| Kaukokirjoitinten (teleksi, telex) historia Suomessa, suomalaisen hallinnon, median ja elinkeinoelämän käytössä? Wikipedian suomenkielinen sivu luettelee… |
505 |
|
|
|
Kaukokirjoitin eli telex kehitettiin Yhdysvalloissa vuosina 1914–18. Kansainvälinen lennätinkomitea CCIT hyväksyi kirjoittimen kansainväliseksi lennätinpäätteeksi vuonna 1929 ja alkoi laatia suosituksia lennätinliikennettä varten. Suomessa seurattiin alan kehitystä tiiviisti: jo vuonna 1931 Suomen Tietotoimisto otti kaukokirjoittimet käyttöönsä kotimaan toimistojen välillä ja Posti- ja lennätinlaitoksen käyttöön niitä alkoi tulla vuodesta 1933 alkaen.
Ensimmäinen käsivälitteinen telex-keskus otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1940. Keskus toimi Helsingissä pääpostitalon kellarissa. Laitteisto oli alun perin tuotu maahan vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta sotien takia sen otti käyttöönsä pääesikunta, ja yleinen telex-verkko päästiin... |
| Onkohan englantilaista joululaulua Little Donkey suomennettu, ja jos, niin mistä löytäisin sanat? Kappaleen levytti ensimmäisenä Gracie Fields vuonna 1959 ja… |
149 |
|
|
|
Tähän Eric Boswellin säveltämään ja sanoittamaan joululauluun en löytänyt suomenkielistä sanoitusta. |
| Olen nostalgiapuuskassa etsiskellyt tietoa mikä on eräs kirja jonka ala-asteella luin. Kirja oli siis vanhempi kuin 2000-1990-luvulta. Oli suomennettu… |
144 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä W. J. Corbettin Helluntai-hiiren laulu (Otava, 1985)?
Helluntai-hiiren laulu | Kirjasampo |
| Löytyykö nuottia Mozart: Vuodenajat (Kun kevät kaunis tuli) sovitettuna kaksi- , kolmi- tai ylipäätänsä naiskuorolle. Kyseessä viisihenkinen naisten lauluyhtye? |
451 |
|
|
|
P. J. Hannikaisen kaksiääninen sovitus tästä Mozartin säveltämästä yksinlaulusta (Sehnsucht nach dem Frühling, KV596) sisältyy Elsa Kojon toimittamaan "Suureen kevät- ja kesälaulukirjaan" (WSOY, 1984) ja myös P. J. Hannikaisen nuottiin "Sirkkunen : lauluja lapsille" (Gummerus, 1927 ja 1954). Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Kun kevät kaunis tuli". Suomenkielisen sanoituksen on kirjoittanut P. J. Hannikainen.
Olavi Pesosen neliääninen sovitus sekakuorolle sisältyy nuottiin "Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset laulukirjaan" (Valistus, 1961; 4. painos).
Anders Öhrwallin kolmiääninen sovitus (SSA) löytyy verkosta Topeliuksen ruotsinkielisillä sanoilla ja nimellä "Kom hör min vackra visa":
https://wessmans.com/pdf/artikel/... |
| Minkä niminen on 2000-luvun alkupuolella tai sitä ennen julkaistu runomittaan kirjoitettu suomenkielinen lastenkirja jossa päähenkilö on kissa ja lukija saa… |
332 |
|
|
|
Jaana Tarma on tehnyt kaksi kissa-aiheista kirjaa, joissa on kolme erilaista juonta ja kolme erilaista loppua, sen mukaan, millaisia valintoja lukija tekee: Kolmen kohtalon katti (1998) ja Seitsemän meren kissa (1999). Molemmat sisältävät runsaasti runomuotoisia osuuksia. Olisikohan etsitty kirja jompikumpi näistä? |
| Mikä kappale on Snellmanin mainoksen torvisoittomusiikki? |
566 |
|
|
|
Kappale on Gilles Tinayren säveltämä The Serbian tavern song.
The Serbian Tavern Song (Instrumental) (youtube.com) |
| Joskus 80 tai 90 luvulla katselin TVssä filmin kajdesta latino musiikin veljeksistä, saattoivat olla Kuubasta, jotka muuttivat USAhan. Toisella veljeksistä oli… |
330 |
|
|
|
Olisivatkohan kyseessä kenties Oscar Hijuelosin romaaniin perustuva kuubalaisista Castillon muusikkoveljeksistä kertova elokuva The Mambo Kings (1992) ja siinä esiintyvä kappale Beautiful Maria of my soul? Elokuva on nähty meillä televisiossa 15.1.1996 (MTV3), 2.5.1997 (YLE TV1) ja 8.9.2001 (MTV3).
