| Olen kovasti yrittänyt etsiä yksiselitteistä vastausta kuivahuussijätteen kompostointiin sitä löytämättä. Englanninkielisiltä sivuilta löytyi ristiriitaista… |
397 |
|
|
|
Tutkimieni lähteiden perusteella yksiselitteistä vastausta tähän(kään) kysymykseen on tuskin edes olemassa: eriäviä näkemyksiä ja lopputulokseen vaikuttavia muuttujia on kuitenkin siinä määrin runsaaasti.
Anu Valveen ja Elina Nuortien kirja Paska juttu tiivistää ihmisen kiinteiden jätösten kompostoinnin vaiheet seuraavasti:
1. Aktiivinen kompostointi: huussiin sonnitaan.
2. Lepovaihe: huussiastiaan ei sonnita eikä sinne laiteta muutakaan, vaan se lepää.
3. Jälkikompostointi: komposti saa kehittyä ja kypsyä aumassa tai kompostorissa sateelta suojassa.
Jälkikompostoinnin voi välttää, jos huussin tyhjennysväli on vähintään vuosi (jolloin siihen ei lasketa uusia päästöjä). Muuten jälkikompostointiaika on 6–10 kuukautta.... |
| Mitä maalajia/maalajeja kattaa maaperäkartan merkintä littoral deposit? |
1902 |
|
|
|
Suomenkielinen vastine englannin ilmaukselle littoral deposit on "rantakerrostuma". Rantakerrostumat ovat etupäässä hiekkaa ja soraa – hienoimmillaan hienoa hiekkaa, karkeimmillaan kivikkoa ja louhikkoa.
Peter Johansson, Raimo Kujansuu ja Kalevi Mäkinen, Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat. – Teoksessa Pohjois-Suomen maaperä: maaperäkarttojen 1:400 000 selitys
Suomen maaperä | fin5.pdf (europa.eu)
Tietoaineistot - maaperäkartan käyttöopas - rantakerrostumat - GTK |
| Jatkokysymykseni napajäätikkökysymykseeni. Kiitos ensinnäkin asiaa selventävästä vastauksesta. Jos kerran pohjoisnapajäätikkö on vain ohut kelluva jääkalvo… |
138 |
|
|
|
Arktisen napajään luonnetta kuvaavat osuvasti William R. Andersonin ja Chris Blair, jr kirjassaan Pohjoisnavan alitse: "Yleisesti ottaen totesimme arktisen napajään äärettömäksi, alati liikkeellä olevaksi jäämassaksi, jonka luonne muuttuu lakkaamatta. Toisin paikoin sen muodostavat vain hyvin pienet jääpalaset ja jäähileet -- . Jäämassan valtaosan muodostavat kuitenkin epäsäännölliset jäälautat, joiden koko vaihtelee muutamasta jalasta kymmeneen, viiteentoista jalkaan, mutta harvoin siitä yli."
Kesäisin Pohjoisnapaa ympäröivä merijää sulaa ja kutistuu. Keskimääräisesti jään sulaminen päättyy syyskuun lopussa. Talvisin Pohjoisella jäämerellä jäälautat yhtyvät yhtenäiseksi jääpeitteeksi. Niin kuin Anderson ja Blair antavat ymmärtää, se ei... |
| Milloin on ilmestynyt P.J.Hannikaisen suomennos Kesäpäivä Kangasalla? |
401 |
|
|
|
Laulun alkuperäinen teksti on Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama ruotsinkielinen runo, jonka Gabriel Linsén sävelsi nimellä ”Sylvias visa” (1863 tai 1864, tästä on erilaista tietoa eri lähteissä). Laulu alkaa: ”Jag gungar i högsta grenen”. Niiden suomenkielisten sanojen, joilla laulua nykyään lauletaan, tekijä on P. J. Hannikainen (1854-1924). P. J. Hannikaisen elämäkerrasta, jonka on kirjoittanut Matti Vainio, en nopealla selauksella löytänyt mitään mainintaa tästä laulusta. Vuoden 1975 ”Kangasalan joulu” -lehden toimituksen kirjoittamassa artikkelissa "Kesäpäivä Kangasalla" kerrotaan, että "Kangasalan Joulun” toimitus pyysi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran apua laulun suomennoksen käsikirjoituksen löytämiseksi, mutta... |
| Olen lukenut kirjan, ja haluaisin lukea sen uudelleen mutta en muista sen nimeä. |
222 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Salla Simukan romaani Sisarla (Tammi, 2016).
