Oulun kaupunginkirjasto on lakannut hankkimasta Iltalehteä ja Ilta-Sanomia ja vanhat lehdet on hävitetty. Oulun yliopiston kirjastossa on Iltalehti käytettävissä mikrofilminä. Helsingin kaupunginkirjastossa on sekä Iltalehden että Ilta-Sanomien mikrofilmit ja niitä voi kaukolainata 5 rullaa kerrallaan.
Näin vanhaa teosta on vaikea löytää muualta kuin antikvariaateista. Kannattaakin seurata myös verkossa olevia antikvariaatteja, esimerkiksi:
http://antikka.net/
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvaari.fi/
- Sivustolta voi löytyä mahdollisuus jättää hankintaehdotus. Jos teosta ei löydy, asiakas voi jättää etsimänsä kirjan tiedot sivuston puutelistalle.
Lisää antikvariaatteja löytyy oheisesta Makupalojen listauksesta: http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63105
Aihe on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua viime vuosina. Professori Heikki Ylikangas on esittänyt että n. 100 000 miestä jätettiin 1920-30 -luvuilla kokonaan kouluttamatta poliittisista syistä, mikä näkemys pyrittiin kumoamaan teoksessa Teloitettu totuus (Helsinki 2008). Pääsyä armeijaan ei periaatteessa rajoitettu, mutta upseerikoulutukseen hyväksymisessä otettiin huomioon myös asevelvollisen poliittinen luotettavuus. Sotien välisenä aikana kutsuntaluetteloissa oli merkintä "Kansalaiskunto", johon suojeluskunta ja paikallinen poliisi merkitsivät arvionsa asevelvollisen luotettavuudesta. Epäluotettaviksi merkittiin kommunistit tai muuten toiminnallaan epäluotettaviksi osoittautuneet. Erityistehtäviin, upseeri- ja...
Kansakoulunopettaja Johan Bernhardt Airaksinen ja hänen vaimonsa Amanda Airaksinen opettivat kiertokoulunopettajia Vehmasmäen kansakoululla.
Kiertokouluopettajien koulutusta he näyttävät antaneet ainakin lukuvuosina 1905—06 ja 1906—07.
Lähteitä 3
1.
SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. x
ALAMAINEN KERTOMUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEN KEHITYKSESTÄ LUKUVUOSINA 1905— 1910.
KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA.
Julkaisuun pääsee tästä linkistä
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96456/xkansak_a_1905-1910_1…
Julkaisun sivulla 142 mainitaan
"Vuosirahasäännössä olevasta 2,000 markan määrärahasta on edelleenkin avustettu muutamien kansakoulunopettajien toimeenpanemia kursseja opettajien valmistamiseksi kiertokouluja varten. Kurssien järjestelyyn...
HETU ja SOTU eivät tosiaankaan ole aivan sama asia, vaikka käytännössä tehtävä on ollut sama.
Sosiaaliturvatunnus (sotu) oli Kansaneläkelaitoksen 1.9.1964 lähtien kaikille kansalaisille jakama tunnus, joka vastasi myöhemmän henkilötunnuksen rakennetta. Sosiaaliturvatunnuksesta kuitenkin luovuttiin vuoden 1971 alussa, jolloin sen korvasi Väestörekisterikeskuksen myöntämä henkilötunnus. Vaikka sotuja ei siis ole myönnetty vuoden 1970 jälkeen, se on käsitteenä jäänyt elämään arkikielessä. Virallisesti nykyään on kuitenkin olemassa vain henkilötunnus (HETU).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6tunnus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaaliturvatunnus
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Näistä tuskin on virallista SFS-standardia, mutta suhteellisen yleisen näkemyksen mukaan donitsi on renkaan muotoinen eli munkkirinkilä ja vielä pienemmästä päästä, usein myös kuorrutettu, muut munkit ovat palloja tai pitkänomaisia.
Wikipediassa on näistä pieni artikkelikin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Munkki_%28leivonnainen%29
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Tästä Reedin & Masonin laulusta "Winter world of love" on julkaistu nuotti vuonna 1969 (Fazer FM105057) nimellä "Talven yli". Tätä varsin harvinaista nuottia kannattaa kysyä Jazz Pop Arkistosta, sillä yleisten kirjastojen kokoelmissa sitä ei näyttäisi olevan. Japan yhteystiedot ovat puhelin: (09) 757 0040 ja sähköposti: info@jazzpoparkisto.net
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Erik Söderblomin Loppiaisaaton uusimpaan suomenkieliseen laitokseen laatimassa esipuheessa kerrotaan, että Shakespearen alkuperäinen ajatus oli antaa näytelmän nimeksi What you will (Miten vain haluatte, Toiveidenne mukaisesti, Tilauksesta, Pyynnöstänne, Mieliksenne, Sitä saa mitä pyytää). On esitetty, että näytelmä oli kuningatar Elisabethin tilaustyö hovin piirissä esitettäväksi ja että alkuperäisen nimen olisi tarkoitus viitata tähän kuninkaalliseen pyyntöön.
Suunniteltu nimi ei kuitenkaan sellaisenaan kelvannut, sillä John Marston oli sen kirjoitusprosessin aikana kantaesittänyt oman samannimisen näytelmänsä. Tämän vuoksi Shakespeare liitti oman työnsä nimeen alkuliitteen Twelfth Night (Loppiaisaatto), ja näin siitä tuli Twelfth Night...
