Eri maiden onnellisuutta mittaavan The World Happiness Reportin on laatinut Sustainable Development Solutions Network. Kyseessä on Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta perustettu voittoa tavoittelematon järjestö.
Lähteet:
https://yle.fi/a/74-20022690
https://worldhappiness.report/about/
https://www.un.org/en/academic-impact/page/sdsn
https://www.unsdsn.org/
Verkkokirjastosta voi hakea uutuuksia esimerkiksi laittamalla hakusanaksi kaunokirjallisuus ja samalla rajaamalla hakua kielen, aineistomuodon ja julkaisuvuoden perusteella. Tämän jälkeen saatuja hakutuloksia voi vielä rajata esimerkiksi aikuisten aineistoon tai tietyn päivän jälkeen ilmestyneisiin teoksiin. Halutessaan voi ottaa käyttöön uutuusvahdin, jolloin sähköpostiin tulee valinnan mukaisesti päivittäin tai viikoittain ilmoitus, kun verkkokirjastoon ilmestyy uusia hakuun sopivia teoksia.
Lisää uutuusvahdista:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#newitems
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-uutuusvahti-toimii-vaskissa?languag…
Verkkokirjaston seuraamista kätevämpää saattaa olla kustantamoiden viestinnän seuraaminen, jolloin...
Marokosta Sudaniin on käännösversio kappaleesta El cumbanchero, jonka on säveltänyt puertoricolainen Rafael Hernández. Suomenkieliset sanat teki Kullervo eli Tapio Lahtinen. Suomenkielisen version levytti ensimmäisenä Veikko Tuomi vuonna 1949.
Yleisradion äänitetietokanta Fono.fi: Marokosta Sudaniin
Second Hand Songs: Marokosta Sudaniin
YouTube: Marokosta Sudaniin
Säveltäjä Arvo Pärtistä ei ole suomenkielistä elämäkertaa. Ruotsin kielellä on kirjoittanut Torsten Kälvemark: Aldrig förstummas - Arvo Pärt och musikens källor (2015) ja englannin kielellä löytyy teos "The Cambridge companion to Arvo Pärt" (2012).
Kaksi lyhyehköä artikkelia suomen kielellä löytyy hakuteoksista:
Suuri musiikkitietosanakirja. Osa 5 (Weilin + Göös, 1991, s. 121-122) ja Otavan iso musiikkitietosanakirja. Osa 4 (Otava, 1978, s. 656).
Jaana Venkulan toimittamassa teoksessa "Ajatuksen voima : tieto, usko ja kauneus ihmisen kohtalossa" (1993) on Pentti Ritolahden kirjoittama artikkeli "Hiljaisuuden voima - Arvo Pärtin musiikin anti nykyihmiselle (s. 165-173).
Jaana Venkulan kirjassa "Taiteen välttämättömyydestä" (2003)...
Lastenkirjoista tulee mieleen Aurinkosarjassa (1., v. 1987) julkaistu helppolukuinen lastenkirja Vili, lystikäs lääkäri (Willi, Tierarzt für Kinder) / Elfie Donnelly, suom. Kaija Pakkanen.
Vai voisiko kyseessä olla elokuva Unser Willi ist der Beste (Saksan Liittotasavalta 1970, ohj. Werner Jacobs) pääosassa Heinz Erhardt (Willi)?
Kirjaa en löytänyt tällä nimellä, ja kyseinen elokuva on aikuisten komedia, vaikka ei se lapsilta kiellettykään ole (Saksassa ikäraja 6 vuotta).
Valitettavasti en ole saanut selville, mikä tuo esine on. Lähetin kysymyksesi kaupunkiympäristön hoidosta vastaaville. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy.
Urheilumuseo Tahdosta kerrottiin näin:
Helsingin olympiakisojen opaskirjassa annettiin kyllä yksityiskohtaisia ohjeita liikennejärjestelyistä Helsingissä ja katureiteistä, joita pitkin kisapaikoille tuli ajaa. Maanteiden viitoitusjärjestelyistä ei kuitenkaan ole lisätietoja, joten mainittu kirja lienee paras asiaa koskeva lähde.
Saksan kielen oikeinkirjoitusta uudistettiin vuonna 1996 niin, että kielen erityispiirteitä, kuten substantiivien iso alkukirjain sekä ß-kirjain (kaksois-s, "Eszett") otettiin entistä johdonmukaisempaan käyttöön. Uudistusta on viilattu jonkin verran vuosien mittaan, mutta keskeinen sisältö on pysynyt samana.
Uudistuksen jälkeen ß-kirjainta käytetään ainoastaan pitkän vokaalin jälkeen, kuten esimerkiksi sanoissa fließen (virrata) ja Straße (katu). Sen sijaan lyhyen vokaalin jälkeen käytetään kahta s-kirjainta: muß > muss (täytyy), Roß > Ross (hevonen).
Sveitsissä ja Liechtensteinissa ß-kirjainta ei tavallisesti käytetä ollenkaan, vaan se korvataan ss-yhdistelmällä.