Kuvaus löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f… |
| Miksi joskus sanotaan, että minä pärjään tällä puoli vuotta, vaikka ei sillä pärjää niin kauan? Esimerkiksi eräässä piirretyssä Hessu Hopo sanoo pärjäävänsä… |
387 |
|
|
|
Tämäntyyppisessä liioittelevassa vastauksessa voi nähdä sekä sarkasmia että leikkimielistä huumoria, tilanteesta ja sanojasta riippuen – usein kyseessä on yhdistelmä molempia. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä lienee Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kohtaus, jossa Hietanen Mannerheimin syntymäpäivän jälkeisten ryyppäjäisten jälkeen anelee Mäkilältä muutamaa silakkaa ja pitkän vänkäämisen jälkeen saa kuin saakin yhden:
"Hietanen harmistui ensin. Mutta sitten häntä alkoi väkisinkin naurattaa tuo nälkään kuollut silakka. Kyllä hän arvasi, miten suurimerkityksinen lahja Mäkilän mielestä oli, ja siksipä hän koetti pysyä vakavana sanoessaan:
– No kyl mää täl pärjän pual vuot. Kiitoksi vaan kauhian pal."
Hietasen vastauksessa on... |
| Miksi islamin tunnuksena käytetään kuun viimeistä eikä ensimmäistä vaihetta? |
2494 |
|
|
|
Kuunsirppi on keskeinen islamilainen symboli. Se muistuttaa kuukalenterista, jonka mukaan islamin uskonnollinen elämä on järjestetty. Muslimeille kapean sirpin näkyminen iltataivaalla on merkki kuukauden vaihtumisesta. Erityisen tärkeässä asemassa Kuu on Ramadanin, islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksännen kuukauden alun merkkinä. Silloin alkaa kuukauden mittainen uskonnollinen paasto. Kuunsirppiä käytetään myös islamin leviämisen vertauskuvana. Islamin symbolia täydennettiin 1600-luvulla viisisakaraisella tähdellä. Sakaroiden on sanottu viittaavan islamin viiteen peruspilariin – uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus – mutta tämä on pelkkä vahvistamaton olettamus.
Sen paremmin kuunsirpin kuin tähdenkään... |
| Olenko ymmärtänyt oikein, että manner tarkoittaa maa-aluetta? Toisin sanoen jos pohjoisnapajäätikkö sulaisi kokonaan, tilalla olisi vain merta mutta jos… |
565 |
|
|
|
Sanakirjamääritelmän mukaisesti manner on 'suuri yhtenäinen maa-alue'. Eteläisen pallonpuoliskon napa-alueella on iso manner. Se on korkealla merenpinnan yläpuolella ja siellä on massivinen määrä jäätä. Pohjoisnavan alla taas on merta ohuen kelluvan jääkalvon alla. Jos napajäätiköt sulaisivat kokonaan, eteläisellä pallonpuoliskolla olisi jäätikön tilalla iso manner, mutta pohjoisessa vain suurten mannerten ympäröimä Pohjoinen jäämeri saarineen.
Lähteet:
Timo Kalevi Forss, Martti Lintunen & Tommi Tukiainen, Napakirja : Arktis ja Antarktis
Kielitoimiston sanakirja | https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/manner |
| Taas kerran kirjastonhoitajat Tälläinen kysymys tuli mieleen oliko Tampereen kalkun kaupunginosassa 1980-luvulla suuronnettomuus harjoitus jossa oli mukana… |
218 |
|
|
|
Suuronnettomuusharjoitus, jossa olivat osallisina linja-auto ja juna, järjestettiin 11.10.1984 kello 18.30 Kolmihaarankadulla. Harjoitusta edeltäneessä paikallislehden sanomalehtikirjoituksessa Tampereen kaupungin palopäällikkö sijoittaa sen Tesomalle, mutta Kalkun puolellehan tuo menee.
