1960-luvulla keskikouluissa noudatettiin 1940-luvun lopulla vahvistettuja lukusuunnitelmia. Joidenkin oppiaineiden viikkotuntimäärissä oli pieniä keskinäisiä eroja sen mukaan, oliko kyseessä poika-, tyttö-, yhteis-, normaali- vai klassillinen lyseo. Ruotsia opiskeltiin normaalisti 3 tuntia 3. ja 4. luokalla ja 2 tuntia 5. luokalla.
Lähteet:
Vahvistetut lukusuunnitelmat tamperelaisten lyseoiden vuosikertomuksista
Leena Krohnin suomennos Nils Ferlinin runosta löytyy kokoelmasta Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja (WSOY, 1985). Kirjaa on Helmet-kirjastoissa. Tässä linkki saatavuustietoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1088131
Kyseessä voisi olla Hectorin sanoittama Hermes, jonka on levyttänyt ainakin Pepe Willberg vuonna 1976.
https://www.youtube.com/watch?v=j1AAYWWbpws
Kapple on suomennos Procol Harumin kappaleesta Pandora's Box.
https://www.procolharum.com/finnish_pandora.htm
Tosin sekä alkuperäisessä että suomennetussa kappaleessa puhutaan Hermeksestä ja kultaisista suitsista, eikä vaunuista.
Ruokasoodaa (natriumbikarbonaatti, NaHCO3) käytetään nykyään esimerkiksi leivonnassa ja siivouksessa. Leivonnassa sitä käytetään happamia tuotteita, kuten viiliä tai kermaviiliä, sisältävissä leivonnaisissa. Siivouksessa sillä puolestaan voidaan puhdistaa erilaisia pintoja ja poistaa hajuja.
Natriumbikarbonaatin historia ulottuu faaraoiden ajan Egyptiin. Tuolloin käytettiin "natronia". Se on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta. Natronia käytettiin lääketieteessä, ruuanlaitossa, maanviljelyssä, lasinvalmistuksessa ja muumioiden kuivaamiseen. Ruuanlaittopuolella sitä käytettiin muun muassa kalojen...
Ainakin Kielitoimiston sanakirjan mukaan vasikka-sanaa käytetään vain nautaeläimistä.
KT:n sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/vasikka?searchMode=all
Yksityishenkilön velkajärjestely tarjoaa mahdollisuuden yrittää hoitaa velkojaan silloin, kun muut keino velkojen hoitamiseksi on jo käytetty. Velkajärjestelystä päättää käräjäoikeus. Velkajärjestelyyn hakemisesta ja sen yksityiskohdista voi kysyä oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnasta. Helsingin velkaneuvojalle voi soittaa tai häneen voi olla sähköisesti yhteydessä. Yhteydenoton yhteydessä voit sopia myös tapaamisesta.
Voit kysyä velkaantumisesta ja velkojen hoidosta ja velkajärjestelyistä myös Talousneuvolasta. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston järjestämä Talousneuvola toimii Keskustakirjasto Oodissa joka keskiviikko klo 15-17.
Voisikohan kyseessä olla Selma Vilhusen elokuva Tyttö nimeltä Varpu? Juoni ei ole aivan kuvailemasi kaltainen, mutta monet yksityiskohdat kuitenkin täsmäävät.
Kuvaus esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tytt%C3%B6_nimelt%C3%A4_Varpu
Jos kirjat ovat vanhempia, kannattaa kurkistaa aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa julkaistua vastausta Löysin ullakolta 1800-1900 luvun alkupuolelta kirjoja ja kysyisin mikä niiden arvo on tai mihin niitä tarjota? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Myös antikvariaateista voi kysellä kaikenlaisten kirjojen arvoja Antikvariaatit ja divarit, Helsinki | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Ja esimerkiksi Finlandia kirja -niminen nettiantikvariaatti kertoo ostavansa kirjoja ja heille voi lähettää kuvia kirjahyllyistä arviota varten Ostetaan kirjoja | Kirjojen kierrätys ja osto koko Suomesta (finlandiakirja.fi)
Osut kysymykselläsi tärkeään asiaan. Näitä aakkostuskysymyksiä me joudumme kirjastossakin pähkäilemään tuon tuosta. Vastaus ei ole yksiselitteiden. Sukunimien etuliitteet ovat yleensä artikkeleita tai prepositioita. Joskus niiden surkastumia. Suomen kielessä ei niitä ei ole, joten etuliitteiden aakkostus liittyy aina muiden kielten edustajien nimiin. Aakkostuskäytännöt ovat eri kielissä erilaiset. Siksi samakin etuliite saattaa aakkostua kahdessa eri kielialueen nimessä eri tavoin.
Mainitsemasi d'-etuliite esiintyy eri kielissä. Jos kyse olisi englanninkielisestä etuliitteestä, se kirjoitettaisiin isolla kirjaimella ja nimi aakkostettaisiin D--kirjaimen mukaan. Mainitsemasi nimi on todennäköisesti portugalinkielinen ja silloin liite ei...
Tekijä on Elise Polko. Finna.fi:stä löytyy jonkin verran materiaalia, jossa hän on tekijänä. Hänen tuotantoaan löytyy saksalaisista kirjastoista kyllä aika paljon, joten ei ehkä ole kyse harvinaisuudesta. Kirjastossa me emme osaa arvioida vanhojen kirjojen myyntiarvoja, mutta arvioita voi kysyä huutokaupoista (Hagelstam, Bukowskis) tai antikvariaateista.