Kielikellon artikkeli saksan kielen...
Valitettavasti tietoa en löytänyt.
Kysymys kannattaa esittää Warre forumilla http://www.warreteam.com/forum/
Tietoa voisi olla myös Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitossa - SAHK ry https://www.sahk.fi/
Tyttärellesi siskosi lapsenlapsi on tädin lapsenlapsi. Toisin päin tyttäresi on hänelle isoenon tytär. Lähteenä Tuomas Salsteen verkkosivu https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf ja Kysy kirjastonhoitajalta -palstan aiemmat vastaukset sukulaisten nimitys -kysymyksiin. Mitään erityistä nimitystä kuten esim. anoppi ei ole.
Esimerkiksi tällaisia runokokoelmia ja -valikoimia mainituista kielistä on suomeksi tarjolla:
Ukraina:
Ševtšenko, Taras, Ukraina : valitut runot
Liettua:
Rannalla päärynäpuu : Liettuan karaiimien runoutta
Rupikonnakultin jälkiä : uuden liettualaisen runouden antologia
Latvia:
Älä juo vesijohtovettä : nuoren latvialaisen runouden antologia
Aizpuriete, Amanda, Vihreäsilmäinen yö : valitut runot 1986-2004
Čaks, Aleksandrs, Sydän jalkakäytävällä
Kronbergs, Juris, Sillalla ja parvekkeella : maanalainen runoilija Itämeren yllä
Puola:
Herbert, Zbigniew, Kyynelten teknologiasta
Johannes Paavali II, paavi, Lähteelle on vielä matkaa ...
Asia ei ole yksioikoinen. Metropoliassa on tehty opinnäyte aiheesta, sitä kannattaa tutkia, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/14696/Musiikki.pdf?sequen…
Kansalaisten lahjoittamien kultaesineiden avulla kerättiin varoja maanpuolustukseen vuosina 1940–41. Idean alkuna on pidetty Helsingin Sanomien ja Uuden Suomen 20.10.1939 julkaisemaa yleisökirjettä, jossa reservin vänrikki, myöhempi kansanedustaja ja professori Jussi Lappi-Seppälä kirjoitti: "Ehdotan, että jokainen Suomen mies ja nainen, jolla on vasemman käden nimettömässään kultasormus vaihtaisi sen teräksiseen sormukseen, jonka saisi vastineeksi. Kultasormuksista saataisiin varmasti kokoon kymmeniä tuhansia maanpuolustukseen."
Ajatus sodankäynnin osittaisesta rahoittamisesta ei ollut ainutkertainen. Jo muinaisessa Karthagossa kerrotaan naisten luovuttaneen kultakorujaan kaupungin pelastamiseksi roomalaisten piirittäjien kynsistä. 1810-...
Pellava kaunis koottava on -niminen laulu löytyy ainakin näistä koulun laulukirjoista:
Anttila, Maija: Tule leikkimään. [1973]
Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille : säestyksineen. [2. painos, 1942).
Saatavuustieto Vaski-kirjastoista: Anttila ja Lasten laulu...
Assassiineja käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Bradley, Michael: Salaseurojen käsikirja
Daftary, Farhad: The Assassin Legends - Myths of the Isma'ilis
Kouvola, Karoliina: Soturit assassiineista samuraihin
Reynolds, John Lawrence: Varjojen väki - maailman salaseurojen historia
Myös Britannicasta löytyy lyhyt juttu assassiineista: https://www.britannica.com/story/who-were-the-assassins
Tässä muutama ehdokas valottamaan kysyttyä aihetta:
- Suomen sodan jälkeen : 1800-luvun alun yhteiskuntahistoria / Piia Einonen & Miikka Voutilainen (toim.)
- Äiti, emäntä, virkanainen, vartija : köyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880-1918 / Johanna Annola
- "Työllä ei oo kukkaan rikastunna" : naisten töitä ja toimeentulokeinoja 1800- ja 1900-luvulla / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Tarja Räisänen
- Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen
Juhamatin esittämä Volga oli Suomen radiohittien kuudennella sijalla samana vuonna jona se levytettiin, eli 1980.
Kappaleen alkuperäisversio, saksalaisen Dschinghis Khan -yhtyeen esittämä Moskau puolestaan ilmestyi vuonna 1979 ja soi Suomenkin radiossa. Sen listasija oli 26.
Suomalaisille kenties tunnetuimman version kappaleesta levytti Frederik vuonna 2002, mutta tämä versio ei kilpaillut listasijoista radiosoitossa.
Lähteet:
Suomen vuosilistat -blogi
Fenno-äänitearkisto
Viola - Suomen kansallisdiskografia
Hei!
Jos kyse on lähiomaisesta, apua voisi löytyä täältä:
https://www.stat.fi/tup/kuolintodistusarkisto/index.html
Kirkkoherranvirastot ovat myös hyviä paikkoja kysyä, jos on tiedossa asuinpaikkakunta.
