| José Naroskyn puhetta USA:n veteraanipäivänä 2010 on siteerattu ahkerasti: "In war, there are no unwounded soldiers". Missä se puhe pidettiin? |
223 |
|
|
|
José Narosky on argentiinalainen kirjailija, joka on pääasiassa tunnettu aforismeistaan. BookBrowse-sivuston mukaan Naroskyn mietelausetta ”In war there are no unwounded soldiers” on siteerattu englanniksi jo Goldie Bloomin teoksessa The Paperback Shoe (2009). Valitettavasti en onnistunut selvittämään, missä yhteydessä Narosky on kyseisen lauseen alun perin julkaissut tai lausunut. En myöskään löytänyt varmaa tietoa, että sitä olisi käytetty jossakin Yhdysvaltain veteraanipäivän (Veterans Day) puheessa. Kyseessä on toki tunnettu lause, jota on varmasti käytetty paljon erilaisissa puheissa. On siis hyvin mahdollista, että joku on siteerannut kyseistä Narowskyn lausetta myös jossakin Yhdysvaltain veteraanipäivän puheessa. Varmaa kuitenkin... |
| Kuka tämä maalari on? |
311 |
|
|
|
Maalausten ja taidemaalareiden tunnistamisessa pystyvät auttamaan mm. taide- ja antiikkikauppiaat. Tässä muutama linkki:
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/ |
| Mikähän tämän arvo mahtaa olla? En löydä mistään vihreänä tätä riikinkukkoa.. |
151 |
|
|
|
Valitettavasti näillä tiedoilla ei pysty etsimään tietoja kyseisestä riikinkukosta.
Esineestä kannattaa lähettää kuvat taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä arvoa.
Mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi, teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Esimerkiksi näistä:
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jossa voi kysyä vanhoista tavaroista:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0 |
| Jalkapallokentällä, parhaillakin, näkyi ennen kuluminen eniten tallatuissa kohdissa (maalinedusta!). Nyt nurmet sileät ja tuuheat joka paikassa. Miten temppu… |
222 |
|
|
|
Jalkapallokenttien hoitoon käytetään nykyään paljon enemmän aikaa, rahaa ja erilaisia tekniikoita. Jotta ruoho pysyisi hyvänä, pitää huolehtia esimerkiksi oikeanlaisesta valaistuksesta, kastelusta ja tuuletuksesta. Myös ruoholajit pitää valita käyttötarkoituksen mukaan. Lisäksi kentällä käytetään keinotekoista ruohoa tukemassa oikeaa ruohoa.
Lisää tietoa (englanniksi): https://www.topendsports.com/sport/soccer/field-science.htm |
| Minua kiinnostaa onko näissä mitään myyntiarvoa? |
318 |
|
|
|
Monet taidehuutokaupat antavat arvioita maalausten arvosta, usein myös maksutta. Tässä linkkejä muutamiin:
Hagelstam: https://www.hagelstam.fi/
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi
Helander: https://www.helander.com/fi |
| Hauen metsästys |
229 |
|
|
|
Juhani Karilan teos Pienen hauen pyydystys löytyy useasta Vaski-kirjastosta: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pienen+hauen+pyydystys&type=AllFields |
| Kuka voisi olla see graafikko? |
252 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Ritva Salmi: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/ritva-salmi |
| Saako kirjastoista ostaa vanhoja kirjoja ja lehtiä? |
587 |
|
|
|
Kirjastosta voi ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja ja lehtiä. Turun pääkirjastossa myytävät poistokirjat löytyvät kärryistä eri osastoilta, lisäksi vanhan kirjastotalon sisäänkäynnin lähellä on asiakkaiden tuomien ilmaisten kirjojen kierrätyskärry. Kannattaa myös panna mieleen poistokirjamarkkinat 17.8., silloin tarjolla on erityisen paljon hyväkuntoisia poistokirjoja. |
| Luin "joskus jostain" jutun kirjasta, jossa selitettiin ruoanlaiton kemiaa ja fysiikkaa. Siis esimerkiksi sitä, *miksi* lihan rakenne muuttuu kypsentäessä,… |
198 |
|
|
|
Tällaisesta aiheesta kertovia kirjoja on yllättävän paljon, joten valitettavasti kuvauksesi ei riitä rajaamaan hakua yhteen ja tiettyyn kirjaan. Kannattaa tutkia finna-tietokannasta osoitteessa finna.fi, tai sitten paikallisen kirjastosi finna-sivuilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikekemia, josko kyseinen kirja löytyisi kirjastosta. Itse löysin mm. tällaisia kirjoja: Kemiaa keittiössä, Kaksi kokkia ja kemisti, Hyppysellinen tiedettä : valuomenapiirakka ja muita kokeiluja keittiössä. |
| Paljonko Mikkelissä oli asukkaita kun siitä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki? |
317 |
|
|
|
Vuonna 1997, jolloin Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki, Mikkelissä oli 32 847 asukasta. Lisäksi Mikkelin maalaiskunnassa asukkaita oli 11 980 (Tilastokeskus).
|
| Etsin tietoa Urpo Pylvänäisestä. Tiedän, että hän oli etevä kanteletaiteilija, joka levytti suomalaisia kansansävelmiä. Mutta missä ja milloin hän syntyi ja… |
235 |
|
|
|
Löysin tietoa Urpo Pylvänäisestä harmillisen vähän.
Elinajaksi löysin tiedon 12.3.1931-8.4.1981. En kuitenkaan tietoa siitä, että missä hän on syntynyt ja kuollut. Löysin myös maininnan, että hän olisi toiminut Helsingin sivistysjärjestöjen Kansankonservatoriossa konserttikanteleen soiton opettajana. En kuitenkaan tähänkään löytänyt mitään vuosilukuja.
