Otsikko
Toteutuuko Suomessa vallan kolmijako?

Kysytty

Toteutuuko Suomessa vallan kolmijako? Erityisesti kysymys on herännyt lainsäädäntövallan ja toimeenpanovallan kesken. Toimeenpanovaltaa käyttää hallitus, mutta lainsäädäntövalta (eduskunta) mietityttää puoluekurin takia. On poikkeuksellista, että kansanedustajat saavat luvan äänestää omantunnon mukaan. Käytännössä enemmistöhallitus käyttää myös lainsäädäntövaltaa.

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Tieteen termipankki määrittelee vallan kolmijako-opin teoriaksi siitä, ”miten ylimpien valtioelinten perustehtävät (lakien säätäminen, valtion johtaminen ja hallinto sekä lakien soveltaminen tuomioistuimissa) tulisi jakaa eri valtioelinten kesken”. Vallan kolmijako-opin keskeisimpänä muotoiluna pidetään Charles-Louis de Secondat Montesquieun teosta Lakien henki (1748). Teorian tarkoituksena oli estää vallan väärinkäyttö erottamalla toisistaan lainasäädäntövalta, hallitusvalta/toimeenpanovalta ja tuomiovalta.

Vallan kolmijako-opista on sittemmin tullut perustavanlaatuinen osa länsimaisten demokratioiden valtiosääntöistä järjestelmää. Kolmijako-oppia ei kuitenkaan ole todennäköisesti missään pystytty tarkasti rajaamaan teorian esittämän ideaalin mukaisesti, vaikka sitä onkin sovellettu maailmanlaajuisesti erilaisin tavoin. Nykyaikana vallan kolmijako-oppia pidetäänkin tarkan valtasuhdejärjestelmäteorian sijaan pikemminkin valtiorakenteen kokonaisuuden systeemikuvauksena.

Esimerkiksi Suomessa parlamentarismi rikkoo vallan kolmijakojärjestelmää liittämällä lainsäädäntövallan (parlamentti) ja toimeenpanovallan (hallitus) kiinteästi toisiinsa. Eduskunnalla on jonkinasteinen vaikutusvalta valtioneuvoston toimintaan, sillä perustuslaki edellyttää hallituksen nauttivan eduskunnan luottamusta. Valtioneuvostolle taas on delegoitu omaa lainsäädäntövaltaa, ja se myös ohjaa käytännön politiikassa eduskunnan toimintaa ja päätöksentekoa tukeutumalla hallitusohjelmaan sekä omien eduskuntaryhmiensä koheesioon (puoluekuri). Kaikkein selkeimmin vallan kolmijako-opin voidaan katsoa toteutuvan oikeuslaitoksen asemassa suhteessa parlamenttiin ja hallitukseen. Parlamentti ja hallitus eivät voi vaikuttaa yksittäisten tuomioistuinpäätösten sisältöön.

Puolue-/ryhmäkurin vaikutus kansanedustajien riippumattomuuteen on noussut Suomessa keskustelunaiheeksi säännöllisin väliajoin. Tämän voi todeta esimerkiksi etsimällä hakukoneesta sanalla "puoluekuri" tai "ryhmäkuri". Esimerkiksi vuonna 2000 oikeuskanslerille tehtiin kantelu, jonka mukaan "poliittisissa eduskuntaryhmissä käytössä oleva puoluekuri ja sen noudattamatta jättämisestä koituvat seuraamukset ovat valtiosäännön vastaista toimintaa".

 

Lähteet

AOK 07.01.2000 1234/1/99 Kansanedustajan riippumattomuus - Puoluekuri - Ryhmäkuri. Finlex, 07.01.2000. https://finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2000/20001345 (viitattu 13.12.2023)

Saraviita, Ilkka: "Valtiovallan kolmijako-oppi". Tieteen termipankki. 13.8.2020. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:valtiovallan_kolmijako-o… (viitattu 13.12.2023)

Saukkonen, Pasi: "Oikeuslaitos". Teoksessa Suomen poliittinen järjestelmä (verkkokirja). Helsingin yliopisto, 2007. https://blogs.helsinki.fi/vol-spj/oikeuslaitos/ (viitattu 13.10.2023)

3 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.