Löysin Yle Areenasta kuunneltavaksi Vahtonen-sarjan, https://areena.yle.fi/audio/1-50956860. Radio- ja televisioarkisto Ritvasta löytyy useita kuunnelmaesitystietoja. Niitä voi selata Ritvassa, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=vahtonen.
Torstaina 26.3.1972 kirjoitetussa ylioppilastutkinnon toisessa äidinkielenkokeessa yksi aiheista oli mainitsemasi Itsekkyys ja terve itsetunto. 16.3. kirjoitettiin ensimmäinen tuon kevään ensimmäinen ylioppilasaine.
HS/Aikakone
Pitää paikkansa, että luistelija saa piruettiinsa vauhtia vetämällä kädet vartalon lähelle. Yhteishyvä Veera Salomaa näyttää videossa piruetin ja valsiihypyn.
En löytänyt tukea kuvaamasin tyylin sopivuutta juuri liukkaille pinnolle.
Fysioterapeutti Kaisa mäkinen kertoo Satakunnan kansa lehdessä 16.1.2017 kaksi eri kävelytapaa, joilla pärjää liukkaalla kelillä. "Yksi hyvistä konsteista talviliukkaalla pystyssä pysymiseen on viihteen monitoimimies Pertti Pasasen esittelemä kävelytyyli, niin sanottu spede-kävely.
Siinä eteneminen tapahtuu lyhyin, harkituin askelin siten, että jalat kulkevat vähän tavallista kävelyasentoa leveämmällä ”raiteella”. Polvet joustavat.
Olennaista on jännittää sisäreiden lihaksia – sitä enemmän, mitä...
Oletan, että kyse on Laitilan seurakunnasta. Laitilan seurakunnan kirkonkirjoja säilytetään Turun alueellisessa keskusrekisterissä noin vuodesta 1860 lähtien. Tätä vanhemmat kirkonkirjat ovat Kansallisarkiston Turun yksikössä. Itse et pääse katselemaan kirkonkirjoja, mutta voit lähettää keskusrekisteriin maksullisen sukututkimuspyynnön. Tiedot sukututkimuspyynnöistä on koottu sivulle: Sukututkimus - Turun ja Kaarinan seurakunnat (turunseurakunnat.fi)
Jos on kyse vuotta 1860 vanhemmista kirkonkirjoista, voit ottaa yhteyttä Kansallisarkiston Turun toimipisteeseen. Yhteystiedot: Aukioloajat - Kansallisarkisto
Laitilan seurakunnan kirkonkirjoja on myös digitoituna ja vapaasti luettavana Suomen...
Suomessa on toiminut kymmeniä tupakkatehtaita, mutta tupakan tuotanto loppui Suomessa vuonna 2004. Suomen suurimpia tupakkatehtaita olivat Amer-Tupakka Tuusulassa, Rettig Oy Turussa ja Strengbergin tehdas Tuusulassa. Viimeisenä lopetti Amer-Tupakka vuonna 2004, kun monikansallinen Philip Morris -yhtymä osti Philip Morris -tuotteiden valmistus- ja myyntilisenssit vuonna 2003. Monikansallista yhtiötä ei kuitenkaan kiinnostanut tupakan tekeminen Suomessa. Yle Areenasta löytyy filmi, jossa esitellään tupakkatuotteiden valmistusta Strengbergin tehtaalla.
Lähteet:
Yle: Suomessa toimi ennen kymmeniä tupakkatehtaita https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/20/suomessa-toimi-ennen-kymmenia-…
Helsingin Sanomat: Tupakan tuotanto loppuu...
Voisikohan kyseessä olla Mark Twainin novelli Keskiaikainen romanssi? Novelli on muun muassa Laatunovelleja - kokoelmassa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1055450.
Sen voi myös lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta https://www.gutenberg.org/files/3189/3189-h/3189-h.htm#medieval
Olisiko tämä "Joku muu"-henkilölle sopiva muistopuhe?
