Kyseessä on todennäköisesti Britt G. Hallqvistin Pikku Perttulin pulmat (Fiffelin får göra allt 1966, suom. 1968).
Lähteet ja lisätietoa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9ab50be9-c60c-4bb5-853a-3…
https://www.biblioteken.fi/fraga/letar-efter-tva-barnbocker-fran?langua…
https://www.tradera.com/en/item/341216/542948848/britt-g-hallqvist-fiff…
Voit käydä lukemassa lehden Pasilan kirjaston lehtiosastolla tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
Oletan, että kyseessä on netin kautta tehtävän varauksen tekeminen.
Voit varata kirjan menemällä kirjastomme kotisivulle osoitteeseen https://kirjasto.vaasa.fi/. Voit jo tässä vaiheessa kirjautua omiin tietoihisi (sivun oikeassa yläkulmassa lukee Kirjaudu). Kirjautumiseen tarvitaan joko kirjastokortin numero (löytyy kirjastokortin takapuolelta) tai henkilötunnus ja nelinumeroinen pin-koodi, joka on sama kuin lainausautomaattia käyttäessä.
Kirjautumisen jälkeen etsi haluamasi teos ja klikkaa sen nimeä, jonka jälkeen klikkaa varaa. Valitse haluamasi noutopaikka, vaihtoehdot tulevat esiin klikkaamalla nuolinäppäintä. Sen jälkeen tallenna varaus. Voit nyt kirjautua pois tiedoistasi, klikkaa oikeasta yläkulmasta kohtaa Kirjaudu ulos.
Kielitoimiston ohjepankissa on ohjeena näin: "Kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä on pyrittävä taivuttamaan siten kuin paikkakunnalla itse taivutetaan. Niinpä asutaan Laukaassa, mennään Enontekiölle, ollaan kotoisin Ylitorniolta ja vieraillaan Hikiässä". https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja…
Vaasassa sanotaan Suvilahdesta, ei Suvilahdelta.
Alun perin jättiputkia on tuotu puutarhakasveiksi, mutta nykyään ne luokitellaan vieraslajeiksi eli ne tulisi hävittää.
Lisätietoa: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.41695
Kyseessä on Lauri Letonmäen runo Sälli ja pastori.
Runo on julkaistu ainakin Letonmäen teoksessa Ohjelmarunoja : 2:nen vihko (Tampereen työväen sanomalehti, 1918).
Voit lukea runon myös Kalevi Kalemaan toimittamasta teoksesta Käy eespäin : Valikoima suomalaista työväenrunoutta (1977) sekä teoksesta Vallankumousrunoja : kokoelma lausuttavia runoja työläislausujille ja runouden ystäville (Työväen kirjallisuuden edistämisyhdistys 1928).
https://www.finna.fi/Record/kirkes.9454?sid=4032474977
https://fi.wikisource.org/wiki/S%C3%A4lli_ja_pastori
https://finna.fi/Record/helka.9918147853506253?sid=4016402369
https://www.finna.fi/Record/piki.23509?sid=4032474977
Kallion kaupunginosaan liittyvistä kirjoista meiltä on kysytty ennenkin. Tässä joitakin aikaisempia vastauksia, jotta liittyvät aiheeseen:
Haluaisin tietää, missä kaikissa kirjoissa Helsingin Hakaniemi ympäristöineen esiintyy:
https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-missa-kaikissa-kirjoissa?language_content_entity=fi
Ketkä kirjailijat kirjoittavat tai ovat kirjoittaneet Helsingistä tai Kalliosta?
https://www.kirjastot.fi/kysy/ketka-kirjailijat-kirjoittavat-tai-ovat?language_content_entity=fi
Helmet-tietokannasta on mahdollista etsiä kaunokirjallisuutta hakusanoilla Helsinki ja Kallio (rajasin Leena Lehtolainen kirjoittamat Maria Kallio -kirjat pois). Näin haettuna sain hakutulokseksi 80 teosta : Kallio-aiheista...