"Harjoituspaikka on Tesomalla, Kolmihaarankadulla. Siellä linja-auto, jossa on 40 matkustajaa törmää säiliöjunaan tasoristeyksessä. Linja-auto kaatuu ja matkustajat loukkaantuvat. Juna jatkaa matkaansa, mutta sen kloorivaunu saa vuodon. Myrkkypilvi leviää itään Ikurin ja Tesoman asuntoalueille", selvitti harjoitusta palopäällikkö Sakari Lehtinen.
Harjoitus televisioitiin suorana lähetyksenä. Ennen sen alkua TV2 lähetti aiheesta lyhyen esittelyn (17.45–18... |
| Kuinka monta prosenttia Pohjois-Korean väestöstä tietää, kuka oli esim. John Lennon tai Elvis Presley? |
192 |
|
|
|
Täsmällisiä lukuja – sen paremmin kuin epätäsmällisiäkään – on käytännössä mahdoton esittää. Tutkimuksia asiasta on tuskin tehty – ja vaikka olisikin, on enemmän kuin luultavaa, että pohjoiskorealaiset oman etunsa nimissä kiistäisivät kaikki mahdolliset yhteydet Elviksen tai John Lennonin kaltaisiin länsimaisen rappion apostoleihin.
Yleisesti ottaen kaikki länsimainen ja muu vierasperäinen kulttuuri on Pohjois-Koreassa "ei-toivottua". Sitä paitsi, omaan maailmanjärjestykseensä ja omiin idoleihinsa tottuneet pohjoiskorealaiset eivät välttämättä ole edes kiinnostuneita läntisen maailman merkkihenkilöistä ja heidän tekemisistään. Eräs popmusiikin asemaa Pohjois-Koreassa luotaava artikkeli nimeää sen ykskantaan "maaksi, jossa ei... |
| Löytyisikkö mistään sanat ja Nuotit espanjaksi kuubalainen serenadi |
551 |
|
|
|
Jos tarkoitat Salamanterin eli Juhani Pohjanmiehen säveltämää ja Unto Koskelan sanoittamaa "Kuubalaista serenadia", siihen on tehnyt espanjankielisen sanoituksen Joaquin Martinez eli Ronnie Kranck. Tämä sanoitus sisältyy nuottiin Pohjanmies, Juhani: "Serenata cubana = Kuubalainen serenadi" (Fazer Musiikki, 1963; Fazer FM4237). Nuotissa on laulun suomen- ja espanjankieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Nuotti on Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Suomenkielisin sanoin laulu sisältyy moniin nuotteihin, esim. "Suuren toivelaulukirjan" osaan 1.
Ronnie Kranckin sanoitus on julkaistu myös laulujen sanoja sisältävässä vihkosessa "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osassa 58 (Fazer, 1964, s. 46).... |
| Tykkään Vaahteramäen eemelistä ja keräilen niitä kirjoja niin onko joku kirja jossa on koko eemeli tarina vai pitäisikö kerätä koko kirja sarja? |
202 |
|
|
|
Yhteisnide Eemelin kootut metkut sisältää kaikki kolme alkuperäistä Eemeli-romaania: Vaahteramäen Eemeli, Eemelin uudet metkut ja Eläköön Eemeli.
