| Äitini on lukenut Jan Karonin Pappila sarjan ja piti siitä kovasti. Voisitko suositella jotain saman tyylistä? |
213 |
|
|
|
Tässä lukuvinkkejä Jan Karonin ystävälle.
Maeve Binchyn tuotanto (lukuisia itsenäisiä romaaneja, ei sarja)
Maija Kajanto: Kahvila Koivu -sarja
Anneli Kivelä: Katajamäki-sarja
Libby Page: Pinnalla pysymisen taito
Clare Pooley: Totuushaaste
Marcia Willett: Rakkaus talviaikaan
|
| Immi Hellen on kirjoittanut runon jonka nimi on joko Satu/Runo jouluruususta tjsp. Se löytyy ainakin kirjasta Ai, ai veitikkaa (lasten runoja) . Mutta Eikö… |
918 |
|
|
|
Verkosta Satu jouluruusuista löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisiin aineistoihin sisältyvästä Walistuksen lasten lehden numerosta 4/1933.
07.12.1933 Walistuksen lasten lehti : Suomen lapsille ratoksi no 4 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto |
| Onko tämä lause sitaatti jostakin tunnetusta teoksesta: "Who can say what passions drive us?" Jos on, onko kyseistä teosta suomennettu? |
165 |
|
|
|
Kysymyksessä siteerattu virke löytyy ainakin Amanda Reynoldsin järjestyksessä kolmannesta kirjasta The hidden wife. Kaksi ensimmäistä Reynoldsia – Liian lähellä (Close to me) ja Liikaa valheita (Lying to you) – on julkaistu suomeksi 2022 ja 2023. The hidden wife ilmestyy keväällä 2024 nimellä Liikaa salaisuuksia. |
| Haluaisin löytää Helena Viertolan jouluruno. Se alkaa jotenkin näin "Onko nyt joulu taas...vastahan kesä. |
535 |
|
|
|
Runon Onko nyt joulu? voi löytää Viertolan vuonna 1995 julkaistusta kokoelmasta Kokoa minut käsivarrellesi. Se sisältyy myös Tuula Simolan toimittamaan joulurunojen antologiaan Joulu ihanin. |
| Kirjailija ? Suomalainen tutkija, joka opiskeli Japanissa geishakoulussa. Kirjoittanut tästä kirjan. Nykyään terveydenhoitaja. |
374 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä useita kirjoja japanilaisesta kulttuurista kirjoittanut Minna Eväsoja? Hänen kokemuksiaan perinteisestä japanilaisesta teekoulusta voi lukea vuonna 2016 julkaistusta teoksesta Melkein geisha : hurmaava ja hullu Japani.
FT Minna Eväsoja (s. 1965) on japanilaisen estetiikan dosentti Helsingin yliopistossa sekä sairaan- ja terveydenhoitaja. Hän on kirjoittanut Japaniin sen kulttuuriin liittyviä kirjoja ja tutkii arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun vaikutusta hoitotyössä. Hän kävi 1990-luvun alussa japanilaisen teekoulun Kiotossa. Sen jälkeen hän on viettänyt Japanissa paljon aikaa mm. opiskellen sen kieltä ja estetiikkaa.
Mediatiedote: Melkein geisha -kirjassa kurkistetaan japanilaisten muodollisen... |
| Mikä kirja tämä on? Tapahtumapaikka on Alaska tai mahdollisesti Grönlanti. |
285 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla joku Jørn Rielin Kertomuksia isieni talosta -sarjan kirja? Sarjassa on kolme osaa: Hupaisa juttu koristaa kasvot (suom. 1973), Meidän herramme ketunloukku (1974) ja Ensitapauksen juhla (1975). Yksi kirjan henkilöistä on äidistään ja isästään tietämätön poika Agorajaq. |
| Hankin 1980-luvun alkupuolella appiukolle joululahjaksi kirjan, jonka nimeä en enää muista mutta haluaisin lukea uudelleen. Kirja kertoi joltain trooppisen… |
269 |
|
|
|
Kirja "Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa" (Otava, 1981) sopii kuvaukseen. Kirjan esipuheen mukaan Tuiavii ei tarkoittanut puheitaan julkaistaviksi. Hän luonnosteli muistiinpanonsa alkuasukaskielellä omille maanmiehilleen. Erich Scheurmann sai haltuunsa Tuiaviin muistiinpanot ja käänsi ne saksaksi. Saksankielinen alkuteos on nimeltään "Der Papalagi" (1920). Suomentaja on M. Leikola. Papalagi tarkoittaa valkoihoista tai muukalaista.