Vuodenaikoihin liittyviä runokirjoja on kyllä, voit selata niiden tietoja verkkokirjastossa. Tämän tyyppistä asiaa saattaisi olla myös vanhoissa aapisissa. Niitä kannattaa tulla selaamaan kirjastoon, mutta tästä linkistä voit katsoa myös niiden tietoja.
Ehkä kannattaisi selata myös vuotuisjuhlista kertovia teoksia kuten Suomalaiset juhlat, Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, Merkillisiä päiviä tai Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt.
Voisit tutustua myös Novellin vuodenajat -teokseen.
Axel Gabriel Ingeliuksen Vårsång (san. tuntematon) on tallennettu äänitteelle Ylen klassista. 3, Ylen klassiset - suomalaisia lauluja 1800-luvulta (1990). Laulun esittää Taru Valjakka Meri Louhoksen säestämänä.
Sulho Rannan laulu Prinsessa ja trubaduuri Einari Vuorelan sanoihin on tallennettu äänitteelle Tunnelmallisia lauluja (1990) Aulikki ja Elina Jylhä esittävät laulun Pentti Koskimiehen säestämänä.
Äänitteet ovat kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa. Kuuntelukopiot on tilattava etukäteen.
Sinun kannattaa olla yhteydessä Kansalliskirjastoon, mikäli sinulla on kysyttävää asiasta.
kansalliskirjasto@helsinki.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5137895?sid=3990750635
https://...
Eila Kallion teos Pallokaiutin : muistikuvia Radioteatterista (1979) on lainattavissa Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Voitte tilata kirjan omaan lähikirjastoonne joko tekemällä itse teoksesta varauksen tai pyytämällä kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksen puolestanne.
Kallio: Pallokaiutin Helmetissä
Ilman laajempaa kontekstia on vaikea sanoa, mihin kyseinen lause viittaa, mutta molotoffi lienee tuttavallinen, puhekielinen viittaus Molotovin koktailiin. Molotovin koktailiksi (tai coctailiksi) kutsuttiin polttopulloa, jota suomalaiset käyttivät talvisodassa panssaritorjunta-aseena. Samantyyppisiä räjähteitä käytettiin myös Espanjan sisällissodassa.
Toisaalta molotoffi saattaa olla viittaus myös Neuvosto-armeijan pudottamiin rypälepommehin, joita kutsuttiin Molotovin leipäkoreiksi. Lempinimensä nämä aseet saivat Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotovilta, joka väitti radiopuheessa neuvostokoneiden pudottaneet Suomen maaperälle väin ruoka-apua.
Lähteet:
Sotaveteraanit.fi
Wikipedia...
Helmet-verkkokirjasto ei lopu vaan muuttuu Finna-pohjaiseksi sivustoksi. Itse asiassa jo nyt pääset käyttämään uutta Helmetiä osoitteessa: https://helmet.finna.fi/
Kirjaudu omalle tilillesi kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla, niin varauksesi näkyvät kansikuvineen. Kirjautuneena käytössäsi on jopa kirjastokortin sähköinen viivakoodi, jota voit käyttää kirjastossa lainaamiseen.
Jotkin toiminnot ja toimintojen nimet ovat uudessa Helmet-verkkokirjastossa hieman erilaiset kuin nykyisessä Helmet.fi:ssä, esimerkiksi Omat tiedot on Finnassa nimeltään Oma tili ja Uutuusluettelot ovat Uutuushaku. Varauksen lukitseminen on uudessa Helmet-verkkokirjastossa nimeltään jäädyttäminen.
Keräämme palautetta uudesta Helmet-Finna-sivustosta:...
DWG-tiedostoja voidaan katsella Windowsissa käyttämällä Autodeskin ilmaista DWG TrueView -ohjelmaa Ne voidaan avata myös muilla DWG-muotoa tukevilla kolmansien osapuolten sovelluksilla, kuten CorelCAD, IMSI TurboCAD ja Adobe Illustrator. AutoCAD on julkaissut useita muunnelmia DWG-formaatista.