Helppolukuiset pikkukirjat Eemelin metku n:o 325, Eemeli ja pikku Iidan metku sekä Eemeli ei kitsastele kokoaa yksiin kansiin Eemeli ja pikku Iida (1990). Vuonna 2008 sama kooste julkaistiin nimellä Vaahteramäen Eemeli ja pikku Iida. – Eemelin sadas puu-ukko (2013) on vastaava yhteisnide kirjoista Se Eemeli, se Eemeli, Eemeli ja Liinan poskihammas, Eemeli ja keittokulho sekä Eemelin sadas puu-ukko. Samat neljä kirjaa sisältyvät vuonna 2004 julkaistuun yhteislaitokseen Eemelin suuri kuvakirja. Kertomus Eemeli ja Liinan poskihammas on ensimmäisen kerran julkaistu kirjassa Eläköön... |
| Etsin lastenkirjaa -80-90-luvulta. Kuvitetussa kirjassa etsittiin pieniä hiiriä(?) kuvien joukosta. Siis varsinaisen tarinan ohessa löytyi pieniä hiiri… |
198 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Hiipparihiiri piilosilla (WSOY, 1992)? Talossa vietetään syntymäpäiväjuhlia. Kirjan jokaiseen kuvaan kätkeytyy hiiri. Etsintää hankaloittavat kuviin ujutetut "valehiiret". Englanninkielisen alkuteoksen suomenkieliseen versioon tekstin on suomeksi riimitellyt Ilpo Tiihonen. |
| Kuinka yleistä itsemurhan tekeminen hyppäämällä junan alle on? Minulle väitetään, että se on ainakin suhteellisen harvinaista. |
2589 |
|
|
|
Itsemurhatavoissa on havaittu jonkin verran eroja sekä sukupuolten että eri ikäryhmien välillä. Liikkuvan ajoneuvon alle jättäytyminen ei tehtyjen tutkimusten mukaan kuulu yleisimpiin tapoihin missään ikäryhmässä eikä kummallakaan sukupuolella. Meillä se on tavallisinta nuorten naisten (15–24 v.) ikäryhmässä (18%), mutta iäkkäämmillä naisilla tuntuvasti tätä vähäisempää (vanhimmassa ikäryhmässä enää n. 4%). Miesten itsemurhatilastoja hallitsevat hirttäytyminen, aseilla ja räjähteillä tehdyt itsemurhat sekä myrkyttäytyminen. Niihin nähden hukuttautumalla, korkealta hyppäämällä, viiltämällä tai pistämällä, liikkuvan ajoneuvon alle jättäytymällä tai itse ajamalla ja muilla menetelmillä tehtyjä itsemurhia on verrattain vähän.
Tehtäessä... |
| Onko Salatuissa elämissä näytellyt Sanna Sepponen ollut ravintolapäällikkönä? |
242 |
|
|
|
Sanna työskenteli 14 vuoden ajan McDonaldsin salivastaavana, "täytti ketsuppiastiat ja piti paikat järjestyksessä". McDonaldsin lisäksi hän on ollut työssä kaupassa, kahvilassa, eduskunnassa ja Alkon pääkonttorissa.
Sanna Ensimmäinen | Tukiliitto |
| "Ostovoima alkanut kasvaa" oli otsikoissa. Eli ihmiset kuluttavat nyt enemmän rahaa. Kun on ostettu vain se mitä oikeasti tarvitaan ja pärjätty ihan ok, niin… |
114 |
|
|
|
Syyskuussa 2022 julkaistu Tapio Kuusiston ja Ulla Virtasen kirjoittama Tilastokeskuksen asiantuntija-artikkeli antaa varsin selvästi ymmärtää, että yksityisen kulutuksen merkitys Suomen talouden kasvun tärkeänä lähteenä on ollut varsin merkittävä jo pitkään. Yksityisen kulutuksen kehitys on myös merkittävä tekijä ennakoitaessa talouskehityksen suuntaa.
Jos tähän on uskominen, shoppailu ei vain pidä Suomen taloutta kunnossa, vaan suorastaan siivittää maan talouden kasvua.
