Valitettavasti aiheesta ei löytynyt tietoa. Asiaa kannattaa tiedustella BirdLife Suomelta. https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/https://www.birdlife.fi/valkoposkihanhitilanne/
Vallilan siirtolapuutarhan eteläreunaa reunustaa entinen Kumpulankatu, joka nyt tunnetaan Elisabeth Kochin tienä. "Putkinotko" eli ränsistyneet vuokratalot sijaitsivat puutarhan ja Vallilan välissä.Tie nimettiin vuonna 2012 siirtolapuutarhaneuvoja, puutarha- ja pihasuunnittelija Elisabeth "Essi" Kochin (1891–1982) mukaan. Koch toimi aktiivisesti siirtolapuutarhojen perustamistyössä. Hän laati mm. lukuisia puutarhasuunnitelmia myös Helsingin uusille pientaloalueille ja omakotitalojen puutarhoihin.Alueen historiasta kerrotaan mm. kirjoissa "Kaija Hackzell & Kirsti Toppari: Oihonnankadulta Kumpulantielle. Helsingin vanhoja kortteleita 4, Helsingin Sanomat." ja "Kari Varvikko: Puutalojen Vallila, Kustantaja Laaksonen [2019]" . ...
Suomen sisällissodasta on julkaistu runsaasti kaikenlaista kirjallisuutta. Hyvänä lähtökohtana tutkimukselle toimivat kattavat kokonaiskuvaukset, kuten esimerkiksi Haapalan toimittama "Sisällissodan pikkujättiläinen". Tämän lisäksi tutkisin asiaa kahdenlaisten kohdennetumpien kirjojen kautta. Ensinnäkin tutkisin kenttäoikeutta ja terroria koskevia teoksia, jotka voivat pitää sisällään tietoa siitä, miten rajanylittäjiä on kohdeltu, ja millaisin perustein rajanylittämistä on mahdollisesti pidetty hyväksyttävänä. Yksi tällainen teos voisi olla esimerkiksi Marko Tikan "Kenttäoikeudet : välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918". Toiseksi tutkisin sisällissodan rintamalinjoihin ja rajakyliin keskittyviä teoksia, jotka voivat pitää...
Kyllä pystyy. Jyväskylän pääkirjaston jokaisesta kerroksesta löytyy asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja tietokoneita ja monitoimilaite, jolla voi kopioida, tulostaa ja skannata. Tulosteet ja kopiot maksavat 0,50 €/kpl. Myös lähikirjastoissa Jyväskylässä voi tulostaa. Tarkemmat kirjastokohtaiset tiedot löytyvät osoitteesta Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna.
Tässä löytämiäni Helsinkiin sijoittuvia 1920-luvun lapsuuden kuvauksia:Eila Pennanen: Tyttölapsi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41143Maija Larmola: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au64f39dce-731f-46c1-a7df-e09a41c9ebadMika Waltari: Palava nuoruus https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15126Toivo Mäkelä: Linnoituksen iloiset lapset (sijoittuu Suomenlinnaan) https://finna.fi/Record/eepos.198574?sid=4729526971Sotamies Gunnar: Värikäs elämä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4281814Lauri Koskivaara: Kun Helsinki oli nuori ja pieni : muistikuvia poikavuosilta https://finna.fi/Record/oy....
Selasin K- ja S-ryhmien sekä Lidlin ruokakermavalikoimat läpi, mutta valikoimissa ei näyttäisi olevan tuotteita, jotka eivät ole vähintäänkin vähälaktoosisia tai laktoosittomia. Mikäli et halua laktoositonta tai vähälaktoosista kermaa, voit käyttää ruoanlaitossa kuohukermaa. Sitä löytyy myös niin sanotusti tavallisena eli laktoosia sisältävänä. Se on tosin ruokakermaa rasvaisempaa.Lähteet ja lisätietoaK-ruoka, ruokakermat: https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/maito-juusto-munat-ja-rasvat/maitotuotteet/kermat?suodata=ruokakermaS-kaupat, ruokakermat: https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/maito-munat-ja-rasvat-0/kermat/ruokakermatK-ruoka, kuohukermat: https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/maito-juusto-munat-ja-rasvat/ma…S-kaupat, kuohukermat...
