| Kuka on tehnyt laulun: "Talvi soitti jäisen ryösti multa ystäväisen talven syleilyyn jäi lepäämään!" |
1053 |
|
|
|
Kyseessä on varmaan foxtrot Siperia, jonka on levyttänyt mm. Pirkka-Pekka Petelius vuonna 1994. Laulussa on fraasi "Viima soitti laulun jäisen, otti multa ystäväisen. Sinne jäi hän hangen syleilyyn."
Siperia-kappaleen on Viola-tietokannan (finna.fi) mukaan säveltänyt Karl Rüster ja sanoittanut Erkki Uotila.
|
| Haluaisin löytää lorut jota olivat aapisessa, kun olin koulussa vuosina 1960-65. Toinen meni kutakuinkin näin: Anni tanni talleroinen, punaposki pulleroinen,… |
2382 |
|
|
|
Kaivatut lorut kyllä löytyivät, mutta valitettavasti ei sellaista aapista, joka sisältäisi ne molemmat.
Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958.
"Killi Kiiskistä" vastaa nimeä lukuunottamatta Kissa Killinen, joka on Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen Kultaisessa aapisessa (WSOY). Sen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
|
| Etsin kirjaa, joka kertoo päiväkirjamaisesti äidin ja tyttären tarinaa. Äiti on jättänyt tyttärensä huumeiden vuoksi. Ainakin jossakin kohtaa äiti on Ruotsissa… |
578 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Nina Honkasen romaani Gladiaattori : (3650 g elämästä vasemmalle) (WSOY, 2002). Juonikuvaus löytyy esim. Kirjasampo-sivustolta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30738#.Vfan7ZdUlvo.
|
| Luin taannoin kirja-arvostelun muistaakseni Aamulehdestä (en ihan varma) joka vaikutti mielenkiintoiselta, mutta en ottanut sitä ylös. En muista muuta kuin… |
933 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä suomalaisen Laura Lindstedtin Oneiron : fantasia kuolemanjälkeisistä sekunneista (Teos, 2015)? Kirjassa seitsemän kuollutta naista kertoo toisilleen tarinoita.
Aamulehdessä julkaistiin Kaisa Järvelän arvostelu Oneironista 13.8.2015:
http://www.media-arkisto.com/ma/Dat.php?db=KAL1213T&rid=134432&ris=1&qi…
|
| Minulla ja kissalla on aamulla samat askareet monesti yhtäaikaa. Potkaisemme jalat suoraksi ja oikein venyttelemme pitkäksi. Ja se on hyvin nautinnollinnen… |
743 |
|
|
|
Unen aikana lihakset ovat pitkiä aikoja käyttämättöminä, ja erityisesti unennäköön liittyvän REM-univaiheen aikana ne rentoutuvat täydellisesti. Venyttely heräämisen jälkeen aktivoi lihasten verenkiertoa ja nostaa niiden lämpöä, jolloin lihasten venyvyys ja joustavuus palautuu. Sama pätee eläimiin, ja nisäkkäiden lisäksi myös esim. linnut venyttelevät.
Kysymykseen on vastannut aiemmin professori Olli J. Heinonen Tiede-lehdessä: http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_lihasten_venytys_aamulla_tuott…
Terve.fi -sivuston artikkeli siitä, mitä elimistössä tapahtuu unen aikana: http://www.terve.fi/uni-ja-lepo/75710-tiesitko-naita-uskomattomia-asioi…
Tiede-lehden artikkeli heräämisestä: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/... |
| Olisikohan kenelläkään tietoa tämmöisestä kirjasta: Kyseessä on lasten- ja nuortenromaani, joka on mahdollisesti 1980-luvun loppupuolelta (jolloin se on luettu… |
1161 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Jorma Nenosen Sakke-sarjan avaus Sakke pääsee joukkueeseen (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjan päähenkilön nimi on Sakke (Sakari), mutta siinä on myös Petteri-niminen henkilö. Sakke on kiinnostunut jääkiekosta ja haluaisi mukaan joukkueeseen, mutta hänellä ei ole pelivarusteita, eikä joukkueeseen pääse ilman. Poikaa tämän harrastuksessa auttava hyvä haltija on Saken isän vanha koulukaveri Siekkisen Pena, joka on Ruotsista tullut käväisemään entisessä kotikaupungissaan. Pena kustantaa oitis Sakelle varusteet kuultuaan, ettei pojalla sellaisia ole, ja Saken pitkäaikainen unelma joukkueeseen pääsemisestä täyttyy.
