Uskon, että viittaat Benny Anderssonin säveltämään ja levyttämään lauluun Tröstevisa. Tröstevisan voi suomentaa lohtulauluksi -- tröste-sana viittaa trösta-verbiin (lohduttaa) ja visa-sana lauluun.
Oulun kaupunginkirjastolla ei ole etälukupiirejä vuonna 2025. Lukupiirejä järjestetään useissa kirjastoissa ympäri Oulua: Lukupiirit | Etsitkö luettavaa? | Oulun kaupunkiTieto etälukupiireistä on kovin hajallaan, mutta tässä muutamia:Lapin korkeakoulukirjasto järjestää tänä syksynä hiljaisen lukupiirin, johon voi osallistua myös verkon välityksellä.Nuorten Ystävien Klubitalo Pönkällä on Kirjakaverit-ryhmä, joka kokoontuu parin viikon välein Zoomin välityksellä juttelemaan lukukokemuksista. Ryhmään osallistuminen edellyttää Klubitalo Pönkän jäsenyyttä.Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuoteen liittyen löytyy verkkolukupiiri Reidarin lukupiiri 2025.Virginia Woolf -lukupiirissä luetaan yhdessä Woolfin tuotantoa, yhden kirjan kuukaudessa....
Hei,Valitettavasti meillä ei ole tuota painosta saatavilla tällä hetkellä, joten en voi tutkia asiaa. Ehkäpä joku, jolla on kirja käsillä voi auttaa. Olemassahan on myös puhelimiin sovelluksia, jotka tunnistavat fontit.
Vaakaraidoitetun valkoisen aluspaidan ottivat käyttöön ensimmäisenä bretagnelaiset merimiehet ja kalastajat 1700-luvun lopulla. Tästä marinièrestä tuli Ranskan laivaston virallinen alusasu vuonna 1858. Tällöin määriteltiin myös tarkalleen sen ulkonäkö. Monien muiden valtioiden laivastot omaksuivat vastaavan mallin, Venäjän laivasto vuonna 1874.Vaatteen tarkkaa syntyajankohtaa ei tiedetä eikä myöskään sen keksijää. Sinisiä tai punaisia raitoja oli käytetty merisotilaiden vaatetuksessa jo 1600-luvulla.Lähteet:The ultimate symbol of French cool "Histoire et origines de la marinière"
Kirjaimellisesti nurkkanovellilla tarkoitettiin sanoma- tai aikakauslehdissä jatkokertomuksena julkaistua kaunokirjallista teosta (romaani, pienoisromaani tai novelli), joka oli ladottu kirjan tapaan lehden sivun molemmin puolin ja asemoitu keskeltä taitettaviksi "painoarkeiksi" sivun ala- tai ylänurkkaan siten, että se oli mahdollista leikata talteen. Talletetuista arkeista saattoi sitten halutessaan koota itselleen pikku kirjan. "Monessakin lehdessä on irtileikattava 'nurkkanovelli', joka joskus myöhemmin ilmestyy kirjana, mutta useimmiten ei. Sen vuoksi on syytä leikata romaani joka numerosta ja tallettaa se. Tunnen erään entisen kansakoulupojan, joka suoritti tämän työn hyvin huolellisesti ja siten keräsi itselleen huomattavan...
Tätä erämaiden asuttamiseen liittyvää "lastujuttua" on kerrottu eri puolella Suomea. Vanhoja asutustarinoita tutkinut Aarne Europaeus on selittänyt sillä havainnollistetun "myöhemmille polville entisaikojen harvaa asutusta". Tavallisesti näihin kertomuksiin liittyykin toisistaan varsin kaukana olevien kylien tai paikkakuntien nimiä. Yksi tunnetuimmista lastuista lienee Tyrvään lastu, josta Topelius kertoo Maamme kirjassaan ja josta 1990-luvun lopulla tehtiin graniittiveistoskin Tyrvään Kaukolan kylään."Kokemäen pitäjässä sanotaan muinoin olleen ainoastaan yhden talon. Talon isäntä näki lastun kulkevan virran mukana ja arvasi siitä, että hän oli saanut naapurin. Hän lähti kohta etsimään naapuriansa ja tapasi hänet siinä, missä nyt on...
Radioteatterin äänitteinä säilyneistä kuunnelmista vuosilta 1938–70 löytyy tietoja Pekka Gronowin kirjasta Kahdeksas taide : suomalaisen radioilmaisun historia 1923-1970 (Avain, 2010). Gronowin listan ulkopuolelle jäävien kuunnelmien tietojen etsiminen onkin sitten hieman vaivalloisempaa. Yksi käyttökelpoisimmista lähteistä lienee radion ja television ohjelmatietoihin keskittynyt Antenni-lehti (1965–73), aiemmilta nimiltään Radiokuuntelija (1936–61) ja Radiokuuntelija-tv (1961–65).
1950-luvulla Helsingin kaupunginkirjastosta aikuinen sai lainata haluamansa määrän teoksia. Lapsiasiakkaille oli laitettu neljän teoksen raja lainauskertaa kohden. Näin oli 1960-luvulle asti. Lähde: Teos "Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005" (2010), sivu 60.
1940-luvun aivan ensimmäiset suomalaiset maitotölkit muistuttivat nykyisiä "harjakattotölkkejä", mutta ne olivat alaspäin kapenevia ja tölkin pohja oli pyöreä. Myös ruotsalaisten 50-luvun alussa kehittelemään pyramidimaiseen pakkaukseen meikäläistä maitoa kokeiluluontoisesti pakattiin, mutta tämäkään malli ei saavuttanut kuluttajien suosiota.Varsinainen maitotölkkikausi Suomessa alkoikin oikeastaan vasta 60-luvun lopun lyhyen muovisen maitopussivaiheen jälkeen. Purkkimyynnin alkuvaiheissa 70-luvulla meilläkin käytettiin pitkään Keski-Euroopassa yhä suosittuja tiiliskiven mallisia tölkkejä, kunnes Amerikassa jo 1910-luvulla keksitty harjakattomalli päihitti kilpailijansa ja vakiintui meillä ainoaksi "oikeaksi" maitotölkiksi. Siinä,...