Olisiko kyseessä kirjasarja Neljä Leijonaa? Nimimerkki P.O. Järvinen on kirjoittanut kahdeksan Tammen julkaisemaa kirjaa vuosina 1981-1984. Sarjan neljännen osan nimi on Neljä Leijonaa ja tsaarin koru. Kaikki sarjan osat ovat saatavilla Kymenlaakson Kyyti-kirjastoista. https://kyyti.finna.fi/Search/Results?lookfor=P.+O.+J%C3%A4rvinen+nelj%C3%A4+leijonaa&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKyyti%2F%22Lasten ja nuorten kirjasarjoja voi etsiä teoksesta Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat. Kirjaan voi tutustua kirjastossa.
Johan Ludvig Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinoihin" sisältyvän "Porilaisten marssin" vanha suomennos alkaa: "Poi'at kansan urhokkaan, mi Puolan, Lützenin ja Narwan tanterilla verta vuoti". Tämä suomennos, jonka tekijää ei ole julkaisussa mainittu, löytyy myös Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy myös useita artikkeleita, joissa kerrotaan tämän runon tai sanoituksen syntyvaiheista. Lähteitä:Runeberg, J. L: Wänrikki Stoolin tarinat (1877):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1915372?page=1 Suomen armeijan kunniamarssi : Porilaisten marssi J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista:Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomen sotilas, 01.05.1938. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi....
Hei,kyllä se tosiaan mahdolliselta tuntuu. Järvinahkiaista, joka on nahkiaisen mereen vaeltamaton muoto, tavataan ainakin Saimaassa, Pyhäselällä, Höytiäisessä, Päijänteessä, Konnevedessä ja Näsijärvessä. Puruveteen laskeva Lessinpuro sijaitsee järvinahkiaisen yleislevinneisyysalueella.Mainittakoon, että Suomen suurin sisävesissä tavattu nahkiainen tarttui uistimeen Puruveden Hummonselällä marraskuussa 2022. Pituutta kalalla oli 26 cm.Myös nahkiaista pienempi pikkunahkiainen elää sisävesissä. Niitä voi löytää pienistä puroista lähes koko Suomesta pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.Lähteet/lisätietoa:https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/kalalajit/kaikki-kalalajit/nahkiainenhttps://ahven.net/wp-content/uploads/2021/06/...
Nykyaikaisen syntymäpäiväkakkukulttuurin historian alkumetrit löytyvät 1700-luvun Saksasta, josta perinne levisi muualle Eurooppaan. Myös antiikin Roomassa syötiin ajoittain eräänlaisia kakkuja erinäisten juhlien yhteydessä, joihin myös merkittäväksi koetut syntymäpäivät kuuluivat. Sanoisin, että katsomasi tv-sarja ei välttämättä ole historiallisesti epätarkka viitatessaan syntymäpäivän juhlistamisen yhteydessä syötävään kakkuun, mutta itse arvioisin kakun puutteen pahoittelemisen olevan varsin modernista näkökulmasta kirjoitettua dialogia.Lähteitä:Cage, Mary & Cage, James (2012): Birthday Cakes: History & Recipes. https://www.newenglandrecipes.org/Birthday-Cake.pdfHumble, Nicola (2010): Cake: A Global History.
Elonetin mukaan Antonio Margheritin ohjaama elokuva Killer Fish on ollut Suomessa levityksessä nimillä Piraijat - raatelijat ja Dödens käftar. Se nähtiin elokuvateattereissa ensi kerran 27.6.1980, ja myöhemmin se oli myös videolevityksessä.
