| Etsin lastenkirjaa -80-90-luvulta. Kuvitetussa kirjassa etsittiin pieniä hiiriä(?) kuvien joukosta. Siis varsinaisen tarinan ohessa löytyi pieniä hiiri… |
226 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Hiipparihiiri piilosilla (WSOY, 1992)? Talossa vietetään syntymäpäiväjuhlia. Kirjan jokaiseen kuvaan kätkeytyy hiiri. Etsintää hankaloittavat kuviin ujutetut "valehiiret". Englanninkielisen alkuteoksen suomenkieliseen versioon tekstin on suomeksi riimitellyt Ilpo Tiihonen. |
| Kuinka yleistä itsemurhan tekeminen hyppäämällä junan alle on? Minulle väitetään, että se on ainakin suhteellisen harvinaista. |
2773 |
|
|
|
Itsemurhatavoissa on havaittu jonkin verran eroja sekä sukupuolten että eri ikäryhmien välillä. Liikkuvan ajoneuvon alle jättäytyminen ei tehtyjen tutkimusten mukaan kuulu yleisimpiin tapoihin missään ikäryhmässä eikä kummallakaan sukupuolella. Meillä se on tavallisinta nuorten naisten (15–24 v.) ikäryhmässä (18%), mutta iäkkäämmillä naisilla tuntuvasti tätä vähäisempää (vanhimmassa ikäryhmässä enää n. 4%). Miesten itsemurhatilastoja hallitsevat hirttäytyminen, aseilla ja räjähteillä tehdyt itsemurhat sekä myrkyttäytyminen. Niihin nähden hukuttautumalla, korkealta hyppäämällä, viiltämällä tai pistämällä, liikkuvan ajoneuvon alle jättäytymällä tai itse ajamalla ja muilla menetelmillä tehtyjä itsemurhia on verrattain vähän.
Tehtäessä... |
| Onko Salatuissa elämissä näytellyt Sanna Sepponen ollut ravintolapäällikkönä? |
263 |
|
|
|
Sanna työskenteli 14 vuoden ajan McDonaldsin salivastaavana, "täytti ketsuppiastiat ja piti paikat järjestyksessä". McDonaldsin lisäksi hän on ollut työssä kaupassa, kahvilassa, eduskunnassa ja Alkon pääkonttorissa.
Sanna Ensimmäinen | Tukiliitto |
| "Ostovoima alkanut kasvaa" oli otsikoissa. Eli ihmiset kuluttavat nyt enemmän rahaa. Kun on ostettu vain se mitä oikeasti tarvitaan ja pärjätty ihan ok, niin… |
124 |
|
|
|
Syyskuussa 2022 julkaistu Tapio Kuusiston ja Ulla Virtasen kirjoittama Tilastokeskuksen asiantuntija-artikkeli antaa varsin selvästi ymmärtää, että yksityisen kulutuksen merkitys Suomen talouden kasvun tärkeänä lähteenä on ollut varsin merkittävä jo pitkään. Yksityisen kulutuksen kehitys on myös merkittävä tekijä ennakoitaessa talouskehityksen suuntaa.
Jos tähän on uskominen, shoppailu ei vain pidä Suomen taloutta kunnossa, vaan suorastaan siivittää maan talouden kasvua.
Poikkeuksellisella hintojen nousulla monia vaikutuksia: kurjistaa kotitalouksien tilannetta ja hämärtää talouden näkymää | Tieto&trendit (stat.fi) |
| Mistä tulee sana roppakaupalla? Mitä tuo roppa tarkoittaa? Ja mistä tulee tuo kauppa tällaisiin erilaisiin sanontoihin, kuten esimerkiksi myös kilokaupalla ja… |
3193 |
|
|
|
Roppa- sanassa 'roppakaupalla' on selitetty viittaukseksi sanoihin 'rove' ja 'ropponen', jotka ovat tuohesta tehdyn tuokkosen tai korin nimityksiä. Roppakaupalla annettaessa ei siis anneta yksi kerrallaan vaan astioittain, runsain määrin. Toinen tulkinta liittää ilmauksen itämurteisiimme, joissa 'roppa(inen)' jo sinänsä kantaa merkitystä 'runsas': esimerkiksi rankkaa sadetta on nimitetty roppasateeksi. Nyttemmin onkin esitetty, että alun perin roppa on laina ruotsin merkitystä vahvistavasta etuliitteestä skropp(a) ’paljon, valtavasti, ylen’.