|
| Taas jäljitän Shakespeare-sitaattia eli viimeisintä, Matti Rossin suomennosta espanjalaisen dekkarin käännöstä varten. En löytänyt Googlesta varmuutta edes… |
649 |
|
|
|
Etsitty sitaatti on näytelmästä Richard II, ensimmäisen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, säe 93. Alkuperäinen englanninkielinen ilmaus on "truth hath a quiet heart". Matti Rossin suomennoksessa se on muodossa "totuus puoltajalleen levollisen mielen antaa" (Rikhard II, s. 44. WSOY, 2008). Vertailun vuoksi mainittakoon, että näytelmän ensimmäinen suomentaja Paavo Cajander tulkitsi sen näin: "On rehdin mielin povi pelvoton" (Kuningas Richard Toinen, s. 18. SKS, 1920).
|
| Tarvitsisin lukuvinkkejä n. 14 - 15 -vuotiaille kasiluokkalaisille oppilailleni äidinkielen tunneille. Kurssi on nimeltään Vaikuttaminen ja kirjojen pitäisi… |
3472 |
|
|
|
Tässä listaa vakavia asioita käsittelevistä nuortenkirjoista aihepiireittäin.
Syömishäiriöt, mielenterveysongelmat:
Anderberg Strollo, Åsa: Minna (äidin skitsofrenia)
Bell, Julia: Ahmatti (bulimia)
Honkasalo, Laura: Siskoni, enkelinluinen tyttö (anoreksia)
Kalajoki, Mikko: Taas mua pohjaan (mielenterveysongelmat)
Kaskiaho, Reija: Pientä purtavaa (bulimia)
Kuchen, Maria: Perhosen lento (mielenterveysongelmat)
McCormick, Patricia: Viilto (viiltely)
Parkkonen, Linnea: 112 - vihaan itseäni (anoreksia)
Poutanen, Kira: Ihana meri (anoreksia)
Wilson, Jacqueline: Tatuoitu äiti (äidin mielenterveysongelma)
Huumeet, alkoholi:
Adolfsson, Josefine: Ketä kiinnostaa? (huumeet)
Burgess, Melvin: Hepo (huumeet)
Eeva, Sanna: On luvattu leudompaa (vanhempien... |
| Asiakas haluaisi nuotit lauluihin Kello se käydä niksuttaa, Tauno Palon esittämä sekä Katse vain ja kainaloon, esittäjää ei tiedä. Etsin kaikista mahdollisista… |
763 |
|
|
|
Kello se käydä niksuttaa -laulu löytyy nuottikokoelmasta Dallapé-orkesteri: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät. N:o 3. (vihko 70). Laulu on nuotissa nimellä Kello niksuttaa. Asiakkaasi voi tilata nuotin kaukolainaksi, se on lainattavana ainakin Jyväskylän ja Kouvolan kaupunginkirjastoissa.
Kappaleen Katse vain ja kainaloon on säveltänyt Jussi Rasinkangas ja sanoittanut Chrisse Johansson. Siihen ei valitettavasti löytynyt nuottia suomalaisista kirjastoista tai kansallisdiskografia Violasta; luultavasti sellaista ei ole julkaistukaan.
|
| Kysymykseni liittyy kirjailijan, Sophie Kinsellan, tuotantoon. Onkohan hänen kirjojaan tulossa vielä suomeksi? Hänhän kirjoittaa myös oikealla nimellään … |
694 |
|
|
|
Sophie Kinsellalta ilmestyy syksyllä 2015 kirja nimeltä "Kadonnut. Audrey". Tarkempaa tietoa Otavan sivuilla: http://www.kauppakv.fi/sis/Otava/tuote/9789511291732.
Aiemmin Kinsellan kirjoja on julkaissut suomeksi WSOY. Himoshoppaaja-sarja on julkaistu jo aiemmin pokkareina kokonaan, mutta painokset on myyty loppuun. Uusin julkaisukierros alkoi 2015, ja siinä on ilmestynyt toistaiseksi kolme osaa, Himoshoppaajan salaiset unelmat, Himoshoppaaja vierailla mailla ja Minishoppaaja. Uusista julkaisuista en löytänyt tietoa, mutta voit kysyä niistä suoraan kustantajalta. Yhteystietoja löytyy sivulta http://www.wsoy.fi/kustantamo/yhteystiedot/.
Myös vielä suomentamattomien kirjojen mahdollisesta julkaisusta voi kysyä kustantajilta eli edellä... |
| Mistä sukunimi Korhonen, Korhoin, Corhoin tulee? |
2076 |
|
|
|
Korhonen kuuluu Suomen yleisimpiin sukunimiin. Se on lähtöisin Itä-Suomesta: Savossa Korhosia esiintyi paljon jo 1500-luvun puolivälissä. Muuttoliikkeen myötä nimi levisi, ja Korhosia tavataan 1500-luvun jälkipuoliskolla Rautalammilta, Ruovedeltä ja Pohjois-Pohjanmaalta ja 1600-luvun alusta alkaen Peräpohjolasta ja Kainuustakin. Toisaalta nimellä on sekä etelä- että pohjoiskarjalaisia juuria. Korho tai Korhoin(nen) esiintyy esim. Viipurissa jo 1550-luvulla.
