Kirjaston ruokakirjoista vain ani harvasta löytyy porkkanakakun resepti. Kotiruoka-kirjassa vuodelta 1976 ohjetta ei ole. Vuoden 2000 painoksesta ohje löytyy, ja siinä sulatejuusto ja tuorejuusto ovat vaihtoehtoisia ainesosia. Vuonna 2011 ilmestyneessä Kotileipuri-kirjassa kehotetaan käyttämään kuorrutteessa Philadelphia-tuorejuustoa. Satakunta vuotta sitten ilmestyneissä lehdissä on julkaistu porkkanakakun ohjeita, mutta niissä ei ole ollut minkäänlaista kuorrutusta.Sana "porkkanakakku" esiintyy suomalaisissa sanomalehdissä silloin tällöin 1900-luvulla, mutta sanan esiintyminen lähtee nousuun 1970-luvun lopulla ja varsinainen huippu saavutetaan 2010-luvulla. Ruotsalaisista lehdistä saadaan samansuuntainen tulos sanalla "morotskaka"....
Paul Desmondin ja Dave Brubeckin Take five -kappaleen suomenkielisiä sanoja on etsitty verkossa muutamilla keskustelupalstoilla. Eräällä palstalla muistettiin, että Take five oli Tupuna Vaissin piirrosten taustamusiikkina. Tupuna Vaissi oli lastenkirjailija ja kuvataiteilija, jonka satuja esitettiin vuosina 1966-1970 pyörineessä makasiiniohjelmassa Pienten piiri. Ylen Elävästä arkistosta löytyy tallenne "Tupuna Vaissi piirtää sadun Miska-kissasta ja Joni Jonista". Valitettavasti tuolla tallenteella ei pikaisella katselulla kuulostanut olevan etsittyä kappaletta. Elävässä arkistossa ei ollut myöskään muita Tupuna Vaissin satuja.
Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry on kerännyt verkkosivuilleen joululaulujen saamenkielisiä sanoja. Jouluyö, juhlayö löytyy sivustolta pohjoissaameksi nimellä Jaskadis ija sis, inarinsaameksi otsikolla Juovlâijjâ, juhleijjâ ja koltansaameksi otsikolla Rosttovinn, prääʹzneǩinn. Pohjoissaameksi kappaleesta on ilmestynyt toinenkin käännös otsikolla Illu lea, juovla lea, mutta sen sanoja en tähän hätään löytänyt verkosta. Meänkieliset sanat löytyvät ainakin Ruotsin kirkon tuottamasta Kauneimmat joululaulut –vihkosesta.
Videot netissä ovat usein peilikuvia muutamasta syystä:Tekijänoikeuksien kiertäminen: Monet alustat käyttävät automatisoituja järjestelmiä, jotka tarkistavat videoiden sisällön tekijänoikeuksien rikkomusten varalta. Jos järjestelmä tunnistaa videon sisällön vastaavan tekijänoikeussuojattua materiaalia, se saattaa poistaa sen. Kääntämällä videon peilikuvaksi sen data eroaa alkuperäisestä, mikä vaikeuttaa tunnistamista. Samasta syystä videoita saatetaan rajata, zoomata tai muokata muilla tavoilla. Äänen tunnistamista vältetään lisäämällä peittävää musiikkia tai muuttamalla äänenkorkeutta esimerkiksi nopeuttamalla tai hidastamalla videota.Selfie-videoiden peilikuva-asetus: Monet kuvaavat selfie-videonsa peilikuva-asetuksella, koska he ovat...
Valittevasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista sarjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Etsin mm. Kavin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Passien historiasta on ilmestynyt mm. seuraavat kirjat:Bixby, Patrick: Licence to TravelHaara, Paula: Ruumiin ja dokumenttien kytkökset : Suomen passin historiaaLövgren, Anna-Brita: Staten och folk på väg. Pass i Sverige från Gustav Vasas tid till 1860Salter, Mark B.: Rights of PassagePasseista annettiin asetukset vuosina 1862 ja 1888. Vanhemman asetuksen teksti löytyy verkosta: https://histdoc.net/historia/passi1862.html Uudemman asetuksen teksti löytynee teoksesta Suomen asetuskokoelma vuodelta 1888.Lisäksi Kaisa Kyläkoski on käsitellyt passien historiaa 1800-luvulla lyhyesti blogikirjoituksessaan: https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/05/passit-1800-luvulla.htmlItse kysymykseen en osaa suoralta kädeltä vastata. Osa Puolasta...