'Kaupalla'-sanaa käytetään yhdysosana mittaa tai määrää ilmaisevien sanojen jälkiosana. Tutkimistani sana- ja sanontakirjoista en löytänyt varsinaista selitystä sanan käytön... |
| Olen kuullut väitettävän, että Tove Jansson ennemmin oksensi kuin puhui suomea. Onko tämä totta? |
1673 |
|
|
|
Suomen puhuminen ei vaikuta olleen Janssonille erityisen vastenmielistä – ainakaan sen perusteella, mitä hän 5.6.1982 päivätyssä kirjeessään Maya Vannille toteaa: "Yksi kiva juttu on Tootin ehdotus että me (Vihdoinkin...!) alamme puhua suomea joka toinen päivä. Ilahduttavaa."
Lähde:
Tove Jansson, Kirjeitä Tove Janssonilta (toimittaneet Boel Westin & Helen Svensson; suomentaneet Jaana Nikula & Tuula Kojo) |
| Tampereen seudulla koko elämänsä asunut isäni lauloi usein saunassa laulua, jonka teksti alkaa näin: "Sandbergille saunaan kutsun olin saanut. Enpä ennen… |
360 |
|
|
|
Tammerkoski-lehden numerossa 8/2001 julkaistun Tampereen yleiset saunat kaupunginosittain -listauksen perusteella Sandbergin sauna on toiminut osoitteessa Mustanlahdenkatu 14. Toisin kuin useimmille muille luettelon saunoille tälle ei ole löytynyt perustamis- eikä lopettamisvuotta – osoitteen lisäksi mainitaan vain nimet "Nattula, Grönlund, Sandberg". "Nattula" viittaa Mustanlahdenkatu 14:ssä sijainneeseen Finlaysonin rakennuttamaan kahdeksan työväenasunnon ryhmään. Tyko Varton Tammerkoski-lehteen 4/1939 kirjoittaman artikkelin perusteella saunaa on kutsuttu myös Nattulan saunaksi: "En ole edes Nattulan portista sisälle käynyt senjälkeen kun Nattulan sauna on ollut hävitettynä." Grönlund puolestaan lienee yksi Finlaysonin 1800-... |
| Mistä teoksesta löytyy Zacharias Topeliuksen runo, joka alkaa: ”Eihän yksin kuolo musta elost…” |
466 |
|
|
|
Topeliuksen säe on "kolmiseikkailuisesta sadusta" Prinsessa Ruusunen, keskeltä Valottaren viimeistä repliikkiä ensimmäisen seikkailun lopussa:
"Ah, mun sielun' aavisti! / Kohtalo nyt kova vainoo, / se vain toivo viel' on ainoo: / ikä pitkä luvattiin... / Kaksoisparin tiedän, niin: / eihän yksin kuolo musta / elost' anna unhotusta, / myöskin uni tarjoo sen, / helpomman ja lyhyen! / Kuolonuneen ei hän nuku. / Prinsessa kun haavoittuu, / kohta hän ja hovi, suku, / uinuu unta raukeata. / Sata vuotta nukahtaa / impi ennen kuolemaa; / mut jos pelastaja saa, / ennenkuin lyö vuosisata / heräävä hän riemuin on..." (Lukemisia lapsille. 5. nide)
Lähdeteokseni listaa kolme suomentajaa – Viljo Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa –... |
| Onko Ralph Waldo Emersonin (1803–1882) toteamusta “If a man can write a better book, preach a better sermon, or make a better mousetrap than his neighbor,… |
130 |
|
|
|
Tutkin koko joukon henkilöhakemistolla ja myös muutaman aiheenmukaisesella hakemistolla varustettuja sitaattisanakirjoja, mutta näiden runsaasta Emerson-tarjonnasta en tämän sitaatin suomennosta löytänyt. On täysin mahdollista, että se sisältyy johonkin otokseni ulkopuolelle jääneeseen tai tyystin hakemistottomaan valikoimaan. Emerson on yksi aforismikokoelmien toimittajien ahkerimmin siteeraamista ajattelijoista, mikä tekee nimenomaisen lainauksen löytämisestä lähes neulan heinäsuovasta etsimistä muistuttavan urakan – olkoonkin, että eri teokset paljolti toistavat samoja sitaatteja. Internetin runsaudensarvesta vastaani tuli yksi harrastelijan kotitarvesuomennos (ks. Rex McCandless – Motowiki (motot.net)).
