suomalais-ruotsalainen sanaluettelo, jossa oli 6 300 sanaa En onnistunut löytämään tarkkaa tietoa, milloin suomenkielinen termi vaivaisenluu on otettu käyttöön. En päässyt käsiksi näihin sanaluetteloihin, joten en osaa sanoa, oliko vaivaisenluu mukana niissä.Vaivaisenluu on kuvaava suomenkielinen nimitys tilanteelle, jossa ukkovarpaan tyvinivelessä on muutos, jonka takia se turpoaa ja kääntää ukkovarpaan muihin varpaisiin päin. Sana vaivainen merkitsee sanakirjan...
Hei!Tässä ote Kansalliskirjaston sivuilta https://digi.kansalliskirjasto.fi/faqValitettavasti kysymääsi vuotta ei ole vielä digitoitu.Mihin vuoteen asti lehtiä on saatavilla tässä verkkopalvelussa?Kaikki lehdet 31.12.1939 asti ovat vapaasti verkossa saatavilla. Ruotsinkieliset sanomalehdet ovat saatavilla vuoteen 1949 asti. Sitä myöhemmät ovat luettavissa vapaakappalekirjastoissa. Vuotta 1940 ja sitä uudempaa aineistoa ei toistaiseksi aseteta vapaaseen käyttöön. Yksittäisiä uudempia lehtien vuosikertoja digitoidaan ja avataan yhteistyökumppaneiden tukemana. Tuoreempia aineistoja voi lukea Suomen vapaakappalekirjastoissa.
Hei! Löysin Suomen murteiden sanakirjasta vuoden leikkaamiselle seuraavan selityksen:ajankohdan t. iän ilmauksissa: ”leikattiin vuosi 1914” = oli vuosi 1914; ”leikkaan kahdeksatta kymmentä” = olen yli 70-vuotias. Käyttötapa perustuu siihen, että vuosilukuja on kaiverrettu puuhun.Esimerkitsillool leikathin nelijätoista (= oli vuosi 1914) kun tein tupakkalakon. Nurmosillon ov viiskymmentä leikattu kum min ̮olen syntynny. Joutsakum minnääj jo kaheksatta kymmentä vuotta leikkoon niin sitä aeka laella muistaa vanhoja asioita. SotkamoYheksänkymmentä sillä Hiltala pial leikkaa. Rovaniemileikkas kyytin, merkitsi velvollisuuskyydin suoritetuksi leikkaamalla veitsellä merkin pykäläpuuhun. KallivereTässä linkki sivustolle https://kaino.kotus.fi/sms/?...
Ne on suomennettu vuosina 1776, 1938 ja 2007.LähteetYle: Vanhan testamentin apokryfeistä uusi käännös 6.11.2007 https://yle.fi/a/3-5808497Turun Sanomat: Salaisiksi leimatuista apokryfikirjoista uusi käännös 8.11.2006 https://www.ts.fi/uutiset/1074159558
Etunimille, ja sanoille muutenkin, tehdään kielissä usein erilaisia hellittely- tai muita muotoja. Naisten etunimien pääte -ina juontuu latinan deminutiivista, eli ns. pienennysmuodosta. Esimerkiksi Anna-nimistä tyttöä voitiin kutsua Pikku-Annaksi, eli ”Anninaksi”. Vastaavasti suomen kielessä voidaan mieltää deminutiiviksi nen-pääte esimerkiksi sanoissa ”tyttönen” (pieni tyttö) tai ”lapsonen” (pieni lapsi). Muita suomen pienennysmuodon päätteitä ovat -kka, -ke, ja kaksoismuoto -kkanen, kuten sanoissa ”piirakka” (pieni piiras), ”linnake” (pieni linna) ja ”lapsukainen” (pieni lapsi). Ylemmän esimerkin Anniinan, tai Anninan), suomalainen vastine voisi siis olla ”Annukka” (Pikku-Anna).Lähde: Kielitiede:deminutiivi – Tieteen termipankki
Työläiskaupunginosalle tuntuu vaikealta löytää määritelmää - monet lähteet tarjoavat vastaukseksi hieman truistisesti "kaupunginosaa, jossa asuu työväenluokkaisia ihmisiä". Pohdimme asiaa kuitenkin kirjastolaisten kesken, ja työläiskaupunginosan voinee ymmärtää ainakin funktionaalisesti kaupunginosaksi, joka on rakennettu työväestöä varten, tai ideologisesti kaupunginosaksi, jonka identiteetti on muotoutunut vasemmistolaiseksi tai muuten työväkeen liittyväksi. Käpylän historiasta kertoo esimerkiksi opus Puu-Käpylä 100 vuotta (Parus Verus, 2020), jonka mukaan Helsingin kaupunki 1920 kaavoitti Käpylän alueen "ensisijaisesti pienien huoneistojen" rakentamista varten. Edullisia huoneistoja tarvittiin kasvavalle työväestölle. Tavoitteena...
Saimme apua lukijoiltamme. H. L. nimimerkin takaa löytyy Hilja Liinamaa ja runokin on luettavissa Digi.kansalliskirjasto.fi:n kautta, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354744?page=12Syksylaulu on vanha kansansävelmä. Sanoittajasta ei löytynyt tietoja Viola-tietokannasta (Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia) ja Fono-tietokannasta.Viola: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/viola-suomen-kansallisdiskografiaFono (ei enää päivitetä): http://www.fono.fi/