Hei!Näillä tiedoilla ei kovin tarkkaa vaihtoehtoa löytynyt, mutta tässä pari mahdollista vaihtoehtoa jossa paetaan veden äärellä:Cussler, Clive: Jäinen hauta (alkuteos ilmestynyt 1975. Suomentanut Erkki Hakala.)Cussler, Clive: Nostakaa Titanic! (alkuteos ilmestynyt 1976. Suomentanut Juhani Koskinen.)Cornwell, Bernard: Tuntematon vihollinen (alkuteos ilmestynyt 1989. Suomentanut Pirkko Biström.)Johns, William Earl: Biggles Etelämerellä (alkuteos ilmestynyt 1938. Suomentanut Liisa Johansson.)Ehrlich, Max: Kuka minä olin? (alkuteos ilmestynyt 1974. Suomentanut Erkki Hakala.)Mahtaisiko joku lukijoistamme muistaa kirjan kuvauksen perusteella?
Voisiko kyseessäolla Havrevold, Finn: Aarrekätkö. (WSOY, 1958)? Kirja on julkaistu WSOY:n Lasten toivekirjasto -sarjassa.Kirjassa seikkailevat Monsenin pikkutytöt Trine ja Siri. Sirillä on Maltan haukka -niminen lemmikkipöllö.https://www.kirjastot.fi/kysy/viimeksi-sain-hyvan-ja-nopean?
"Ella ja Aleksi":n tuotannosta ei löydy tällaista laulua. Mutta Juice Leskinen on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen nimeltä "Lemmikkigallup", josta löytyy näitä hassuja "eläimiä". Kappale löytyy Juice Leskisen "Haitaribussi" nimiseltä CD-levyltä ja samannimisestä nuottikokoelmasta. Ovat saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta.Haitaribussi | Keski-kirjastot | Keski-Finna (CD-levy)Haitaribussi | Keski-kirjastot | Keski-Finna (nuotti)Linkki laulun sanoihin:Lemmikkigallup Juice Leskinen LYRICS
Kasvit eivät tunne kipua samalla tavalla kuin eläimet, joilla on keskushermosto ja aistit. Kasvit eivät siis ole tietoisia kivusta, mutta ne reagoivat vahvasti ärsykkeisiin ja haitallisiin olosuhteisiin. Lähde: https://www.aka.fi/tietysti/kysy-tieteesta/tunteeko-kasvi-kipua-voiko-kasvi-masentua/
Osa Susisaaren rakennuksista tuhoutui Krimin sodassa 1855, kun Britannian ja Ranskan sotalaivat pommittivat Viaporia eli Suomenlinnaa. Osa rakennuksista on kuitenkin edelleen jäljellä, ks. tarkemmin https://suomenlinna.fi/slhk/toiminta/alue-ja-rakennukset/
Hansakaupan aika oli Itä- ja Pohjanmeren alueen kauppaliitto 1200-1400-luvuilla (Tieteen termipankki 23.7.2025: Historia:Hansa.) Hansaliittoon kuului melkein 200 kaupunkia. Suomessa hansaliitto vaikutti erityisesti Turku ja Viipuri, vaikka ne eivät olleetkaan varsinaisia hansakaupunkeja. Katsoin läpi Kaari Utrion tuolle ajalle sijoittuvia kirjoja, etenkin Turkuun ja Viipuriin sijoittuvia sekä sellaisia kirjoja, jotka liittyvät hansakaupunkeihin.Katarina (Viipuri ja Turku mainittu, 1300-luku)Vehkalahden neidot (Viipuri ja kauppahuoneet mainittu kirjan kuvauksessa)Neidontanssi (Turku)Viipurin kaunotar (Turku)Vendela (Turku, Viipuri ja kauppiassaattue mainittu kirjan kuvauksessa)Uhritulet (1300-l, Turku, Viipuri, Tukholma, Gotlanti)...
Äestyksessä maata pehmennetään ja hienonnetaan traktorin perässä vedettävällä äkeellä. Äkeessä on terävät piikit tai "kynsillä" varustetut pyörivät levyt, jotka rikkovat maan pinnan ja kääntävät maata. Äes ei käännä maata yhtä syvältä kuin kyntöaura. Äkeitä on useita eri tyyppejä. Äestyksellä pyritään tekemään maata kuohkeammaksi ja tasaisemmaksi kynnön jäljiltä, poistamaan rikkaruohoja tai luomaan matalia vakoja, joihin puiden taimia voidaan istuttaa. Lähteet:Äes – WikipediaMAAN MUOKKAUS JA KYLVÖTunnetko jo maanmuokkaus-menetelmät? - Stora Enso Metsä
Kyseessä saattaisi kuvan perusteella olla pikkuhäiveperhonen: https://luontoportti.com/t/1558/pikkuhaiveperhonen.LuontoPortin tunnistustyökalulla voi hakea perhosia tuntomerkkien mukaan: https://luontoportti.com/?identification=true.
Kirjastossa ei valitettavasti ole vielä tietoa remontin aikataulusta. Remontista voi tiedustella kiinteistöpäällikkö Jari Kuosalta, p. 044 7976 859, sähköposti jari.kuosa at heinola.fi
