Kyseessä voisi olla Victoria Poolen Torstain lapsi (WSOY, 1981), "Äidin kertoma dramaattinen tositarina vaikeaa sydänsairautta potevan 17-vuotiaan Samin ihmeenkaltaisesta pelastumisesta."
Muistellusta sananparresta puuttuva sana on ahmattia merkitsevä 'ähmäri': "Ei ähmäri koskaan kylliksens saa ja ahne on aina vajaa." Satakuntalainen sananparsi on alun perin kerätty talteen Lavialta.
Lähde:
Satakunnan sananparsia
Ruotsalaisen Tradera.com sivuston mukaan kortti on Lars Carlssonin piirtämä. Kuva on H. C. Andersenin sadusta Keisarin uudet vaatteet.
https://www.tradera.com/item/270218/531387971/sagokort-signerat-lc-lars…
WSOY:n sivuilta en löytänyt mainintaa kyseisestä sarjasta, mutta 1960-luvulta ainakin vielä vuoteen 2010 se on ollut käännöskirjallisuutta esittelevä sarja "A-kertojat". Siihen kuului mm. Salman Rushdien Firenzen lumoojatar ja Paolo Giordanon Alkulukujen yksinäisyys. Muita sarjaan kuuluneita kirjailijoita ovat olleet mm. John Bath, Jorge Luis Borges ja Mihail Bulgakov.
Lähde
HS WSOY:n A-kertojat terästi sarjaluonnettaan 17.1.2010: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004705542.html
Virhe oli juoksija Mona-Lisa Pursiaista käsittelevän käännöskokeen tekstissä. Siinä saksan että-sana dass oli muuttunut artikkelisanaksi das: "Als Krönung ihrer Anstrengungen tangierte die junge Dame kürzlich in Helsinki mit der Zeit von 51,0 Sekunden den 400-Meter-Weltrekord von Monika Zehrt aus der DDR und Marilyn Neufville aus Jamaika, wobei hinzuzufügen ist, das letztere mit der elektrisch gestoppten Zeit von 50,98 immer noch vor den beiden anderen liegt." [kursiivi lisätty] (Aamulehti 4.4.1974)
Lyhyen saksan ylioppilaskokeiden tehtävät vuoteen 1976 saakka löytyvät Eino Miettisen kirjasta Saksan kielen ylioppilaskirjoitukset vuosina 1948–1976 : sanastolla ja selityksillä varustettuina. B, Ylimääräiset kirjoitukset.
Ainakin Katie Daynesin kirja Miksi eliöt kuolevat? voisi sopia nelivuotiaalle. Siinä on mukava kuvitus, paksut lehdet ja luukkuja, mutta täyttä asiaa kuolemisesta.
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla vuodelta 1914, joka on ilmestynyt suomeksi 1985. Juhannusaattona pikku Liisa pääsee mukaan kukkien juhliin ja toden totta paikalle saapuvat villikukkien ja vihannesten lisäksi myös rikkaruohot.
Äidin isän sisar on sinulle isotäti, ja hänen lapsensa on isotädin lapsi. Muuta nimitystä tälle sukulaisuudelle ei löydy ainakaan Tuomas Salsteen tekemästä kaaviosta, johon voit tutustua tästä linkistä: Sukulaiset (salste.net)
Artikkeli "Virus Detection: From State-of-the-Art Laboratories to Smartphone-Based Point-of-Care Testing" vuodelta 2022 käsittelee kännykän käyttöä virusinfektioiden tunnistamisessa. Puhelimella on pystytty diagnosoimaan virusinfektiota veri- ja nenänielunäytteistä käyttämällä kännykkään liitettäviä lisäosia tai hyödyntämällä puhelimen omia antureita ja neuroverkkoihin perustuvia sovelluksia analysoimaan testisirulle asetettuja näytteitä. Jälkimmäisestä kertoo tarkemmin kaksi vuotta aikaisempi artikkeli "Virus detection using nanoparticles and deep neural network-enabled smartphone". Nykyiset metodit eivät pysty havaitsemaan viruksia välittömästi puhelimen pinnalta.