Huomautettakoon... |
| Miten Liisa Ihmemaassa -kirjassa on suomennettu sitaatti "You're mad, bonkers, completely off your head. But I'll you a secret. All the best people are."… |
674 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti ei ole Lewis Carrollin kirjasta, vaan Tim Burtonin sen pohjalta ohjaamasta elokuvasta. Siinä se on Liisan vastaus Hullun Hatuntekijän kysymykseen "Have I gone mad?" Sananvaihdon inspiraationa on luultavasti ollut Carrollin kirjassa teekutsuja edeltävä Liisan ja Irvikissan välinen keskustelu:
"But I don't want to go among mad people," Alice remarked.
"Oh, you ca'n't help that," said the Cat: "we're all mad here. I'm mad. You're mad."
"How do you know I'm mad?" said Alice.
"You must be," said the Cat, "or you wouldn't have come here."
Alice didn't think that proved it at all: however, she went on: "And how do you know that you're mad?"
Liisa Ihmemaassa (2010) - Quotes - IMDb
Burtonin elokuvaa ei valitettavasti ollut... |
| Soul-laulaja Len Barry levytti vuonna 1966 kappaleen Love Is, jonka säkeistöosan sävelmä on lainattu tunnetusta klassisen musiikin sävellyksestä. Sen… |
172 |
|
|
|
Melodia on Franz Lisztin yksinlaulusta "O Lieb, S298", josta hän on tehnyt myös pianosovituksen. Kirjastojen luetteloissa tästä sovituksesta käytetään nimeä "Liebesträume, S541. Nro 3, O Lieb". Teosluettelonumeroon S541 näitä "Lemmenunelmia" sisältyy kolme ja tämä on se kolmas. |
| Missä Tampereen Sorsapuiston kanoja pidetään talvisin? |
296 |
|
|
|
Tampereen kaupungin kotisivuilla kerrotaan, että Sorsapuiston lintutarhan linnut tulevat kesäksi puistoon hämeenkyröläisestä kanalasta: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/sorsapuiston-linnut.
Tänä vuonna linnut joudutaan siirtämään pois puistosta kesken kesän lintuinfluenssariskin vuoksi. Yleisradion uutinen: https://yle.fi/a/74-20042524.
|
| Caroline Säfstrandin kirjat ovat äitini suosikkeja. Etsin samantyyppisiä teoksia. |
243 |
|
|
|
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Booth, Anne: Pieniä ihmeitä
Diamond, Lucy: Rantakahvila
Henry, Veronica: Kuinka rakastua kirjakaupassa
Hallengård, Åsa: Antiikkikurssi eksyneille sydämille
Page, Libby: Pinnalla pysymisen taito
Pooley, Clare: Totuushaaste
Skybäck, Frida: Lukupiiri maailman laidalla
Swain, Heidi: Onnen resepti |
| Porissa oli kesällä 2001 (taide?)näyttely, johon kuului mm. jossain puistossa ollut erikoinen "kone/koje". Muistaakseni oli näyttelytilakin, jossa en käynyt… |
202 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Porin taidemuseon 18.6.–22.8.1993 järjestämä Bonk Business Inc. 100 vuotta -näyttely?
Museon kesänäyttelyn nimi vuonna 2001 oli Empatia – Yli horisontin (Empathy – Beyond the horizon).
Lähde:
Porin taidemuseon vuosikertomus 1993
Kirjallisuutta:
Bonk 100 : suomalainen menestystarina = en saga om finländsk framgång = a Finnish success story
Bonk-kojeiden kuvia:
Popkulttuuria ja undergroundia: BONK EXPO 2016 Virka galleriassa 08.08. |
| Mistähän löytyisi laulun ”Tule kanssani Kallioon” sanat? |
411 |
|
|
|
”Tule kanssani Kallioon” on musiikkinäytelmästä ”Hei, heipparallaa, Helsinki!” (tai ”Hei, heipparalla Helsinki”), jonka musiikin on säveltänyt Nikodemus eli H. P. O. Solitander (eli Henrik Probus Ossian Solitander) ja laulut sanoittanut Agapetus eli Yrjö Soini. Tämän musiikkinäytelmän kappaleista on julkaistu nuotti Nikodemus: ”Hei, heipparallaa, Helsinki! : 2-näytöksinen iloittelu : valikoima lauluja ja tansseja” (Westerlund, [1929]; REW1585), johon sisältyy laulu ”Tulkaa mun kanssani Kallioon”. Nuotissa on laulun sanat ja kosketinsoitinsovitus. Laulu alkaa: ”Tulkaa mun kanssani Kallioon!”.