Tasavallan presidentin verkkosivuilla on aiheesta näin:Kenet voi ottaa aveciksi?Kutsu on aina henkilökohtainen, myös puolisolle. Kutsussa tulee näkyä sekä pääkutsutun että puolison nimi, jotta pääsee sisäänJos olet saanut kutsun ja sinulla on puoliso, eikä hänen nimeään näy kutsussa, ota yhteyttä tasavallan presidentin kansliaanKutsuttu voi tarvittaessa ottaa mukaansa avustajan. Asia on sovittava kanslian kanssa erikseen, sillä myös avustaja tarvitsee kutsukortinhttps://www.presidentti.fi/niinisto/uutinen/ukk-itsenaisyyspaiva/
Kotimaisten kielten keskuksen sivulle on koottu kielentutkijoiden kirjoituksia linnuista: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/kotus-vinkkien_arkisto_(2019-2020)/kotus-vinkit_2020/kevat_siiven_alla.33777.newsIrma-Riitta Järvisen ja Markku Tantun Pieni lintukirja kertoo, miten linnunääniä on tulkittu, miten linnut ovat saaneet lajipiirteensä, minkälaisia enteitä, uskomuksia ja taikoja lintuihin liittyy ja millaisia pikkurunoja ja loruja siivekkäistä on sepitetty. Linnut esitellään kirjassa elinympäristöittäin ja lajeittain.Eero Ojasen ja Daga Ulvin Suomen Myyttiset linnut on kuvitettu teos, joka käsittelee suomalaisissa tarustoissa ja kansanperinteessä esiintyvistä linnuista ja niihin liitetyistä myyteistä ja uskomuksista.Marjo Meriluoto-...
Voisiko kyseessä olla Windowsille ja MacOS:lle vuonna 1999 julkaistu point and click -tyylinen seikkailupeli I spy spooky mansion? Se vaikuttaa täyttävän suurimman osan kuvailluista piirteistä: pelaajaa avustaa luurankohahmo, se sijoittuu kartanoon, ja siinä edetään pulmia ratkomalla. Ehkä kommenttiosiossa muut käyttäjät osaavat ehdottaa muita pelejä.
Eetu Iston Hyökkäys on vuosien varrella kiertänyt vierailuilla taidemuseoissa eri puolilla Suomea, mutta tutkimistani lähteistä en löytänyt mainintaa siitä, että taulu olisi pysyvästi kuulunut kuin Kansallismuseon kokoelmaan.Isto toi Berliinissä maalaamansa taulun Suomeen syksyllä 1899. Se esiteltiin ensimmäisen kerran salaisessa näyttelyssä Helsingissä. Vuonna 1900 taulu oli Alatornion pappilassa Iston maalatessa kirkkoherra Johannes Granön muotokuvaa. Venäläiset santarmit saivat vihiä taulun olinpaikasta, mutta ennen kuin nämä ehtivät paikalle, olivat kirkkoherran pojat kuljettaneet taulun Haaparantaan. Kun maalausta ei enää voitu tuoda Suomeen, myi Isto sen arpajaisissa. Taulun voittanut helsinkiläisrouva ei kuitenkaan uskaltanut...
