Valitettavasti en löytänyt kysymääsi kirjaa, mutta voit itse yrittää etsiä sitä esimerkiksi Kirjasampoon listatuista Pollux-sarjan kirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/pollux
Vihjeet ovat aika tarkat, mutta muisti ei riitä aivan tuonne asti.Päättelin, että runon tai runoelman aiheena voisivat olla kivet. Tein tarkennetun haun aihesanoilla runot ja kivet. Rajasin hakutuloksen suomenkielisiin kirjoihin 1980-1999. Tulokseksi sain 8 kirjaa (aikuisten ja lasten aineistoa. Linkki Helmet hakuunOnnea oikean runon metsästykseen.
Pääasiallinen syy varisten hyökkäävään käytökseen huuhkajia kohtaan on se, että huuhkaja on niille luontainen vihollinen. Hyökkäämällä varikset osoittavat voimansa ja pyrkivät näin vähentämään hyökkäysriskiä toiseen suuntaan. Huuhkaja syö muita lintuja ja niiden munia, eikä useimmilla linnuilla ole kokonsa puolesta mahdollisuutta puolustautua niitä vastaan. Varikset ovat suhteellisen suurikokoisia, ja voivat järjestäytyneenä joukkona saada jopa suuresta huuhkajasta yliotteen. Tässä pätee ilmeisesti siis "luonnonlaki", jonka mukaan hyökkäys on paras puolustus. Lähteet:Dietary biology of the Eurasian eagle-owl - WikipediaHuuhkaja – Wikipedia Why Do Crows Attack Owls? (Chasing & Mobbing Behaviors) (nature-mentor.com)
Aluksi opintotuki tarkoitti valtion takaamaa opintolainaa. Syksyllä 1969 sitä myönnettiin opiskelijoille ensimmäistä kertaa. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1972, opintolainan rinnalle saatiin opintoraha. Sitä myönnettiin kuitenkin kappalemääräisesti vain hyvin pienelle määrälle opiskelijoita. Valtion opintotukikeskus valitsi hakemusten joukosta parhaat jotka olivat käytännössä vähävaraisia opiskelijoita, jotka menestyivät opinnoissaan hyvin. Tuen kokonaismäärä oli silti kaikille sama eli jos sai opintorahaa, lainan määrä oli vastaavan summan verran pienempi. Vuonna 1977 opintotukeen lisättiin asumislisä ja opintorahan kappalemääristä luovuttiin. Uudistus oli pakko tehdä, sillä pankit päättivät leikata lainamääriä. Opintolainojen...
Luotettava lähde ravintoarvojen tutkimiseen on Fineli – terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki. Finelissä on mahdollista tutkia tietyn ruokatyypin – kuten hedelmien tai vihannesten – haluttua ravintoarvoa – kuten proteiini – suuruusjärjestyksessä.Tässä näkyy finelin listaamien hedelmien proteiinimäärät suurimmasta pienimpään; kärkipäästä löytyy hedelmiä kuten avokado, guava ja passiohedelmä.Tässä puolestaan näkyy finelin listaamien vihannesten proteiinimäärät suurimmasta pienimpään; kärkipäästä löytyy vihanneksia kuten soijapapu, linssit, pavut ja kikherne.https://fineli.fi/fineli/fi/index
Oli hieman hankala löytää kuvaa alkuperäisistä Alfons Ederin suunnittelemista kansipapereista. Finlandiakirjalla löytyi myynnissä tekijän singneeraama painos 1-6. Siinä kansipapereiden värit ovat sinine, punainen ja kellertävä. Linkki sivustolle
Sarjan kolmas osa Finlandiakirjassa merkitty 1. painos 1962. Linkki sivustolle
Antikvariaatti Antikvariaatti Boo K. Radley myy sarjan ensipainosta, joka näyttäisi olevan keltakantinen (ei kansipapereita) Painoksesta mainitaan: "Osa 1 on 2. painos vuodelta 1959. Osa 2 on 1. painos vuodelta 1960.,[object Object],Osa 3 on 1. painos vuodelta 1962." Linkki sivustolle
Teossarjan osat julkaistiin 1959, 1960 ja 1962. Uusintapainoksia sarjan osista otettiin jo samana vuonna. Wikipedia kertoo:"Täällä...
Useimmissa Raamatun käännöksissä näytetään käyttävän sinuttelumuotoa, esimerkiksi
Lutherin käännöksen tekstissä Du/Dein, jota Mikael Agricola käytti kreikankielisen ja latinankielisen Raamatun tekstin ohessa, https://www.biblegateway.com/passage/?search=Matthaeus%206&version=LUTH…. Latinan kielessä teitittelyä ei ole.
Käännöksiä eri kielillä voi tutkia esimerkiksi Biblegatewayssa, https://www.biblegateway.com/
Aivan kaikki kielet eivät kuitenkaan ole päätyneet sinutteluun, esimerkiksi hollanninkielinen rukous teitittelee, https://www.cgkrijnsburg.nl/sites/default/files/kerkdienst/2021-03/VERK…
Valitettavasti en löytänyt syvällistä tutkimusta aiheesta, verkossa suurin osa asiaan liittyvistä löydöistä ovat...
Esimerkiksi Wikipediasta löytyy tällainen tieto:George on miehen etunimi, joka juontuu kreikkalaisesta Georgios-nimestä. Muodossa George nimi esiintyy varsinkin englanninkielissä maissa. Muissa kielissä sen kirjoitusasuja ovat esimerkiksi ranskalainen Georges ja ruotsalainen Georg. Sen suomalaisia vastineita ovat muun muassa Yrjö ja Jyrki.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Yritin myös selailla lorukirjoja, mutta kyseisiä lorupätkiä ei löytynyt. Mikäli muistat jotain sen kansikuvasta, voit yrittää etsiä kirjaa Kirjasampoon listatuista lasten lorukirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirja%20suomi%20obj:kok…
Kaukokirjoitin eli telex kehitettiin Yhdysvalloissa vuosina 1914–18. Kansainvälinen lennätinkomitea CCIT hyväksyi kirjoittimen kansainväliseksi lennätinpäätteeksi vuonna 1929 ja alkoi laatia suosituksia lennätinliikennettä varten. Suomessa seurattiin alan kehitystä tiiviisti: jo vuonna 1931 Suomen Tietotoimisto otti kaukokirjoittimet käyttöönsä kotimaan toimistojen välillä ja Posti- ja lennätinlaitoksen käyttöön niitä alkoi tulla vuodesta 1933 alkaen.
Ensimmäinen käsivälitteinen telex-keskus otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1940. Keskus toimi Helsingissä pääpostitalon kellarissa. Laitteisto oli alun perin tuotu maahan vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta sotien takia sen otti käyttöönsä pääesikunta, ja yleinen telex-verkko päästiin...
Voisiko kyse olla Kyllikki ja Saara Villan yhdessä kirjoittamasta kirjasta Äidin lokikirja (Like, 2013). Kirja kertoo useista matkoista, joita äiti ja tytär tekivät yhdessä. Matkoista kaikkein pisin johti Siperian läpi Japaniin, sieltä Hawajilla ja Panaman kanavan kautta Karibialle ja sieltä Eurooppaan. Olisiko tämä kaipaamasi kirja?
https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2137879?sid=4648782417
Kirjavinkit : https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/aidin-lokikirja/
Kysytyistä kuvauspaikoista ei valitettavasti oikein löydy julkista tietoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiheesta aiemminkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-tuija-lehtisen-kirjoihin-perustuva?… Vastauksen kommentista ja verkosta löytyy tieto, että yläasteen kuvauspaikka on Ilolan koulu Vantaalla.
Tiedustelin leirikeskuksen, järven ja lukion kuvauspaikkoja sarjan tuotantoyhtiöstä sekä silloiselta vastaavalta tuottajalta, mutta heillä ei ollut tietoa tai muistikuvaa niistä. Kuten aiemmassa vastauksessa ehdotettiin, kuvauspaikkoja voisi kysyä myös Yleltä. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Ehkäpä myös sarjan tekijöitä tai näyttelijöitä voisi lähestyä. Tiedot löytyvät Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta....
Jaana Tarma on tehnyt kaksi kissa-aiheista kirjaa, joissa on kolme erilaista juonta ja kolme erilaista loppua, sen mukaan, millaisia valintoja lukija tekee: Kolmen kohtalon katti (1998) ja Seitsemän meren kissa (1999). Molemmat sisältävät runsaasti runomuotoisia osuuksia. Olisikohan etsitty kirja jompikumpi näistä?
Ilmasotakoulun kirjastosta vinkattiin mainio matrikkeliteos, josta löytyy ainakin osittainen vastaus:
Stenman, K. (2020). Hävittäjälentäjät Suomen ilmavoimissa 1939-1945 (1. painos.). Koala-kustannus.
Teokseen on listattu vähintään yhden sotalennon sotavuosina lentäneet hävittäjälentäjät syntymäaikoineen ja lyhyine palvelustietoineen.
Nuorin sotavuosien lentäjistä vaikuttaisi pikaisen laskeskelun perusteella olevan 4.10.1922 syntynyt Eero Mäkinen, joka määrättiin 12.5.1941 vänrikkinä Lentolaivue 30:een. Mäkinen kaatui 7.8.1941, kun hänen koneensa iskeytyi mereen Tytärsaaren luona.
Talvisodan hävittäjälentäjistä nuorimmasta päästä olivat Martti Eerik Sillanpää, synt. 22.8.1919 ja Tage Ingerman Reinhold...
Simpanssille nimeltä Washoe opetettiin viittomakieltä. Voit lukea siitä Roger Foutsin kirjasta Simpanssini Washoe: yhteinen matkamme... ja mitä simpanssit opettivat meistä ihmisistä (1999).
Kirjan sisäkannessa kuvataan kirjaa "Simpanssini Washoe-teoksen kuvaus alkaa Renon kokeellisen psykologian laitoksen puutarhasta, jossa innostunut assistentti Roger Fouts kärsivällisesti opettaa villiä simpanssivauvaa puhumaan. Viisivuotiaana Washoe käyttää luotettavasti jo toistasataa viittomakielen sanaa ja ymmärtää satoja muita viittomia."
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy koko kuvaus: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub64ef0d5-482f-41f4-87d8-b…
Brittiläisen hemofiliatutkimuksen professorin Edward Tuddenhamin mukaan kuningatar Viktorian kantama verenvuototautia aiheuttava geeni on "lähes varmasti" sammunut tautiin sairastuneiden poikalasten varhaisen kuoleman vuoksi: Viktorian jälkipolvissa Leopold oli viimeinen miespuolinen jälkeläinen, joka eli lisääntymisikäiseksi saakka. Tuddenhamin artikkeli kirjassa Molecular biology in medicine sisältää havainnollistavan sukupuun geenin kulkeutumisesta Viktoriasta eteenpäin (s. 4).
Lähteet ja kirjallisuutta:
E. G. D. Tuddenham, Haemophilia : molecular biology at the centre of human disease. – Teoksessa Molecular biology in medicine
D. M. Potts & W. T. W. Potts, Queen Victoria's gene : haemophilia and the...
Kysyin asiaa KAVI:lta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) ja he vastasivat näin: "Kysymys on kinkkinen. Ylen vuosien 1957–2008 digitoimat tv-ohjelmat ovat kylläkin Ritva-tietokantamme kautta etsittävissä, esimerkiksi Pikku kakkosen jaksoja 90-luvulta löytyy paljon meidänkin tietokannastamme. Jaksoihin ei kuitenkaan yleensä ole liitetty kuin varsin vähän kuvailutietoa, esimerkiksi yksittäisiä, pikku kakkosen sisällä esitettyjä ohjelmia ei tavallisesti ole erikseen kuvailtu.Etsimäsi ohjelman pituus 15–25 minuuttia saattaisi viitata siihen, että ohjelma on voitu esittää pikku kakkosen ulkopuolella itsenäisenä lastenohjelmanaan. Jos kyseessä on ollut ulkomainen tuotanto, se tuskin löytyy meiltä, eikä tuskin Yleltäkään. Tarkempi tieto...
Helmet-sivustolla esitellään uutuuksia ja varatuimpia kirjoja. Löydät utuuslistan täältä: https://helmet.finna.fi/Content/kirjallisuus#uutuudet
Perinteisen Helmet-aineistohaun kautta voi myös etsiä kirjastoon tilattuja kirjaan kirjoittamalla hakukenttään aihepiirin (tai pelkkä *-merkki, jos haluat nähdä kaikki tilatut teokset) ja rajaamalla hakua "Tulossa kirjastoon" hakuehdolla. Näistä kirjoista on jo tehty tilaus kirjastoon, joten ne näkyvät tietokannassa ja ovat myös varattavissa. Perinteinen Helmet-aineistohaku löytyy täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/
Laulun Elämälle kiitos (Gracias a la vida) on säveltänyt Violeta Parra (1917-1967). Laulun espanjankieliset sanat ovat myös Parran käsialaa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Olisikohan kyseessä Tara Koivukosken Rikottu enkeli: nainen bikereiden maailmassa (2020)? Kirja vastaa aika tarkasti kuvailuasi.
Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.1538843?sid=4559335896