|
| Uutinen 30.11.: "Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Henry Kissinger on kuollut." Onko muistikuva oikea: liittyikö kevään 1974 pitkän englannin yo-koeteksti… |
183 |
|
|
|
Kevään 1974 pakollisen englannin kokeen teksti käsittelee diplomatiaa ja diplomaatin roolia kansainvälisten ongelmien ratkaisussa. Kissinger mainitaan kyllä: "When the American Secretary of State, Dr Kissinger, can fly to Cairo and Tel-Aviv in one day to get an Arab-Israel cease-fire and then to Peking for talks with the Chinese the day after, the ordinary traditional ambassador cannot help looking a bit small." |
| Striimattujen oppituntien musiikin tekijänoikeusmaksut? Lukukauden päätöspuheenvuorossaan erään kunnallisen kansalaisopiston liikunta-etäryhmän vetäjä… |
191 |
|
|
|
Musiikin käytöstä netissä ja somessa löytyy tietoa tekijänoikeusjärjestö Teoston sivulta:
https://www.teosto.fi/tapahtuman-striimaus-luvat-musiikin-striimaukseen
Tietoa luvista löytyy myös Suomen musiikintekijät -etujärjestön sivulta:
https://musiikintekijat.fi/neuvonta/ohjeita-live-streamaukseen
|
| Mistä teoksesta löytyy Leena Krohnin runo Maani? |
263 |
|
|
|
Maani on yksi runoista Riitta Nelimarkan ja Leena Krohnin yhteistyönä syntyneessä kirjassa Galleria (WSOY, 1982): kuvituksena on valokuvia tekstiileiksi kudotuista Nelimarkan kuvista ja kirjan nimiösivulla "lauluiksi" kutsutut runot ovat Krohnin käsialaa.
Galleria | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi) |
| Minulla on haussa lapsena, noin vuosina 1986-1990, lukemani pienikokoinen kirjastonkirja, jossa kerrottiin usealla eri kielillä "minä rakastan sinua"… |
216 |
|
|
|
Muistelemasi kirja on Joan Walsh Anglundin Sano se hänelle (Taikajousi, 1982). |
| Milloinkohan Stephanie Garberin kirja "Curse for true love" suomennetaan? |
875 |
|
|
|
Tähän saakka sarjan aiempien osien suomennokset ovat ilmestyneet englanninkielisen alkuteoksen julkaisua seuraavan vuoden syksynä. Tämä antaisi aihetta olettaa, että tänä vuonna ilmestynyt Curse for true love olisi saatavana suomenkielisenä käännöksenä syksyllä 2024. WSOY:n syksyn uutuudet julkistetaan loppukeväällä, joten varmaa tietoa voi joutua odottamaan siihen saakka. |
| Mistä voisin ostaa Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ranskaksi? |
681 |
|
|
|
Valitettavasti kirjaa voi olla vaikea löytää. Se on käännetty ranskaksi nimellä Soldats inconnus vuonna 1956, mutta näyttää siltä, että uusia painoksia ei sen jälkeen ole otettu. Ulkomaisista verkkodivareista sitä voi toki etsiä, mutta ainakaan omalla pikaisella haullani en löytänyt yhtäkään myynnissä olevaa kappaletta.
Ranskankielistä laitosta on joissakin suomalaisissa kirjastoissa, ja siitä voi tehdä tarvittaessa kaukolainapyynnön oman kirjastonsa kautta. |
| Missä suomenkielisessä runossa viitataan "rondon viileään putoukseen" tai vastaavaan ja joko runossa tai otsikossa on Caro mio schluck und druck. |
207 |
|
|
|
Caro mio Druck und Schluck on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat (1964). Runo alkaa säkein "Puhelimme Mozartista / ja rondon hilpeä putous / juoksi kalliota alas, / -- ". |
| Mudin Crazy ja Jestas sentään |
581 |
|
|
|
Crazy oli laulunkirjoittajakaksikko Nicky Chinnin ja Mike Chapmanin tuotantoa. Kappaleen ensilevytyksestä vastannut Mud oli yksi niistä brittiyhtyeistä, joille "Chinnichap" kirjoitti useita hittejä 70-luvulla. Iso-Britanniassa 26. tammikuuta 1973 singlenä julkaistuun Crazyyn Vexi Salmi kirjoitti suomenkieliset sanat samana vuonna, ja Markku Aron Jestas sentään äänitettiin 3. lokakuuta.