Pengerryksistä löytyy vähän tietoa Kerstin Engstrandin teoksesta Uusia ideoita puutarhaan: pengerrykset, kiveykset, muurit ja altaat (2011).Yleisesti Vaskista löytyy oheisia kirjoja muureista piharakentamisessa.Verkosta löytyy paremmin artikkeleita pengertämisestä.Rakennusmaailma https://rakennusmaailma.fi/nain-tehtiin-rinnepihan-kivipengerrys/Tee itse video https://teeitse.com/puutarha/puutarhaprojekti-tukimuurin-rakentaminenMeidän talo Meillä kotona https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-itse-rinteen-kiveysViherpiha Meillä kotona https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tukimuurin-rakentaminenViherpiha Meillä kotona https://www.meillakotona.fi/artikkelit/nain-toteutat-rinnepihan-7-ideaaViherpiha Meillä kotona https://www.meillakotona....
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sukunimet-teoksen mukaan "Paavilainen on savolais-karjalainen sukunimi. 1500-luvun puolen välin tienoilta lähtien on nimestä runsaasti tietoja Karjalankannakselta [..]", sittemmin mm. Kiteeltä, Tohmajärveltä ja Parikkalasta. Savossa Paavilaisia on on asustellut esimerkiksi Juvan, Pellosniemen ja Vesulahden pitäjissä.Sukunimet. Mikkonen, Paikkala. Otava, 2000.
Tenniskenttätyypeistä massakentässä on päällysteenä murskattua tiiltä, savikiveä tai kiveä. Juoksuradoillakin on käytetty ennen hiili- tai tiilimurskaa, mutta nykyään yleensä käytetään tartan-pinnoitetta.LähteetTenniskenttien erilaiset alustat: http://fintennisopen.com/2018/06/04/erilaiset-tenniskentat/Tenniskenttien tyypit ja ominaisuudet: https://www.tennisleo.fi/tenniksen-eri-kenttatyypit/#massakentat-clay
Kyseiset rivit ovat Hamletin ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1879 ne kuuluvat näin: "Ja joka hiuskarvan pystyyn nostais / Kuin hurjan piikkisian harjakset."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMatti Rossi on suomentanut saman kohdan seuraavasti: "(---) niin että hiukset nousisivat pystyyn / kuin raivostuneen piikkisian piikit."William Shakespeare: Hamlet (suom. Matti Rossi, 2013)
Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että vuosilomalaissa arkipäivän määritelmä eroaa ns. normaalista arkipäivän käsityksestä. Tämä johtaa juurensa arkipäivän vanhasta käsityksestä, jolloin sillä tarkoitettiin kaikkia muita päiviä kuin sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä. Laissa ei ole säädetty minkäänlaista sääntöä sille, kuinka monta lauantaita vuosilomaan pitäisi kuulua, lauantait kuitenkin sisältyvät luonnollisesti lomaan, sillä ainakin osa vuosilomasta (12 arkipäivää) on pidettävä yhdenjaksoisesti. Työnantajasta ja työsopimuksesta riippuen voi olla mahdollista pilkkoa näiden 12 päivän ulkopuolelle jäävä loma lyhyempiin jaksoihin, joihin ei sisälly lauantaita. Poikkeuksena tähän on kolmen päivän ja sitä lyhyemmät lomat, niitä...
Vuonna 1978 julkaistussa Martti Ulkuniemen kirjassa Vaasan kauppakorkeakoulu 1959-1968, 1968-1978 on kerrottu korkeakoulun taloudesta. Kirjassa on kaavio korkeakoulun kuluista ja tuotoista v. 1968-1977. Taulukosta näkyy, että tuotoista kertyi v. 1968 lukukausimaksuina 36 750 markkaa, v. 1969 lukukausimaksujen osuus tuotoista oli 105 900 mk, vuonna 1970 172 936 mk, v.1971 217 656 mk ja v.1972 229 353 mk.Kirjasta selviää, että ensimmäisen lukuvuoden alkaessa syksyllä 1968 Vaasan kauppakorkeakouluun haki 1532 henkilöä. Opiskelun aloitti ekonomilinjalla 89 ja kirjeenvaihtajalinjalla 60 eli yhteensä 149 henkilöä. Vuonna 1969 vastaavat luvut olivat 90 ja 58 , yht. 148 henkilöä, vuonna 1970 89 ja 61, yht. 150 henkilöä, v. 1971 89 ja 61, yht...