Kantele-lehden numerossa 23 (2001 vuoden numero 4), on useamman sivun artikkeli nimeltään "Kuten hän itse sanoi: Kantelemies Urpo Pylvänäinen". Tätä lehteä ei kuitenkaan löydy meidän kokoelmistamme eikä sitä ole luettavana verkossa, joten en päässyt sitä tutkimaan. Lehti näyttäisi kuitenkin löytyvän esimerkiksi Turun Yliopiston Feeniks-kirjastosta. Sitä ei saa lainaan kotiin, mutta sitä... |
| Olen yrittänyt etsiä tietoa 80-luvulla näytetystä nukkeanimaatiosta nimeltä Nokkavainen. Siinä oli isä Nestori (karhu) ja tytär Ninni (hiiri) jolla oli sininen… |
268 |
|
|
|
Juoni kuulostaa vahvasti kirjalta Ninni ja Nestori kadottavat Simeonin (Ernest et Célestine ont perdu Simeon, Gabrielle Vincent 1981). Ninni ja Nestori -animaatio on kuitenkin paljon uudempi, eikä Simeon on kadonnut! -jakso noudata kirjan juonta kuin päällisin puolin. Uusi Ninni ja Nestori -animaatio ei myöskään ole nukkeanimaatio.
|
| Mikä oli nuortenkirja sarja joka kertoi englantilaisessa sisäoppilaitoksessa olevasta pojasta. Luin sitä kovasti 70-luvun lopulla..Sarja oli viihdyttävä ei… |
355 |
|
|
|
Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa. |
| Oliko Salo sisämaakaupunki ennen vuoden 2009 kuntaliitosta? |
260 |
|
|
|
Ei ollut, sillä oli rantaviivaa. Sivustolla kartta.salo.fi pääsee näkemään Salon ja sen entisten naapurikuntien rajat menemällä valikkoon Valitse kartalla näkyvät tiedot ja valitsemalla Kuntarajat 2008. |
| Onko joku uudempi tutkija kiinnostunut Salon seudun nimistön historiasta ja ehkä julkaissutkin siitä jotakin tai halukas ottamaan vastaan vanhaa tietoa, kaskuja ja kertomuksia? |
231 |
|
|
|
Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508
Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/
Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko... |
| Muistan jostain 80-luvulta kauniisti kuvitetun lastenkirjan, jossa poika kuolee muistaakseni veneestä pudotessaan. Kirja oli äärimmäisen surullinen tai… |
212 |
|
|
|
Kyseessä voisi antamiesi tietojen perusteella olla norjalaisen Marit Kaldholin kirjoittama ja Wenche Öyenin kuvittama kuvakirja Hyvästi Henrik vuodelta 1986.
Kirjan alussa kaksi lasta, Henrik ja Sara, leikkivät rannassa. Henrik on olevinaan isä, joka lähtee kalastamaan pienellä veneellään. Äiti eli Sara jää rannalle odottamaan. Hän kipaisee kuitenkin kotiin hakemaan kuivat lapaset kastuneiden tilalle, ja sillä aikaa Henrik hukkuu rantaveteen.
Kirjassa on kaunis, luultavasti vesiväreillä tehty kuvitus. Liitteessä on kuva kirjan kannesta. |
| Mistä alunperin tulee sanonta "valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa" Löysin kyllä Raamatusta kohdan jossa puhuttiin pimeässä valtavasta kansasta, (Jesaja 9)… |
3708 |
|
|
|
Sanonnan alkuperää ei löytynyt kirjoista tai verkosta. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla ilmeni, että "valoa kansalle" -ilmaisua on käytetty runsas satakunta vuotta sitten mm. kansansivistystyön ja lähetystyön yhteydessä, mutta jo 1900-luvun alussa myös humoristisesti viittaamaan konkreettiseen katu- tai muuhun valaistukseen. |
| Äidillä oli tapana komentaessa sanoa "nyt eikä viidestoista päivä" hoputtaessaan tekemään asioita. Mihin ilmaisu viittaa tai mistä se on peräisin? Miksi juuri… |
1258 |
|
|
|
Kirjoista tai verkosta ei löytynyt suoraa vastausta kysymykseen. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla kuitenkin selvisi, että neljästoista päivä on ollut viimeinen mahdollisuus monien virallisten toimien suorittamiselle. Esimerkiksi päätöksistä on pitänyt valittaa kahden viikon kuluessa, toisin sanoen viidentenätoista päivänä olisi ollut liian myöhäistä. Tämän tulkinnan mukaan viidestoista päivä ei siis viittaisi minkään kuukauden 15. päivään, vaan viidenteentoista päivään siitä, kun jokin virallinen päätös on tehty tiettäväksi.
Sanonta esiintyy ensimmäisen kerran aivan 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla esiintymisiä oli jo useita. |
| Mikä tämän Elsa Beskowin runon nimi on ruotsiksi ja/tai mistä sen voi löytää ruotsin kielellä? Suuren harmaan kiven luona keijut karkeloi/ pitkin kultasiltaa,… |
438 |
|
|
|
Runo on ilmestynyt kirjassa Tomtebobarnen (1910). Runo löytyy ruotsiksi verkosta tästä linkistä. |
| Mikä ötökkä mahtaa olla kyseessä: pensasaidan juureen hiekkaiseen multaan on ilmestynyt tässä alkukesästä ainakin kolme tulitikkurasian kokoista, muutaman… |
422 |
|
|
|
Kolo voi olla esimerkiksi hietapistiäisen pesä, tarkemmin ei ötökkää näkemättä pysty sanomaan. |