Kannattaa ehkä tällaisten laskelmien kohdalla muistaa, että kukaan ei pysty tällaisia oikeasti mittaamaan, vaan kyse on aina karkeista arvioista. Arviot puolestaan riippuvat kokonaan siitä, mitä käsitteellä "tieto" tarkoitetaan.
Wikipedian artikkelissa Data (http://fi.wikipedia.org/wiki/Data) mainitaan hyvin yleisesti käytetty kolmijako dataan, informaatioon ja tietoon, jossa ihmisen mieltämä merkityssisältö koko ajan kasvaa. Näistä käytännössä vain datan määrää voidaan kunnolla arvioida, koska siinä voidaan käyttää apuna tietoverkoissa liikkuvien bittien ja jatkuvasti tarvittavan lisätilan tarvetta.
Esimerkiksi tämän linkin http://www.tivi.fi/kaikki_uutiset/maailman+tiedon+maara+selvitettiin/a5… takana on esitetty arvio, jonka mukaan...
Itsepalvelutulostus on ollut kokeilussa Helsingin kaupunginkirjastossa. Sitä on tarkoitus laajentaa useisiin kirjastoihin vuoden 2015 aikana.
Tällä hetkellä kirjautuminen on mahdollista vain niissä kirjastoissa, joissa palvelu on käytössä eli Kontulassa, Kalliossa ja Kirjasto 10:ssä.
Palvelua voi käyttää edellä mainituissa kirjastoissa voimassa olevilla kirjastotunnuksilla eli se ei edellytä erillistä rekisteröitymistä.
Kärnä sanalla on useita merkityksiä. Suomen kielen etymologinen sanakirjan (1955) mukaan kärnä tarkoittaa puun kaarnaa, ohutta jääkuorta, rupea tai rohtumaa. Verbi kärnätä on merkinnyt moittimista, märistä, torailua. Uusi suomalainen nimikirja (1988) mainitsee sukunimen Kärnä kuuluvan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan vanhoihin sukunimiin. Se on ollut myös tilan nimi mm. Lappajärvellä, Padasjoella ja Kylmäkoskella. Vanhin tieto löytyy Sysmästä vuodelta 1487 Kärnän Lars. Jos nimi on alkuaan hämäläinen, sille voi nimikirjan mukaan antaa selityksen äkäinen, riitainen. Nimi voi olla myös ruotsalaisperäinen Kärna, Kärne.
Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
Ylen Elävästä arkistosta löytyy tieto, että nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomen_sotakorvauksilla_rakennett…
Valitettavasti en löytänyt Matokankaan uudistilan sijaintia. Pentti Virrankosken kirjasta Kokkolan pitäjän yläosan historia, 1961, s. 312 löytyi teksti:
"…Tällaisia uudistiloja perustettiin Perhoon runsaasti vielä vuosina 1847-60, … Perhonjoen varrelle Kellokosken ja Sahibackan välille perustettiin Kalliokoski, Laajala, Matokangas ja Annala…"
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on nimeltään Kenties viimeinen, alkuperäiseltä englanninkieliseltä nimeltään First love. Kappaleen tekijöiksi on merkitty Frank Farian ja Fred Jay, suomenkieliset sanat ovat Chrisse Johanssonin käsialaa.
Kappaleen ovat suomeksi levyttäneet Marjo-Riitta Kervinen vuonna 1977 sekä Tuulikki Eloranta vuonna 1978. Molemmat esitykset löytyvät Youtubesta kappaleen nimellä hakemalla.
Tämä laulu on julkaistu monissa nuottikokoelmissa, joten se löytyy suurella todennäköisyydellä lähimmästä kirjastostasi. Tässä muutamia yleisiä kokoelmia, joihin laulu sisältyy (nuotinnokset ovat pääosin yksinkertaisia):
* Lauluja rakkaudesta
* Malmstén: Stadin kundi
* Merimies merta rakastaa 1
* Pieni toivelaulukirja
* Suuri toivelaulukirja 5
* Terveiset ulapalta
* 111 kitaralaulua
* 120 kitaralaulua
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Lehdetön puu - säveltäjä Martti Piha eli Timo Vuori (1916-1976), sanoittaja Annuli eli Aune Haarla (os. Ala-Tuuhonen). Muitakin samannimisiä lauluja on olemassa, mutta oletan, että tätä tunnetuinta etsitään.
Myrskyn jälkeen - säveltäjä Veikko Samuli, sanoittaja Kari Tapio.
Partisaanivalssi eli alkukielellä puolaksi Dziś do ciebie przyjść nie mogę - säveltäjä Stanislaw Magierski, suomenkieliset sanat Saukki.
Rosvo-Roope on perinteinen sävelmä, jonka sanat ovat Rafael Ramstedtin (1888-1933) käsialaa.
Kaikki nämä tiedot ja paljon muuta löytyvät myös Ruotsista käsin Viola-tietokannasta varsin helposti: https://finna.fi. Suosittelen!
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tällä hetkellä HelMet-kirjastossa on seitsemän kappaletta kyseistä kirjaa lainattavana (Töölön kirjasto on remontissa) ja niihin on 50 varausta, joten meidän kauttamme sitä ei ikävä kyllä pikaisesti saa.
Myös Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen kirjastoissa kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta varauksia ei suhteessa ole niin paljon. Molempia kirjastoja voi käyttää, vaikka ei olisikaan opiskelijana. Toimipisteet löytyvät molemmilta Leppävaarasta, jossa voi käydä kyselemässä tarkemmin.
Laurea - http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Metropolia - http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/…
Kirja on hankittavissa myös sähköisenä, lähetän siitä hankintapyynnön HelMet-kirjastojen...