Härski kappale muutti Markku Aron uran: Sadat naiset lähestyivät - Musiikki - Voice.fi
Markku Aro: Jestas sentään | Elävä arkisto | yle.fi
Mud – Crazy (1973, Vinyl) - Discogs
KÄÄNNÖSKAPPALEEN ESITTELY (THE COVER SONG INTRODUCTION): JESTAS SENTÄÄN | Suomalaisen musiikin kotisatama: jokaiselle jotakin (wordpress.com) |
| Mistä on sitaatti ”metalli kuumenee ja ihmiset kylmenevät"? Liittynee Ukrainan ja Venäjän väliseen sotaan. |
153 |
|
|
|
Sitaatti on ukrainalaisen runoilijan Ljuba Jakymčukin Абрикоси Донбасу (Abrykosy Donbasy) -kokoelman runosta Розкладання (Rozkladannya; 'hajoaminen, mätäneminen'). Ainakaan toistaiseksi kokoelmaa ei ole suomennettu, mutta ukrainan kieltä taitamattomille se on käännöksenä saatavilla esimerkiksi ruotsiksi (Aprikoser i Donbas) ja englanniksi (Apricots of Donbas).
Englanniksi Розкладання-runon ('Decomposition') ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti:
"nothing changes on the eastern front / well, I've had it up to here / at the moment of death, metal gets hot / and people get cold" [kursiivi lisätty]
decomposition — The White Chalk of Days |
| Onko Bob Dylanin The times they are a changing käännetty/ laulettu levylle suomeksi? |
602 |
|
|
|
Tietokannoista löytyy ainakin Mustaputki-yhtyeen 80-luvulla taltioima The times they are a-changin' -tulkinta Kusessa ollaan (suomenkieliset sanat A. Antti). Kappale ilmestyi vuonna 1986 yhtyeen albumilla Musta putki – best off. Käännetty The times... siis on. Jos aivan tarkkoja ollaan, levylle sitä ei kuitenkaan ole laulettu, sillä Mustaputken tallenne julkaistiin ainoastaan kasettina.
Fono.fi - Äänitetietokanta |
| Etsin kirjaa lapsuudestani, olen lukenut sen ala-asteella vuosien 2001 ja 2006 välillä. Kirjan löysin kirjaston lasten/nuorten osastolta, tyylinä saattoi olla… |
165 |
|
|
|
Saattaisikohan kyseessä olla Marja Aapalan Selma ja Ultramariinin puutarha?
Selma ja Ultramariinin puutarha | Kirjasampo |
| Sattuipa kerran vahingossa Matin muija |
378 |
|
|
|
”Sattui kerran vahingossa Matin muija” alkaa laulu, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja monilla eri nimillä, esimerkiksi ”Matti ja pappi”, ”Matti ja rovasti”, ”Matin muijan kuolema”, ”Matin muija”, ”Matin Maija”, "Lehmän annan papille" ja ”Sattui kerran vahingossa”. Laulussa ahne pappi vaatii Matilta lehmää palkaksi ruumiin siunaamisesta. Tämä arkkiveisu levisi Suomessa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja oli ainoa koko maahan levinnyt selkeästi papistoon kriittisesti kantaa ottava kertova laulu.
Anneli Asplundin mukaan laulun arkkipainatuksia on tiedossa kolme, joista vanhin vuodelta 1906. Asplundin kirjassa on useita laulun toisintoja: erilaisia sanoituksia ja neljä melodianuotinnosta.
Kirjassa ”Laululipas : Suomen... |
| Latvian uusi pääministeri nähtiin uutisissa Suomen-vierailulla. Onko kaikissa kolmessa Baltian tasavallassa ollut aikaisemmin naispuolinen pääministeri yhtä… |
210 |
|
|
|
Evika Siliņan nimityksen myötä tultiin ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa kaikissa kolmessa Baltian tasavallassa on samanaikaisesti pääministerinä nainen.
Kaksi naispääministeriä Baltiassa oli ensimmäisen kerran Kaja Kallaksen noustua Viron johtoon tammikuussa 2021. Kallas on ensimmäinen naispuolinen pääministeri Virossa. Latvian Evika Siliņalla (15.9.2023–) ja Liettuan Ingrida Šimonytėlla (11.12.2020–) on kummallakin yksi naisedeltäjä: Kazimira Prunskienė Liettuassa (17.3.1990–10.1.1991) ja Laimdota Straujuma Latviassa (22.1.2014–11.2.2016).
|
Kysy kirjastonhoitajalta