Thomas Harrisin tyyliin kirjoittava kirjailija voisi olla esimerkiksi Patricia Cornwell (erityisesti Kay Scarpetta -sarja). Näitä on saatavilla Vaski-kirjastoista sekä suomeksi että englanniksi.Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia jännityskirjailijoita on ainakin Marja-Sisko Aalto. Hän kirjoittaa Annette Savolainen -dekkareita.Ei valkoisista ja/tai amerikkalaisista kirjailijoista voisi mainita Sujata Masseyn. Hän on brittiläinen kirjailija, jolla on sukujuuria Intiassa. Häneltä on ilmestynyt Rei Shimura -dekkareita, jotka sijoittuvat Japaniin sekä Perveen Mistry tutkii -dekkareita, joiden tapahtumapaikkana on Intia.Lisäksi voisi vielä mainita nigerialais-brittiläisen Oyinkan Braithwaiten dekkarin Sisareni, sarjamurhaaja (WSOY, 2020...
Aurora Karamzinin elämästä on tosiaan kirjoitettu paljon. 2000-luvulla on julkaistu kaksi laajempaa elämäkertaa: Eeva Hurskaisen Aurora Karamzin: Pietarin hovista köyhien auttajaksi (Kirjapaja 2002) sekä Espoon kaupunginmuseon julkaisema Aurora Karamzin: aristokratian elämää (Otava, 2006). Jälkimmäisessä teoksessa on useita asiantuntija-artikkeleita, joissa tarkastellaan Karamzinin elämää laajasti eri näkökulmista.
Kannattaa alkaa Arkistojen portti palvelusta. Kirkonkirjoista voisi löytää tietoja sopivan ikäisistä nuorista miehistä. Kuolemakin on varmaan kirjattu. Linkki Arkistojen portti.
Varsinaista kirjasarjaa, jossa miljöönä olisi siirtolapuutarha, ei löytynyt. Sen sijaan on useita chick lit -teoksia, joissa puutarha ja puutarhanhoito ovat jollakin tapaa keskiössä:Katie Ffjord: Salainen puutarhaLiina Putkonen: Varastettujen hetkien puutarhaJenny Bayliss: TalvipuutarhaNancy Thayer: Charlotten puutarhaNora Robertsin teoksissa Musta ruusu, Punainen lilja ja Sininen daalia päähenkilö työskentelee puutarha-alalla.
Rikollisuuden eri lajeja Suomessa tutkitaan sekä oikeustieteen että sosiologian aloilla. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan insitituutin julkaisuista löytää vuosikymmenten varrella karttunutta tutkimus- ja tilastotietoa rikollisuuden lajeista ja niiden keskinäisestä suhteesta. Esimerkiksi Rikollisuustilanne 2022 -julkaisussa on mainintoja päihteiden ja väkivaltarikollisuuden yhteyksistä. Instituutin julkaisuja voi lukea vapaasti verkossa ja ladata PDF-tiedostoina. Myös valtiotieteellisen tiedekunnan tutkimuksista löytyy aineistoa. Yksittäisistä kiinnostavista julkaisuista voisi mainita Aarne Kinnusen väitöskirjan Kriminaalipolitiikan paradoksi vuodelta 2008.Lääketieteellinen Duodecim-lehti sisältää artikkeleita...
Simo Hämäläisen Suomalainen sotilasslangi -sanakirjan (1963) mukaan niksmanni on yhdistelmä sanoista niksi ja saksmanni.LähdeSimo Hämäläinen: Suomalainen sotilasslangi https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomalainen+sotilasslangi&type=…
Asiaa on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vastaus on, että eri nopeusrajoitusten kyltit ovat tiedoksi takana ajaville ja ohittamaan pyrkiville.Merkit kertovat ajoneuvoyhdistelmälle määrätyn nopeusrajoitukset: taajamissa, haja-asutus alueilla ja moottori- ja moottoriliikenne teillä. Linkki koko vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mitahan-mahtaa-tarkoittaa-rekan-peravaunu…
Suuren toivelaulukirjan osassa 19 (2008) julkaistun Hair-musikaalin laulun Good morning starshine on suomentanut Esko Elstelä. Laulun suomenkielinen nimi on tässä Hei, tähdet taivaan.Suomen kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä myös musiikin tekijätietoja.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4974667?sid=4736873623
Hei,Vernakulaari-termi on tullut akateemisen tutkimuksen kautta muuallekin käyttöön, mutta nimenomaan valokuvaukseen liittyen siitä on aika niukasti tietoa. Vernakulaari valokuvaus eroaa jonkin verran amatöörivalokuvauksesta ja ns. "löytyneistä (usein tuntemattomien valokuvaajien) valokuvista", jotka eivät ole taidevalokuvia, mutta joille tulee tässä yhteydessä esteettistä arvonnousua.Lähinnä englanninkielisiä teoksia, joita löyhtyy korkeintaan erikoiskirjastoista, joiden opetustarjontaan kuuluu valokuvaus, mm. Aalto-yliopistoesim. Campt, Tina, et al. Imagining Everyday Life: Engagements with Vernacular Photography. Steidl Publishers, 2020.Lisäksi aiheesta on väitöskirja:Näsi, Altti. Visual Discussions: Understanding the Socio-cultural...