Joku Muu on poistunut keskuudestamme
Järkyttyneenä otimme viime viikolla vastaan tiedon, että yrityksemme kunnioitettu ja arvostettu jäsen, Joku Muu on poistunut keskuudestamme.
Jonkun Muun poismeno ei ole korvattavissa. Hän on ollut yrityksemme kantavia voimia jo vuosikymmeniä. Hän teki aina paljon enemmän yhtiön hyväksi kuin hänen osalleen kohtuudella olisi kuulunut.
Aina kun tehtävä, joka piti hoitaa, projekti joka piti vetää, työryhmä, joka kaipasi sihteeriä tai joku kiireellinen, tärkeä työ, oli kaikkien huulilla heti sanat: "Eikö Joku Muu voisi mennä?"
On yleisesti tiedossa, että Joku Muu oli yhtiön historian ahkerimpia jäseniä. Aina kun tarvittiin vapaaehtoisia, kaikki...
Asiaa pohdiskellaan muun muassa näissä sivustoissa. Molemmissa mainitaan tapauksia, joissa laukaus on sytyttänyt takin tuleen tai kuumat hylsyt ovat polttaneet (lievästi) ampujan kättä.
https://crimefictionbook.com/2015/04/28/on-writing-guns-is-the-pocket-s…
https://thefiringline.com/forums/showthread.php?t=516593
Linkitetyissä videoissa taskusta ampumista kokeillaan käytännössä. Niissä myös esitetään huoli siitä, että takki voi syttyä tuleen tai että vaatteen aiheuttama este voi saada aseen räjähtämään. Näissä esimerkeissä uhkakuvat eivät toteutuneet. Ampujat eivät myös näytä polttaneen käsiään. Jälkimmäisessä videossa ampuja korostaa, että tämä edellyttää oikeaa otetta, joka pitää käden kaukana piipusta ja rullasta.
https...
Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta kuuluivat siihen osaan palautettua aluetta, jolla koko väestö sai jäädä paikoilleen Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäyksen jälkeen. 23.7. tosin määrättiin, että alle 15-vuotiaitten lasten, yli 64-vuotiaitten vanhusten, sairaiden sekä odottavien äitien oli poistuttava Sortavalasta.
Pakkoevakuointi määrättiin vasta 3.9.1944. Syyskuun 5. päivänä alkoi tavarain siirto ja lastaus juniin. 11. päivään mennessä oli tarpeeton siviiliväki poistunut. Välttämättömät liikkeiden ja varastojen palveluksessa olevat ja tavarain lastauksessa ja maalla viljankorjuuseen osallistuneet henkilöt jäivät. Viimeiset liikkeet ja posti sulkivat ovensa 20.9. Viimeinen siviiliväestöä kuljettanut juna lähti 22.9. kello 10....
Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa.
Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5).
Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen...
Koko Suomen kirjastotilastot löytyvät osoitteesta tilastot.kirjastot.fi
Valitsemalla koko maan ja tunnusluvuista lainaus / asukas saamme tiedon, että v. 2020 lainattiin 12,81 kirjaa / asukas. Vuonna 2019 luku oli korkeampi, 15,67. Vuoden 2021 tilastot julkaistaan huhtikuun alussa.
Nykyään hälyttimien testaus tapahtuu jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 12:00 soittamalla kokeilumerkki. Mikäli maanantaina on esimerkiksi juhlapyhä, kokeilua ei järjestetä. Kokeilumerkki on yhtämittainen tasainen hälyttimen ääni, joka kestää 7 sekuntia. Käytäntö yhtenäistettiin 1.6.2009. Sitä ennen kokeiluajankohta vaihteli eri pelastuslaitosten alueilla.
https://pelastustoimi.fi/koti-ja-arki/hatatilanne/vaaramerkki
https://www.sttinfo.fi/tiedote/vaeston-varoittamista-testataan-joka-kuu…
Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan esimerkiksi vuonna 1992 testauspäivä oli Helsingissä joka kuukauden 15. päivä.