Kollega ehdotti Otavan Tyttöjen kirjasto -sarjan kirjoja. Niissä oli ainakin 1960-luvulle asti vihreät selkämykset, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…;Toinen ehdotus on 'Vihreä kirjasto'? Ainakin Fennica-haulla sillä saa näkyviin nuortenkirjoja, joita itsekin luin 60-70 - luvulla, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Espoon ruotsinkielisen nimen Esbo viimeinen äänne on /o/. Tämä eroaa samoin (kirjoitusasultaan) loppuvasta Turun ruotsinkielisestä nimestä Åbo, jonka viimeinen vokaali äännetään /u/. Espoon tapauksessa ääntämystä voi selittää etymologia: Äspeå, eli "haapajoki", on mahdollisesti muuttunut suomen vaikutuksesta Espooksi ja Esboksi.Lähde: Kylä-Espoo: Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema, Kaija Mallat (toim.), 2008
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen! Vai muistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Tässä joitain romaaneja ja tietokirjoja, joissa kerrotaan modernien palvelijoiden kuten hovimestarien, henkilökohtaisten palvelijoiden tai henkivartijoiden työstä ja elämästä:Kazuo Ishiguro: Pitkän päivän ilta (kirja Helmet Finnassa)Teija Sopanen: Pekka Vilpas : neljän presidentin hovimestari (kirja Helmet Finnassa)Amélie Nothomb: Nöyrin palvelijanne (kirja Helmet Finnassa)Freida McFaddenin Kotiapulainen-kirjasarja: Kotiapulainen (kirja Helmet Finnassa), Kotiapulaisen salaisuus (kirja Helmet Finnassa) ja Kotiapulainen valvoo (kirja Helmet Finnassa)Leïla Slimani: Kehtolaulu (kirja Helmet Finnassa)Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja (kirja Helmet Finnassa)Aravind Adiga: Valkoinen tiikeri (kirja Helmet Finnassa)Leena Lehtolaisen...
Hyvä perusteos voisi olla Risto Pulkkisen Suomalainen kansanusko : samaaneista saunatonttuihin (Gaudeamus, 2014). Muita lukuvinkkejä, joissa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista:Aalto, Ilari: Vuosi keskiajan Suomessa (Otava, 2023)Kesäläinen, Tuomo: Suomen lohkareet ja tarinakivet (Salakirjat, 2019); Suomen luonnon pyhät paikat (Salakirjat, 2017)Koski, Kaarina: Kuoleman voimat : kirkonväki suomalaisessa uskomusperinteessä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011)Ojanen, Eero: Suomalaiset taruolennot (Minerva, 2017)Saure, Heikki: Tonttu : tarua ja totta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019)
Tietokirjallisuuden puolelta käypiä johdatuksia aiheeseen voisivat olla esimerkiksi Sirkka-Liisa Rannan toimittama Sydän Karjalassa : arjen ja perheen historiaa (Tammi, 2017), Roope Hollménin Juuret Karjalassa (Facto, 2008) ja Karjalan monet kasvot (Valitut palat, 2000). Akateemisempaa otetta kaipaavalle voisi suositella Heikki Kirkisen, Pekka Nevalaisen ja Hannes Sihvon Karjalan kansan historiaa (WSOY, 1994). Jos oikein perinpohjainen johdatus houkuttelee, kannattaa huomioida myös 1980-luvun alussa julkaistu 5-osainen kirjasarja Karjala. Mitä suositeltavinta luettavaa on myös Hellä Neuvonen-Seppäsen Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme (Vastapaino, 2023).Erilaisia muistelmateoksia ja pitäjäkuvauksia Karjalasta on...
Olisikohan kysymäsi kirja tämäTEOS Lemminkäisen lapset : kuvakertomus isoäidin ajalta / toim. Satu Aaltonen..[et al.]Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 1980ULKOASU 127, [1] sivua : kuvitettu, nuotteja ; 30 cmULKOASU teksti txt rdacontentULKOASU käytettävissä ilman laitetta n rdamediaULKOASU nide nc rdacarrierStandard no 9513047466 kovakantinen
Kannattanee ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon, jossa vanhoja puhelinluetteloja säilytetään. Kansalliskokoelman pääkokoelmaan on sijoitettu puhelinluettelot vuoteen 1972 asti. Helsingin puhelinluettelot vuoteen 1981 asti ovat käytettävissä mikrokuvattuna.Lähde:Kansalliskirjasto. Puhelinluettelot. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot
