Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan helteen määritelmästä seuraavasti: "Kun päivän ylin lämpötila on yli 25 celsiusastetta, voidaan Suomessa puhua helteestä. Käytäntö on voimassa myös useassa Pohjoismaassa. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa puhutaan tällöin "kesäpäivästä" ja Norjassa on käytössä lisäksi epävirallisempi termi "pohjoismainen kesäpäivä", jolloin päivän ylin lämpötila kohoaa yli 20,0 °C:een. Muista Euroopan maista myös Saksassa on ennen virallisesti käytetty helteeseen verrattavaa termiä, jolloin päivän ylimmän lämpötilan tuli kohota yli +25.0 celsiusasteen. Nykyäänkin tätä määritelmää käytetään kansankielessä puhuttaessa hellepäivistä. Etelä-Euroopassa helteelle ei yleensä ole annettu tarkempaa määritelmää. Usein...
Helsingin kadunnimet 3 -kirjassa (1999) kerrotaan, että ”toimivan liikekeskuksen maineen hankkineelle Itäkeskukselle tarjoutui nimistön aihepiiriksi kuin itsestään keskiajalta tuttu kauppaliitto Hansa. Itämeren hansakaupunkien nimet näkyvät Itäkeskuksen ydinalueella.” ”Kun Itäkeskusta suunniteltiin, otettiin uuden liikealueen kadunnimien aihepiiriksi Hansaliitto, johon kuuluneet Itämeren kaupungit kävivät kauppaa myös Helsingin kanssa 1500- ja 1600-luvuilla.” (sivut 23 ja 51). Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen tiesi kertoa, että nimistötoimikunta on käsitellyt Tallinnanaukion nimeä vuonna 1977 ja nimi on tullut käyttöön 1980-luvun alussa. Muita hansakaupunkeihin liittyviä nimiä Itäkeskuksen alueella ovat...
Oppikouluun pyrkivän opas 1958 on saatavilla kaukolainaksi Varastokirjastosta. Kaukolainan hinta on Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakkaille 4 euroa /laina.Voit tilata oppaan kaukolainaksi verkkokirjaston kautta seuraamalla Varastokirjastosta tilaaminen -ohjeita tällä sivulla: Asiakkaan opas | Keski-Finna. Voit myös ottaa yhteyttä kirjastosi asiakaspalveluun.
Etymologisessa sanakirjassa ei ole pilvenpiirtäjän alkuperästä mitään, enkä löytänyt tietoa muistakaan lähteistä. Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen neuvontapalvelusta, jossa voi kysyä sanojen alkuperästä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Rahojen kohtalosta en löytänyt tietoa, mutta Šostakovitšin pariskunnan saapumisesta Helsinkiin noutamaan Sibelius -palkintoa on juttu Helsingin sanomissa 9.10.1958.Lehden näköisversio löytyy HS Aikakoneesta, johon pääsee kirjautumaan Sanoma-tunnuksilla. Lehti löytyy myös Kansalliskirjaston kokoelmista. Linkki HS Aikakoneeseen
Oletan, että kysymys on e-kirjasto -sovelluksesta. Sen käyttäminen Androidilla vaatii vähintään Android 8 -käyttöjärjestelmän. Sovellus ei toimi joillakin tableteilla, kuten Lenovo, jossa on Android 13 -käyttöjärjestelmä, sekä Xiaomi-tabletit. Sovellukseen voi kirjautua vahvalla tunnistautumisella, jos käyttöjärjestelmä on vähintään Android 8. Sovelluksen asetukset-välilehdellä voi ottaa käyttöön avainkoodin, jolloin sovellukseen voi jatkossa kirjautua samalla tavalla kuin puhelimelle (pin-koodi, sormenjälki, kasvojentunnistus, kuvio). Android-laitteilla avainkoodin käyttö vaatii vähintään Android 9 -käyttöjärjestelmän ja laitteen, joka tukee avainkoodin käyttöä.Lisätietoa e-kirjaston usein kysytyistä kysymyksistä: https://www....
Kuvailemiesi tietojen perusteella kirja on Timo Tuomen kirjoittama Jalan halki Ranskan.https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Jalan+halki+Ranskan%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Oulu oy:n puusepänteollisuudesta on kirjoitettu yrityshistoriikki "Vasala, Paavo: Puusepänteollisuutta 90 vuotta Oulussa : Osakeyhtiö Puuseppä Oulussa, Oulu oy:n puusepäntehdas, Oulux oy". Luettelointitietojen mukaan teos on kuvitettu. Finna-hakupalvelu sisältää kirjastojen kokoelmien lisäksi myös museoiden ja arkistojen materiaalia. Haussa on mahdollista hakea kirjallisuuden lisäksi mm. kuvia. Hakemalla hakusanalla "Oulu oy" ja rajaamalla aineistomateriaalin kuviin saa kuvia Oulu oy:n eri tuotantoyksiköistä. Kuvien tietojen yhteydessä on myös tiedot kuvien käyttöoikeuksista.https://finna.fi/
Kuvassa on nk. ämmänlänget eli niskakorento, josta puuttuu kuitenkin toinen poikkihihna. Niskakorennon avulla on kannettu vettä (tai miksei muutakin painavaa) - ja, kuten nimestä voi päätellä, tämä on ollut lähinnä naisten työväline. Tuossa korentomallissa pää on sujautettu hihnojen väliin ja hihnat ovat asettuneet hartioille. Korennon päihin on sitten kiinnitetty vesiastiat (tai jotkin muut astiat) kantamista varten.Lisää niskakorennosta löytyy teoksesta: Suova, Maija (toim.) Emännän tietokirja: 2, L-Ö (4. uud. laitos.). WSOY 1958. Tässä on linkki Finna-palvelusta löytyvään Satakunnan Museon kuvaan samalaisesta esineestä: https://www.finna.fi/Record/satakunnanmuseo.6AE36F6D-F603-4E48-B94D-F763BD0E830D?sid=4788139703 Tämän linkin...
Presidentti Kekkosen syntymäpäivä ei ollut virallinen liputuspäivä hänen presidenttikaudellaan. Liputuskäytäntöjä sääntelivät Laki Suomen lipusta 40/1918 https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/40-1918.pdfasetus Suomen lipun virallisesta käyttämisestä sekä julkisesta liputuksesta muunlaisilla lipuilla 178/1934 https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/178-1934.pdfsekä Asetus liputuksesta Suomen lipulla 383/1978 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780383ja Laki Suomen lipusta 380/1978 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780380 Sen sijaan jotkut kansalaiset ovat voineet liputtaa kunnioituksesta presidentti Kekkosta kohtaan jo hänen presidenttikaudellaan, se on ollut sallittua.Liputus on tapahtunut mm. silloin...
Hei, kappaleesta ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa nuottia. Kappaleen alkuperäisen version La Mamma ovat kirjoittaneet ranskalaiset Robert Gall ja Charles Aznavour, joista jälkimmäinen on myös esittänyt kappaletta. Kappale on käännetty ja sitä on esitetty useilla eri kielillä. Lähteet:Aznavour, Charles. Charles Aznavour [Nuottijulkaisu] : forty-two great songs arranged for voice & piano. London : Wise, cop. 1995.Kantola, Eija. Levyttänyt Eija Kantola. Nuottijulkaisu. Lahti : CAJ Music [n. 1993].Kantola, Eija. Kirkkaimmat tähdet. Nuottijulkaisu. Helsinki : F-Kustannus, 2001
Tutkielma pariloiduista porsaasta löytyy Antti Mäkisen suomentamana Parnasson numerosta 4/1999 (s. 414–417). Kaivattu kohta kuuluu siinä seuraavasti: "'Lahjat', kuten on tapana sanoa, 'tuovat ystäviä'." (s. 416)
Kielitoimiston sanakirja sanoo, että sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva. Verbiä laasta ei siis voi taivuttaa kaikissa persoonamuodoissa.LähdeKielitoimiston sanakirja: laasta https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laasta?searchMode=all
Suomessa ei Hannu Räisäsen Erä-lehdessä 08/2024 julkaistun artikkelin "Lopullisesti hukassa?" mukaan ole enää paljon täysin asumattomia alueita. Joitain asuttamattomia paikkoja on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Artikkeliin laskettiin että pisin asustamaton suora on Suomessa 140 kilometriä pitkä ja sen päättymispisteet ovat Kilpisjärvellä tien E8 tuntumassa ja Enontekiön Hetan kylässä. Täysin varma analyysi ei ole, koska alueella saattaa olla esimerkiksi yksittäisiä mökkejä, joita ei karttapalvelussa näy.Suomessa suurimman ympyrän, jonka sisällä ei ole taloa, mökkiä tai tietä, voi piirtää saman artikkelin mukaan kartalle Lapin Lemmenjoen kansallispuistoon. Siitäkin asutukseen on pisimmillään 17 kilometriä. Suomen...
Linkeissä sekä kuva- että satukirjoja anteeksipyynnöstä ja anteeksiannosta.Anteeksipyyntö:https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=anteeksipyynt%C3%B6+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%222%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascAnteeksianto:https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%222%22&lookfor=anteeksianto+kuvakirjat&type=AllFieldshttps://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=anteeksianto+sadut&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
"Norsupyssyksi" kutsuttiin asesuunnittelija Aimo Lahden kehittelemää 20 mm panssaritorjuntakivääriä L-39. Asetta kehitettäessä vaatimuksena oli, että luodin tuli läpäistä 30 mm:n panssari. Yli 800 m/s luodin lähtönopeudella ja VKT:n kehittämällä 148 gramman painoisella panssariluodilla saatiinkin riittävä läpäisykyky 1930-luvun lopun panssarivaunuille.Sotien jälkeen aseita myytiin keräilijöille pääasiassa Amerikkaan, jossa siihen on edelleen saatavana mm. patruunoiden latausvälineitä. Harrastelijat ampuvat pitkän matkan tarkkuusammuntoja tällä 500–600 metriin tarkasti ampuvalla aseella. | 20mm Lahti L39 Antitank Rifle (Shooting & History) (youtube.com)Lähde: Timo Hyytinen, Aimo Lahden asekeksinnöt
Sana on lainaa venäjästä ja tarkoittaa kiertämistä. Naverkatilla on tarkoitettu monenlaisia kiristystyökaluja.Tässä on mielenkiintoinen blogikirjoitus slaavilaisista lainasanoista suomenkielessä. Siellä naverkatin pohjaksi on annettu sanat навёртка (navertka) / навертеть (navertet).Veikko Ruoppilan Venäläisperäistä sanastoa suomen murteissa -kirjassa mainitaan selitys "naverkatti: 'kiristyskapula' ven. navjortka 'kerintä, kiertäminen'".Hiidenkivi-lehdessä on julkaistu artikkeli otsikolla Naverkatti on tiukalle kiertämistä. Linkissä on vain viittaustiedot, jos artikkeli kiinnostaa, kannattaa saatavuudesta kysyä suoraan omasta kirjastosta.
Kaksipohjaisen ns. haudekattilan käyttö on helppoa: alempaan osaa lisätään vettä, joka kiehuessaan kypsentää ylemmässä osassa olevat raaka-aineet. Haudekattila parhaimmillaan herkästi pohjaan palavien ruokien, esimerkiksi puurojen ja kastikkeiden valmistuksessa.