Lataa Autodesk-katseluohjelmia | Ilmaiset verkkokatseluohjelmat | Autodesk
Myös Microsoftin Visiolla voi avata DWG:t:
Officialhttp://tinyurl.com/DWG-avaaminen
Adobella on mahdollista muuntaa DWG-tiedostoja PDF-tiedostoiksi:
http://tinyurl.com/PDFksi
Chopperit ovat muunneltuja moottoripyöriä, joita rakennetaan usein Harley-Davidsoneiden ja Triumphien runkoihin. Tuunatessa pyöriin vaihdetaan kevyempiä ja pienempiä osia. Ominaista niille on mm. pitkä etuhaarukka, korkea ohjaustanko ja matala ajo-asento.
Lähteet ja lisälukemista:
Helmet
Chopper (moottoripyörä) – Wikipedia
Helsingin Sanomat 14.7.2013: Kytkin vaikka kattokruunusta
Hei,
olisiko kyse Tatu Pekkarisen laulamasta kappaleesta 'Laulu almanakasta'. Laulun sanat alkavat seuraavasti "Viisas kirja kun vietävä, on allakka kaekki tietävä. Tää Helsingissä on präntätty, ja tietoja tääteen päntätty. / Muut kirjat on turhia koruja, jonnijjoutavia loruja. Ne pilattu on paljolla hinnalla, mut ei ne riitä allakan rinnalla. / Allakka sannoo aejalleen, tähtein liikunnot laejalleen. Se tietää aaringon nousuista, enemmän kun riätäl housuista. ..." Sanat ovat savoksi.
Laulu on levyttänyt aikanaan 1900-luvun alkupuolella Tatu Pekkarinen. Nuotit ja sanat ovat mm. kirjassa 'Iloinen testamentti : 115 valittua laulua'. Kyseistä kirjaa voi kysyä lähimmästä kirjastostosta. Jos sitä ei ole lähikirjastossasi, niin sen voi tilata...
Kyse on ilmeisesti 2000-luvun tyyppikirjaimista. Mallikirjaimet löytyvät netistä esimerkiksi blogikirjoituksesta Kirjaimet ennen ja nyt. Oppikirjoja, joissa on kirjainmallit varmasti ovat ainakin Hyvä Suomi 3 ja Käsialavihko. Molempia löytyy joidenkin kirjastojen kokoelmista. Niitä voi halutessaan tilata myös kaukolainaksi omaan lähikirjastoon.
Linkit
Ahlakorpi: Hyvä Suomi 3, kevät : uudet tyyppikirjaimet (vuoden 2000 painos) https://finna.fi/Record/vaari.520837?sid=3990340346
Kuva Hyvä Suomi -kirjasta: https://www.finlandiakirja.fi/fi/hyva-suomi-3-kevat-3-uudet-tyyppikirja…
Katajamäki & Raikunen: Käsialavihko : isot ja pienet tyyppikirjaimet (2002) https://finna.fi/Record/vaari.912509?sid=3990353483
Blogiteksti Kirjaimet ennen ja...
Ikkunoiden historiasta, materiaaleista ja kunnostuksesta löytyy kirjallisuutta etenkin kirjastojen rakennus- ja perinnerakennusosastoilta. Monet talojen kunnossapitoa tai remontoimista käsittelevät kirjat sisältävät myös ikkunatietoa, samoin kuin rakennushistoriaa ja arkkitehtuuria käsittelevä kirjallisuus. Alla joitakin 2000-luvulla julkaistuja teoksia, joissa kerrotaan myös ikkunoista.
Ikkunakirja: perinteisen puuikkunan kunnostaminen / Juulia Mikkola & Netta Böök
Suuri talokirja: oman talon käsikirja / Risto Pekkala
Talotohtorin rakenneopas: remontoijille, korjaajille ja rakentajille / Panu Kaila
Talo kuntoon: talon ulkorakenteiden kunnostusohjeita perustuksista savupiippuun / Sverre Holøs
Läpi...