Virren 235 toinen säkeistö alkaa "Niin kuin haavoitettu hirvi, ahdistettu kyyhkynen, särkyneenä kuljin täällä, löysin armon Jeesuksen". Tekijänoikeussyistä en voi tässä palvelussa kirjoittaa koko virren sanoitusta, mutta voit lainata virsikirjan kirjastosta ja tutustua kyseiseen virteen ja koko kirjaan tarkemmin. LinkitRuotsin kirkon virsikirja Kuopion kirjaston kokoelmissa: https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.234209?sid=4736820418Ruotsin kirkon virsikirjan saatavuus kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4736824540
Kappaleessa on kyse päättyneestä suhteesta. Kappaleen puhujaääni koettaa selventää entisen suhteen toiselle osapuolelle, että on liian myöhäistä yrittää korjata särkynyttä suhdetta. Mennyt rakastaja yrittää saada puhujan uskomaan, että hän on muuttunut ja että nyt kaikki olisi paremmin, mutta kappaleen puhuja ei usko enää tätä ja aikoo nyt siirtyä eteenpäin elämässä. Koko kappale oikeastaan toistaa tätä samaa sanomaa eri esimerkein mutta paras tiivistys löytyy seuraavasta säkeistöstä: "I was young and in loveI gave you everything but that wasn't enoughAnd now you wanna communicate(You know it's just too little too late)Go find someone elseIn lettin' you go, I'm lovin' myself" (JoJo - Too Little, Too Late) Oma suora käännökseni:...
Kansallisarkiston lisäksi myös Kansalliskirjaston kokoelmissa on paljon lehtiä. Kaikkia ei tosiaan ole digitoitu, mutta uudemmat ovat luettavissa esim. kirjaston vapaakappaletyöasemilla. Esim. Sanansaattaja lehti. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Osan lehdistä voi tilata myös lukusalissa luettavaksi.
Löysin lainauksen netistä rajaamalla tulokset täsmä hakuun. Lauseet on julkaistu Tapiolan lähiseudun asiakaslehdessä 3/2005 ja liittyy Ellan ja Heli-Minttu Hyppäsen Näyttelyyn Tapiolan kirkon aulatiloissa 1.4.–31.4.2005. Linkki lehteen
Löysin YLEN sivuilta Lena Gillbergin ja Monica Stormin jutun Pissaa puutarhaan ja muita luonnollisia tapoja lannoittaa viljelyksiä. Jutussa kerrotaan Luu- ja verijauhon käytöstä: "LuujauhoPitkävaikutteiset luonnolliset lannoitteet soveltuvat hyvin monivuotisille kasveille. Luujauhossa on runsaasti fosforia ja se edistää nuppujen ja juurien muodostumista ja hedelmien tuotantoa. Käytä hedelmäpuille, marjapensaille, perennoille ja kukkasipuleille.VerijauhoNopeavaikutteinen typpipitoinen lannoite, joka sopii erinomaisesti ravinteita vaativille kasveille kuten kesäkurpitsalle, kurpitsalle, kaalille jne. Verijauho liukenee nopeasti, joten sitä pitää käyttää usein pieninä annoksina." Linkki juttuunErik Sidenbladh varoittaa kirjassaan Apua, meillä...
Valitettavasti vastaajamme eivät tunnistaneet kasettia. Etsin Finnasta, Kirjasammosta, Suomen kansallisbibliografiasta ja varastokirjastosta, mutta en löytänyt. Varastokirjaston haulla ilmapallot ja sadut ilman äänikirjaa tai muuta ääneen rajaavaa tarkennetta löytyi kyllä teoksia, voisiko etsimäsi löytyä näiden joukosta, (Kaikki osumat:sadut AND Kaikki osumat:ilmapallot) | Hakutulokset | vaari (finna.fi). Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa kirjan?
Olisiko kyseessä Artturi Leinosen runo Peltomiehet! Se on julkaistu ainakin Käkisalmen sanomissa 29.9.1928. Linkki kansalliskirjaston digilehtiin.Linkki Wikipediaan Artturi Leinonen
Voisiko kyseessä olla Liisa Karakorven Lentävä Lallero? Kirjassa äiti leipoo vihreää yrttileipää. Tarinan poika haluaa ison, mustan koiran, mutta paikalle ilmaantuukin lentävä corgi (?) Lallero, joka vie tytön ja pojan lentävässä pulkassa matkalle fantasiamaailmaan, jossa on jättiläisiä sun muuta jännittävää!
vähänlaisesti tietoa löytyy, mutta tuo mtvuutisten artikkeli (linkki alla) antaa aika hyvän kuvauksen tuppikosinnasta. Jutun mukaan 1700-1800-luvulla ainakin Karjalan kannaksella käytössä ollut viikinkiaikainen kosimistapa.Jutussa on käytetty lähteenä teosta: Sarmela Martti, 2007, Suomen Perinneatlashttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-erikoisesti-kosittiin-ennen-tu…
Suomen kirjastoista voisi ainakin alkuun suositella seuraavia:Rise up, women! : the remarkable lives of the suffragettes | Helmet-kirjastot | Finna.fi Suffragettes : the fight for votes for women | Helka-kirjastot | Finna.fiSuffragettes : how Britain's women fought & died for the right to vote | Satakirjastot | Finna.fiSuffragette : my own story | Helmet-kirjastot | Finna.fiLinkit vievät Finna-tietokantaan.Näitä voit kaukolainata oman kirjastosi kautta, lisätietoa Tampereen kaupungin sivuilta: Kirjaston kaukopalvelu [Tampereen kaupunki - Kirjastot - Kirjaston kokoelmat]