Laulun on levyttänyt Hannes Kettunen Salonkiorkesteri Gracon kanssa nimellä ”Tule kanssani Kallioon” vuonna 1929 (Columbia 17819).
Voit tarkistaa... |
| Millaista on kahvipeli, jota on pelattu tyrnäväläisessä Pömilä-kahvilassa menneinä aikoina? |
260 |
|
|
|
Sanallinen selostus tyrnäväläisestä "kahavipelistä" löytyy oheisesta YouTube-videosta, kohdasta 4:15 eteenpäin:
Kahavipelia Tyrnävällä HD - YouTube |
| Minun pitäisi saada selville, milloin Pentti Saarikosken Joyce-suomennos Odysseus ilmestyi. Vuosi oli 1964, mutta tarkka päivämäärä tai vaikka kuukausi olisi… |
335 |
|
|
|
Tarkan elämäkerran mukaan Saarikosken Odysseus-suomennos ilmestyi marraskuun lopulla 1964.Keväällä 1964 tuskin Saarikosken tulkinnan pohjalta on Joycen teoksesta esseitä kirjoiteltu – vielä toukokuussa seitsemän lukua oli viimeistelyä vailla eikä oikovedosvaiheeseen päästy ennen kesää.Kesällä 1964 Saarikoski vaimoineen oli Neuvostoliitossa sikäläisen kirjailijaliiton vieraana. Juhannuksena 1964 Saarikosket kirjautuivat Moskovassa hotelli Pekingiin. Heinä–elokuun vaihteen he viettivät lomahotellissa Georgian Gagrassa. Siellä ollessaan hän pyysi Anna-Liisa Hyvöstä kertomaan Tammeen, että hänen täytyy tehdä käännökseensä vielä "eräitä korjauksia". Gagrasta Moskovaan palattuaan hän sai suureksi riemukseen "noin senttaalin painoisen... |
| Taas kerran kirjastonhoitajat Halusin kysyä kahta eri asioita. Ensimmäinen kysymys miksi japanilaiset pitävät kasvomaski niin paljon ja toinen kysymys mistä… |
225 |
|
|
|
Japanilaisten kasvomaskin käyttöä selittää ehkä parhaiten huomio japanilaisen kulttuurin luonteesta: toisten huomioonottamiselle ja yhteiseksi hyväksi toimimiselle pannaan paljon painoa. Hengitysteitse tarttuvia epidemioita vastaan Japanissa ollaan taisteltu kasvomaskein jo toistasataa vuotta, eikä nykyään ole tavallisen nuhanenän ollenkaan tavatonta varustautua maskilla – oli sitten influenssa-aaltoa tai ei.
Pohjoisamerikkalaisten kompleksisen alastomuussuhteen taustalle ovat kulttuurintutkijat tarjonneet selitykseksi sikäläisen kulttuurin puritanistisia juuria ja puritanismin laaja-alaista vaikutusta amerikkalaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen. Paradoksaalisen tuntuisesti alastomuuden – ja siihen liittyen seksin – ... |
| Väinö Mäkelän runo: Sataa niinkuin saavista, Eikä kukaan aavista, mitä minä keksinkään… En löydä sitä mistään. Ei löytynyt ”Tämän runon haluaisin kuulla”… |
563 |
|
|
|
Väinö Mäkelän runo Pikku miehen sadepäivä ilmestyi alun perin Mäkelän toimittamassa valikoimassa Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949). Sen voi löytää myös sellaisista runoantologioista kuin Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) sekä ala-asteen äidinkielen oppikirjasta Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953). |
| Koetan löytää lapsilleni kirjaa, josta pidin kovasti pienenä, mutta kirjan nimeä en saa päähäni. Siinä Lancelot-niminen eno haki sisarukset… |
219 |
|
|
|
Etsitty kirja on Gerald Durrellin Ihmeellinen lentoretki maapallon ympäri.
"Vastustamattoman valloittava kirja isoeno Lancelotin, Emman ja pikkuveljien Ivarin ja Conradin matkasta maailman ympäri." |