Turun Pihlajaniemen kylän asukkaat häädettiin 1950-luvulla suunnitellun, mutta toteutumatta jääneen kalkkisataman alta. Mistä löytäisin tietoa hankkeen päätöksenteosta, julkisesta keskustelusta, uutisoinnista ja ennen kaikkea asukkaiden ja naapuruston kokemuksista ennen ja jälkeen häädön? Löytyisikö yleisemminkin tutkimusta kotien ja maiden pakkolunastuksien sosiaalisesta puolesta?
Vastaus
Tiedot Pihlajaniemen suunnitelmista ovat aika niukkoja.
Jarmo Grönroosin teoksessa Vähä-Heikkilän Mäkitupalaisyhdistys ry.(1994, s. 47) kerrotaan: "Pihlajaniemestä piti purkaa kaikki rakennukset ja asukkaiden oli muutettava pois. Siitä suunniteltiin teollisuusaluetta. [...] Purettujen rakennusten tilalle annettiin ns. siirtotontit, joita oli paljon Korppolaismäellä, kartanon peltoalueilla ja kasarmipellolla. Ne, jotka joutuivat siirtämään tonttia, olivat katkeria, vaikka lunastus sinänsä oli iloinen asia. Lunastuksessa mukana olleet saivat yleensä hyvät tontit, jotkut jopa kaksikin." Grönroos ei valitettavasti mainitse lähdettä tiedoille.
Heikkilän kasarmin rakennushistoriaselvitys (2019) mainitsee kalkkisataman ja talojen purkamisen 1950-luvulla. Lähteenä on puhelinkeskustelu jo eläkkeellä olevan kaavoitusarkkitehti Iina Paasikiven kanssa.
Teoksessa Kylistä kasvoi Turku (2021, s. 115) on vuonna 1957 otettu kuva, jossa Pihlajaniemen talot yhä näkyvät.
Turun virastokartassa 1950-1954 talot näkyvät, virastokartasta 1968-1973 ne puuttuvat. Osoitekartassa 1958 Pihlajaniemen tontit ovat paikallaan, vuoden 1962 osoitekartassa niiden tilalla on jotain muuta ja alueelle on ilmestynyt myös Sorasatamantie-niminen tie (ei siis Kalkkisataman-). TIe oli suunnilleen siinä, missä nykyään on Hirvensalon puistotie. Osoitekartoissa on joskus ollut myös sellaisia teitä, joita ei todellisuudessa ollut rakennettu, joten ei ole selvää, oliko Sorasatamantietä todellisuudessa rakennettu vai ei. (Kaikki kartat: Turun karttapalvelu.)
Päätöksenteosta löytynee tietoa kaupunginvaltuuston pöytäkirjoista. Saat ne luettavaksi pyytämällä Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osaston neuvonnasta (Linnankatu 2, uudisrakennuksen 2. krs.)
Lehtikirjoittelua on mahdollista tarkastella vanhoista digitoiduista sanomalehdistä. Esimerkiksi Turun Sanomia voit katsella vuodesta 1940 alkaen digitoituna joko Turun yliopiston tai Åbo Akademin kirjastossa.
Pakkolunastuksesta yleisesti löytyy aika vähän kirjallisuutta. Kysymyksen kannalta relevantti voisi olla Martti Häkkäsen Pakkolunastus ja eurooppalainen omaisuudensuoja : tutkimus Suomen pakkolunastusinstituutiosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa (2023).
Kommentoi vastausta