Saatat sittenkin muistaa kirjan nimen oikein, sillä Maria Jotunin Huojuva talo on ilmestynyt ensimmäisen kerran Otavalta jo 1936 ja toisen kerran postuumisti 1963. Uusintapainos kirjasta on julkaistu myös 1954. Linkki Finna.fi
Jos nimi epäilyttää, voisit tutkailla Kirjasammon listausta 1940-luvun kirjailijoista ja kirjoista. Mukana myös myöhemmät teokset, jotka käsittelevät 1940-lukua. Linkki Kirjasampo.fi
Kyseessä on raiti, joka tarkoittaa mm. peitettä.
Sanan selitys Suomen etymologisessa sanakirjassa:
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_1d9371ab201eb8152851…
Kansallisarkiston Arkistojen Portin aineisto-oppaista löytyy tietoa henkikirjoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/henkikirjat
Siellä sanotaan, että henkikirjat ovat olleet verotusta varten laadittuja manttaaliluetteloita. Koska henkikirjojen pohjana on käytetty maakirjoja, on näiden rakenteessa ja sisällössä paljon yhtäläisyyksiä: kylän talot (eli tilat, eli ne, jotka ovat maksaneet maaveroa) on ryhmitelty yleensä yhteen, ja ihmiset taas on merkitty asuttamansa talon yhteyteen. Aina taloilla ei ole ollut sanallista nimeä, vaan identifiointiin esim. henki- ja rippikirjoissa on käytetty numerointia - tai molempia. Maakirjoissa eli virallisessa maarekisterissä taloilla eli tiloilla eli kiinteistöillä on ollut...
Saa syödä -sivuston mukaan "kananmunat voi säilyttää niin jääkaapissa kuin huoneenlämmössäkin, kunhan lämpötila on tasainen. Paras paikka kananmunille olisi kylmäkomero tai viileä huone, sillä optimaalisin säilytyslämpötila kananmunille on 12–14 astetta. Jääkaapin lämpötila on tyypillisesti 2-6 astetta."
Lue lisää: https://www.saasyoda.fi/kananmunat
Hei,
Sarja on kanadalainen ja sen alkuperäinen nimi on Paradise Falls. Näitä vanhoja sarjoja tuskin tulee uudestaan Suomen kanaville. Asiaa voi tietysti kysyä suoraan Nelosen ohjelmistosta vastaavalta.
Tuula Salakarin kirjassa Keräilijän aarteet: Kupittaan savi löytyy kuvia Kupittaan saven tuotannosta, samoin teoksessa Taidekeramiikka Suomessa. Linnea Lehtosesta on viimeksi mainitussa pari mainintaa ja kuvia hänen taiteestaan. Tietoa hänestä ei juuri löydy, ei edes elinvuosia. Internetissäkin on vain kuvia hänen töistään.
Saukkolan kirjastossa on teos Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941, mutta en juuri nyt pääse siihen käsiksi. Epäilen kuitenkin, että jos hänet siinä mainitaan, kysymys on siinäkin on vain hänen töistään.
Tietoa eurokolikoiden keräilystä ja niiden arvon määrityksestä löytyy Suomen numismaattisen yhdistyksen sivuilta: https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurokolikot/eurokolikoiden-kerail…
Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jos henkilöllä oli puhelin, yksinkertaisinta on selvittää osoite puhelinluettelosta. Porvoon puhelinnumerot 1950-luvulta löytyvät Suomen yleisestä puhelinluettelosta.
Jos osoitetta ei löydy puhelinluettelosta, tilanne on hankalampi. Riippuu jossain määrin henkilöstä ja kysyjän suhteesta henkilöön, onko tietoja mahdollista löytää tai saada käyttöön. Esimerkiksi seurakunnilla on tietoja henkilöistä, joita ei kuitenkaan luovuteta kuin esimerkiksi sukulaisille; toisaalta jos henkilö on ollut esimerkiksi karjalaistaustainen tai omistanut maatilan, tietoja voi olla helpompi löytää eri lähteistä.
Erakko-niminen runo löytyy useammaltakin suomalaiselta naiskirjailijalta seuraavista teoksista:
L. Onerva, Etsin suurta tulta
Anna-Maija Raittila, Valitut runot
Mirkka Rekola, Virran molemmin puolin