Periytyvät sukunimet vakiintuivat Suomessa käyttöön pikkuhiljaa, Itä-Suomessa aiemmin ja Länsi-Suomessa myöhemmin. Niitä ennen käytössä oli usein etunimeen liitettäviä lisänimiä, jotka saattoivat viitata esimerkiksi ihmisen koti- tai asuinpaikkaan (Hämäläinen, Ahokas) tai ominaisuuksiin... |
| Hukassa on erään lapsuuden lempisatukirjani nimi. Muistan, että kirjassa oli yhdeksän prinsessaa (sisaruksia keskenään) ja heistä yhdeksäs/nuorin oli aina… |
592 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Grimmin veljesten satu Kaksitoista tanssivaa prinsessaa. Sitä on julkaistu erilaisina versioina sekä satukokoelmissa että erillisinä kuvakirjoina, vuonna 1995 Dorothée Duntzen ja vuonna 1978 Errol Le Cainin kuvittamana.
Sadussa kaksitoista prinsessasiskosta livahtaa joka yö salakäytävää pitkin tanssimaan lumotussa linnassa. Retkistä todistavat vain joka aamu puhki tanssitut kengät. Kuningas ilmottaa, että se, joka selvittää prinsessojen salaisuuden, saa yhden heistä vaimokseen. Prinsessat puijaavat kuitenkin kokelasta toisensa jälkeen. Vihdoin eräs neuvokas nuori mies onnistuu seuraamaan heitä näkymättömyysviitan avulla. Nuorin prinsessoista huomaa, että jotakin outoa on tekeillä, mutta vanhemmat vaientavat hänet kerta... |
| Annatko minulle vinkin uudesta kirjailijasta jossa genre olisi suht. sama. Olen lukenut kaikki Maeve Binchy, Cathy Kelly, Kinsella, Candance Bushnell kirjat ja… |
2304 |
|
|
|
Ihmissuhteita ja romantiikkaa löytyy esimerkiksi näiden kirjailijoiden teoksista: Cecelia Ahern, Lucy Dillon, Jane Green, Kate Jacobs, Marian Keyes, Jojo Moyes, Katherine Pancol, Monika Peetz ja Jennifer Weiner.
Kotimaisista tekijöistä kannattaa tutustua ainakin Anneli Kivelän, Tuija Lehtisen, Sari Luhtasen, Laura Paloheimon, Kira Poutasen ja Vera Vaahteran tuotantoon.
Historiallisia rakkausromaaneja löytyy seuraavilta kirjailijoilta: Simona Ahrnstedt (Ruotsin eri aikakaudet), Anna Godbersen (1900-luvun alun New York), Philippa Gregory (1400-luvun Englanti) ja Kristiina Vuori (keskiajan Suomi).
Eroottisen viihdekirjallisuuden viime aikojen hitin, E. L. Jamesin Fifty shades of greyn, jalanjäljissä on ilmestynyt saman tyyppisiä teoksia mm. L... |
| Mitä suosittelisit lukioikäiselle pojalle? Koulussa täytyisi lukea kirja, jossa päähenkilö on nuorimies. Joku muu kuin Sieppari ruispellossa tai Juokse poika… |
760 |
|
|
|
Tässä muutamia ehdotuksia. Linkkien takaa löytyvät Kirjasammon kuvaukset kirjoista.
Nuorukaisten kasvutarinoita:
Herrndorf, Wolfgang: Ladaromaani (http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…)
Sachar, Louis: Paahde (http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…)
Rikoksia:
Coben, Harlan: Pakopaikka (http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…)
Wahl, Mats: Näkymätön (http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…)
Fantasiaa:
Philip, Gillian. Tulimieli (http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au516d24d4-cd4e-409b-bc4e-f5…)
Huumoria:
Delikouras, Aleksi: Nörtti : new game (http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.... |
| Missä levyssä on sanat; ja kuka on esittäjä? "mä kuljen pitkin puiston käytävää ja myönnän tunnen ikävää,astun alas rantaan....ja tiedän etten häntä enää nää… |
957 |
|
|
|
Laulu on nimeltään Ann-Marie, ja sen esittää Pepe Lauanne, joka on myös säveltänyt ja sanoittanut laulun. Hän on levyttänyt sen vuonna 1976. Laulu alkaa: "Kuljen pitkin puiston käytävää ja myönnän itsellein mä tunnen ikävää". Laulu löytyy esim. cd-levyltä Mitä Suomi soittaa, vol. 2 : 50 hittiä vuosilta 1975-1976 (Rocket Records ROK-155).