Poikkeuksellisella hintojen nousulla monia vaikutuksia: kurjistaa kotitalouksien tilannetta ja hämärtää talouden näkymää | Tieto&trendit (stat.fi) |
| Mistä tulee sana roppakaupalla? Mitä tuo roppa tarkoittaa? Ja mistä tulee tuo kauppa tällaisiin erilaisiin sanontoihin, kuten esimerkiksi myös kilokaupalla ja… |
2884 |
|
|
|
Roppa- sanassa 'roppakaupalla' on selitetty viittaukseksi sanoihin 'rove' ja 'ropponen', jotka ovat tuohesta tehdyn tuokkosen tai korin nimityksiä. Roppakaupalla annettaessa ei siis anneta yksi kerrallaan vaan astioittain, runsain määrin. Toinen tulkinta liittää ilmauksen itämurteisiimme, joissa 'roppa(inen)' jo sinänsä kantaa merkitystä 'runsas': esimerkiksi rankkaa sadetta on nimitetty roppasateeksi. Nyttemmin onkin esitetty, että alun perin roppa on laina ruotsin merkitystä vahvistavasta etuliitteestä skropp(a) ’paljon, valtavasti, ylen’.
'Kaupalla'-sanaa käytetään yhdysosana mittaa tai määrää ilmaisevien sanojen jälkiosana. Tutkimistani sana- ja sanontakirjoista en löytänyt varsinaista selitystä sanan käytön... |
| Olen kuullut väitettävän, että Tove Jansson ennemmin oksensi kuin puhui suomea. Onko tämä totta? |
1442 |
|
|
|
Suomen puhuminen ei vaikuta olleen Janssonille erityisen vastenmielistä – ainakaan sen perusteella, mitä hän 5.6.1982 päivätyssä kirjeessään Maya Vannille toteaa: "Yksi kiva juttu on Tootin ehdotus että me (Vihdoinkin...!) alamme puhua suomea joka toinen päivä. Ilahduttavaa."
Lähde:
Tove Jansson, Kirjeitä Tove Janssonilta (toimittaneet Boel Westin & Helen Svensson; suomentaneet Jaana Nikula & Tuula Kojo) |
| Tampereen seudulla koko elämänsä asunut isäni lauloi usein saunassa laulua, jonka teksti alkaa näin: "Sandbergille saunaan kutsun olin saanut. Enpä ennen… |
314 |
|
|
|
Tammerkoski-lehden numerossa 8/2001 julkaistun Tampereen yleiset saunat kaupunginosittain -listauksen perusteella Sandbergin sauna on toiminut osoitteessa Mustanlahdenkatu 14. Toisin kuin useimmille muille luettelon saunoille tälle ei ole löytynyt perustamis- eikä lopettamisvuotta – osoitteen lisäksi mainitaan vain nimet "Nattula, Grönlund, Sandberg". "Nattula" viittaa Mustanlahdenkatu 14:ssä sijainneeseen Finlaysonin rakennuttamaan kahdeksan työväenasunnon ryhmään. Tyko Varton Tammerkoski-lehteen 4/1939 kirjoittaman artikkelin perusteella saunaa on kutsuttu myös Nattulan saunaksi: "En ole edes Nattulan portista sisälle käynyt senjälkeen kun Nattulan sauna on ollut hävitettynä." Grönlund puolestaan lienee yksi Finlaysonin 1800-... |
| Mistä teoksesta löytyy Zacharias Topeliuksen runo, joka alkaa: ”Eihän yksin kuolo musta elost…” |
434 |
|
|
|
Topeliuksen säe on "kolmiseikkailuisesta sadusta" Prinsessa Ruusunen, keskeltä Valottaren viimeistä repliikkiä ensimmäisen seikkailun lopussa:
"Ah, mun sielun' aavisti! / Kohtalo nyt kova vainoo, / se vain toivo viel' on ainoo: / ikä pitkä luvattiin... / Kaksoisparin tiedän, niin: / eihän yksin kuolo musta / elost' anna unhotusta, / myöskin uni tarjoo sen, / helpomman ja lyhyen! / Kuolonuneen ei hän nuku. / Prinsessa kun haavoittuu, / kohta hän ja hovi, suku, / uinuu unta raukeata. / Sata vuotta nukahtaa / impi ennen kuolemaa; / mut jos pelastaja saa, / ennenkuin lyö vuosisata / heräävä hän riemuin on..." (Lukemisia lapsille. 5. nide)
Lähdeteokseni listaa kolme suomentajaa – Viljo Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa –... |