HS 3.9.1992
Mielessä kummitteleva muistikuva 'ruukkijamakasta' on aivan oikea. Rakennustyömailla jamakaksi – tai ruukkijamakaksi – kutsuttiin 'muurauslaastia kontilla kantavaa naista'.
Kaakkoismurteistamme peräisin oleva jamakka on alun perin tarkoittanut 'juossutta, piiminyttä maitoa, piimää' sekä 'paksua, sakeaa, vahvaa'. Sanan alkuperä on epäselvä, mutta pidetään mahdollisena, että se juontuu sanasta jama ('liitos'), josta merkityksenkehitys 'liittyä yhteen, liitos' > 'saota, sakea'. Kumpikin näistä sanan merkitysulottuvuuksista on assosioitavissa laastiin, joten ehkä ruukkijamakka-nimityksen synty on mahdollista selittää tätä kautta.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin...
Helmet-kirjastoissa saa digitukea myös puhelimen käyttöönottoon iästä riippumatta. Voit etsiä, missä kirjastoissa annetaan digitukea osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Valitse pudotusvalikosta Digituki.
Muita Helsingin kaupungin järjestämiä digitukipalveluja voi etsiä täältä: https://digituki.hel.fi/fi/mist%C3%A4-l%C3%B6yd%C3%A4n-digitukea/
Kyseinen 1.7 ei ole EU:n virallinen liputuspäivä. Joten valistunut arvaus on, että suruliputuksella on muistettu jotain juuri kuollutta europarlamentaarikkoa tai korkeaa virkamiestä.
Asiaa voi tiedustella Euroopan parlamentista
https://www.europarl.europa.eu/forms/fi/ask-ep
Laulu "Herrani" sisältyy nuottiin "Muista veljiäsi : Neuvostoliiton kristittyjen lauluja" (toimittanut Seppo J. Järvinen; Ristin Voitto, 1980). Laulu alkaa: "Herrani, mä katseen Sinuhun nyt luon ja etsin tietä luoksesi." Laulun säveltäjä on tuntematon. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tytti Träff. Nuotissa on laulun sanat, nuotinnos kosketinsoittimelle ja sointumerkit.
Hei,
Ranvahti oli yövartija. Kotuksen sivuilla selitetään termiä:
https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita…
Itse työstä löytyy kuvaus ainakin Esko Järvelinin teoksesta: Yhy vappaapalokuntaan : Joensuun vapaaehtoinen palokunta 1881-1981 (Joensuun vapaaehtoinen palokunta, 1982).
"Palovartioiden määrä oli Joensuussa ollut kaupungin perustamisesta alkaen neljä. uudella palojärjestyksellä määrättiin ottamaan kaksi lisää. Nämä pitivät vuoroöin partiota kaupungissa. Lokakuun alusta huhtikuun loppuun parivartio kiersi kello kymmenestä illalla kello viiteen aamulla. Kesäaikana vuoro alkoi kello yhdeksän illalla ja päättyi kello neljä aamulla. Lisäksi tornivahti valvoi jatkuvasti paikaltaan ja kolmioraudalla...
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Marjatasta kertovia lauluja on useita. Niitä voit etsiä esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan avulla tarkennetussa haussa hakusanalla Marjatta tai Suomalaisia naisennimilauluja -luettelon avulla.
Ehkä joku lukija tunnistaa laulun!
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/
Suomalaisia naisennimilauluja II : M-Ö:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naisen…
Suomalaisia naisennimilauluja A-L:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naiste…
Ville Elorannan ja Lotta Jalavan teoksesta Sana sanasta: suomen kielen jäljillä (Tammi, 2021) löytyy alla oleva maininta:
"hyvä esimerkki on vitsailuun liittyvä sana läppä, jota ei välttämättä heti yhdistäisi huulta tarkoittavaan ruotsin läpp-sanaan." Läpän ja huulen heittäminen tarkoittaa samaa asiaa.