Leena Kirstinän Kunnas-elämäkerran mukaan Kirsi suoritti "kieliopintoina latinan ja saksan pro exercitiot" vuosina 1946–47 kirjoittauduttuaan Helsingin yliopistoon estetiikkaa ja nykyiskansain kirjallisuutta (yleistä kirjallisuustiedettä) opiskelemaan. Tiitiäisen tuluskukkaro -kokoelman (2000) Haitari, huilu ja rumpu ("hik-hek-hok / hunk-hank-hok!") ei ollut ensimmäinen runo, jossa Kunnas leikitteli näillä latinan demonstratiivimuodoilla. Kirstinä yhdistää näihin jo Tiitiäisen satupuun (1956) Jansmakko Erikois -runon "huis hais hois" -rimpsun.
Kunnaksen ja Syrjän pojat kävivät koulunsa Ylöjärvellä. Ainoa clasulainen Eppu Normaalin jäsenten joukossa on basisti Sami Ruusukallio (1974–82), joka kyllä kuului koulun latinisteihin....
Helsingin Sanomien Aikakoneessa tehdyn haun mukaan Hämähäkkimies piirrossarjan esittäminen alkoi Suomessa lauantaina 13.4.1996 klo 10.20. Aikakoneen lehdet on digitoitu ainoastaan vuoden 1997 loppuun asti, joten tietoa siitä milloin sarjan esittäminen Suomessa varmuudella loppui, ei ikävä kyllä päässyt selvittämään. Sarjaa esitettiin ainakin vielä 27.12.1997.
Clarice Lispector ei kenties edusta mitään tiettyä genreä vaan on vain oma kiehtova itsensä kirjoittaessaan. Luetteloinnissa hänen teoksiaan on asiasanoitettua nykykirjallisuudeksi sekä filosofisiksi romaaneiksi, psykologisiksi romaaneiksi, pienoisromaaneiksi ja kehitys romaaneiksi.
Kenties tuo filosofinen romaani on se osa-alue jota etsit. Tein sillä haun Helmetistä ja löysin 283 tulosta. Linkki Hakutulokseen Rajamalla tulosta esim. psykologisiin romaaneihin, voi saada vielä hieman lajiteltua tulosta.
Suurimpien kaupparyhmien hausta ei tosiaankaan vehnänjyvä-sanalla hakiessa löydy mitään. Vastaava tuote voisi ehkä olla speltistä valmistetut tuotteet, kuten spelttihelmet.
Kovin heikosti löytyy kuvaamasi kaltaista lastenkirjallisuutta suomeksi. Tässä muutamia teoksia, jotka jollakin tavalla käsittelevät pitkäaikaissairauksia:
Stiina Kiiveri: Pienen kulkijan sairauskirja - käsittelee pitkäaikaissairauksia ja oireyhtymiä
Tuula Korolainen: Aapo ja rytmihäiriö - käsittelee rytmihäiriötä
Marjut Vannas: Aurinkosisko - käsittelee Downin oireyhtymää
Anneli kanto: Paavo Virtanen ja tauti - keliakiaa, diabetesta ja allergioita sekä flunssaa
Tuula Pere: Helmi-kirjat - käsittelee vaikeasti vammaisen lapsen perheen elämää
L.K. Valmu: Osaston tähti - käsittelee lapsen elämää sairauden kanssa ja ystävyyttä
Heini Saraste ja Kalle Könkkölä: Voihan vammainen - lasten kuvasanakirja...
Saimme vihjeen lukijaltamme, että kappale Julian Syys silmissäsi. Se on kuunneltavissa tässä Sekahaku-soittolistassa, https://areena.yle.fi/podcastit/1-66944553.
Tämä kysymys on meiltä kysytty ennenkin. Laitan alle linkin kollegani vastaukseen vuodelta 2021
Miksi kaksitavuiset sanat, joiden toinen tavu alkaa p-kirjaimella taipuvat eri tavoin?
Hei,
Kyseessä on Dorothee Lehmannin 1988 ilmestynyt teos Dagmar- Ein Bericht der für Hoffnung steht. Kirjasta on suomennettu voin tuo Valittujen palojen lyhennetty versio kirjassa, joka ilmestyi 1992 (ISBN 951-9059-64-4)
Sisältö: Oikeudenkäynti / Clifford Irving ; suomennos: Seppo Sauri. - Alkuteos: Trial. Dagmar / Dorothee Lehmann ; suomennos: Markku Mannila. - Alkuteos: Dagmar. Iskujoukko / S. K. Wolf ; suomennos: Eero Mänttäri. - Alkuteos: MacKinnon's machine. Valkoinen puuma / R. D. Lawrence ; suomennos: Auli Hurme-Keränen. - Alkuteos: The white puma
Tuo Valittujen palojen osa saatavissa kaukolainaksi Varastokirjastosta.
Valitettavasti asia ei selvinnyt. On mahdollista, että artikkeli on julkaistu esimerkiksi Keskisuomalaisessa, mutta verkossa ei ole digitoituna sanomalehtiä tuolta ajalta. Viimeisimmät digitoidut sanomalehdet Kansalliskirjaston hakupalvelussa ovat vuodelta 1939.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