|
| Etsin tällaista laulua; sanoja tiedän näin paljon. Mikähän on laulun nimi ja kuka sen esittää. Laulu on 30-40 -luvulta. Syyskeltaiset lehdet maan peittää/päivä… |
4471 |
|
|
|
Laulu nimi on Murtunut elämä. Tämän valssin on säveltänyt Maks Kjuss, ja sen alkuperäinen nimi on Razbitaja žizn. Laulu alkaa: "Syyskeltaiset lehdet maan peittää pitkä on päivä ja harmaa". Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt ilmeisesti Elbe Häkkinen, joka käytti salanimeä K. Raikko. Samaa salanimeä käytti myös Kauko Käyhkö, mutta esimerkiksi Viola-tietokannassa ja Suomen äänitearkiston tietokannassa tämän sanoituksen tekijänä pidetään Elbe Häkkistä. Yleisradion Fono-tietokanta taas pitää sanoittajana Kauko Käyhköä. Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet A. Aimo (eli Aimo Andersson)ja Kalevi Korpi.
Lauluun on olemassa toisetkin suomenkieliset sanat, jotka on kirjoittanut Reino Helismaa salanimellä Rainer Kisko. Helismaan sanoitus... |
| Joko ykkös-tv:n Outlander-sarjan teemalaulusta Skye Boat Song löytyy nuotti jostain kirjastosta? |
3649 |
|
|
|
Laulun nuotti löytyy monestakin nuottivihosta nimellä Skye Boat Song, mutta niissä laulun sanat ovat todennäköisesti erilaiset kuin tv-sarjassa käytetyssä versiossa. Tv-sarjan (https://en.wikipedia.org/wiki/Outlander_(TV_series)#Music) versiossa sanoituksena on käytetty mukailtuna Robert Louis Stevensonin runoa Sing me a song of a lad that is gone (https://www.youtube.com/watch?v=mUBRbJPJtio). Laulun melodia on skotlantilainen kansansävelmä. Alkuperäiset sanat ("Speed bonnie boat, like a bird on the wing") on kirjoittanut Sir Harold Boulton.
Esim. nuotissa Songs of the British Isles (Mel Bay, sovittanut Jerry Silverman) on laulun melodia, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja Sir Harold Boultonin sanoitus. Suomenkielinen versio löytyy... |
| Mikähän mahtaa olla suomenkielinen nimitys kirjan "fore-edgelle"? |
868 |
|
|
|
Fore-edge (tai foredge) on suomeksi "etusyrjä".
|
| Etsin vanhaa lastenkirjaa jota äiti luki pienenä. Kirja kertoo kahdesta siskosta josta yksi on kiltti ja toinen paha. Kirjan lopussa tonttu kataa terva (tai… |
1367 |
|
|
|
Aihe, johon kaivattu kirja perustuu, löytyy sekä suomalaisesta kansansadustosta että Grimmin veljeksiltä. Kultatyttö ja tervatyttö -nimisenä kansansatu löytyy muutamasta vanhasta alakoulun lukukirjasta. Kerttu Mannisen uudelleenkertomia kansansatuja sisältävässä kokoelmassa Orpotyttö ja taikapuu ja muita suomalaisia kansansatuja sen nimenä on Avannolla kehrääjät. Grimmin saduista pääpiirteissään sama tarina löytyy sekä nimellä Holle-muori että Kaivolla kehräävät sisaret (esimerkiksi kirjassa Grimmin kauneimmat sadut).
Holle-muorista on julkaistu ainakin kolme kuvakirjaversiota, jotka sisältävät vain tämän yhden tarinan: Alberto Solsonan kuvittama Rouva Holle (Mestarikustannus, 1981), Bernadetten kuvittama Rouva Pyry (Kustannus-Mäkelä, 1985... |
| Onko Suomessa siltaa vesistön yli, jonka alikulkukorkeus on niinkin suuri kuin 40 m? |
1295 |
|
|
|
Ei ole. Suomen siltojen alituskorkeudet eivät pääosin ole kovinkaan suuria, yleensä korkeintaan 18 metriä. Poikkeuksena tästä sisämaassa ovat Saimaan syväväylän ylittävät sillat, mm. Saimaan silta eli Puumalansalmen silta. Niiden alituskorkeuden on oltava vähintään 24 metriä. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, alituskorkeus on 26 metriä.
Raippaluodon silta: http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?docID=1583
Saimaan silta: http://www.puumala.fi/matkailijoille/naehtaevyydet
Savon Sanoemien artikkeli uudesta Jännevirran sillasta: http://www.savonsanomat.fi/savo/jannevirran-sillasta-tulee-suomen-viide…
Tietoa Suomen silloista: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Sillat.htm
|
Kysy kirjastonhoitajalta