The Mambo Kings (1992) - IMDb
The Mambo Kings | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) |
| Mistä Red Red Wine Kappale kertoo ? |
255 |
|
|
|
Red red wine kertoo punaviinistä, sydänsuruista ja siitä, että vain punaviini auttaa laulutekstin kertojaminää karkottamaan mielestään kipeät muistot: "Olisin voinut vannoa, että ajan myötä / ajatukset sinusta haihtuisivat mielestäni / olin väärässä ja huomaan / että vain yksi asia auttaa minua unohtamaan". |
| Kuningatar Viktoria ja kuninkaallinen hemofilia |
1455 |
|
|
|
Brittiläisen hemofiliatutkimuksen professorin Edward Tuddenhamin mukaan kuningatar Viktorian kantama verenvuototautia aiheuttava geeni on "lähes varmasti" sammunut tautiin sairastuneiden poikalasten varhaisen kuoleman vuoksi: Viktorian jälkipolvissa Leopold oli viimeinen miespuolinen jälkeläinen, joka eli lisääntymisikäiseksi saakka. Tuddenhamin artikkeli kirjassa Molecular biology in medicine sisältää havainnollistavan sukupuun geenin kulkeutumisesta Viktoriasta eteenpäin (s. 4).
Lähteet ja kirjallisuutta:
E. G. D. Tuddenham, Haemophilia : molecular biology at the centre of human disease. – Teoksessa Molecular biology in medicine
D. M. Potts & W. T. W. Potts, Queen Victoria's gene : haemophilia and the... |
| Sanahaussa oli etsittävänä "kuippana". Sain selville, että se on jonkinlainen taruolento. Löytyisikö teiltä lisätietoa kuippanasta ja sen ulkonäöstä? Onko… |
352 |
|
|
|
Varhaisin kirjallinen kuvaus Kuippanasta lienee Christfrid Gananderin Mythologia Fennicassa (1789). "Ganander selitti, että Kuippana on metsän esimies, pitkä ja hirveä olento, jolla on harmaa parta. Kuippana ajoi kettuja ja jäniksiä ansoihin ja rihmoihin. Häntä nimitetään metsän kuninkaaksi -- . Hän muistuttaa Rhomund Hallgrimin poikaa, trollia ja jättiläistä, joka oli perinyt kokonsa, voimansa ja julmuutensa isältään. Hän käveli niin raskaasti, että tuntui kuin hän tahtoisi kahlata maan läpi. Kaikki hänen tekonsa olivat hirveitä ja hänen muotonsakin oli julma. Hän asusti Kyrials bottenin eli Pohjolan metsissä." (Martti Haavio, Suomalainen mytologia)
Eero Ojasen Suomalaiset taruolennot kertoo, että Kuippana oli koko metsän haltija tai... |
| Mistä kotimaisesta (70-lukulaisesta?) ohjelmasta tämä teema on? |
322 |
|
|
|
Kappale on Markku Kopiston säveltämä Aimon teema Risto Jarvan elokuvasta Mies joka ei osannut sanoa ei.
Aimon teema (youtube.com) |
| Mistä sukunimi Marsfeld juontaa.? |
95 |
|
|
|
Sukunimen Marsfeld alkuperää voi etsiä kahdesta suunnasta. Osassa lähteitä nimeä pidetään alkuperältään saksalaisena (esimerkiksi iGENEA-sivuston sukunimiluettelo), osa antaa mahdollisuuden kytkeä sen brittiläiseen nimistöön (esimerkiksi The Internet Surname Database) ja vanhan englannin sanoihin 'mearc' (marskimaa) ja 'feld' (vainio, aukea). Varhaisin asiakirjoihin taltioitu englantilainen nimen muoto on ollut de Marsfelde Somersetin kreivikunnassa 1300-luvulla; vuosisatojen kuluessa ja eri puolilla maailmaa siitä on sittemmin kehkeytynyt lukuisia erilaisia variaatioita.
"Saksalaisen" tulkinnan mukaan taas sukunimen Marsfield alkuperä voisi olla paikan nimessä. Esimerkiksi Münchenin Maxvorstadtissa on Marsfeld-niminen alue,... |
| 80- luvun alussa luin paksun kirjan, jonka nimi muistaakseni oli Sam. Se kertoi teinipojasta, joka odotti sydänsiirrettä. Tuolloin kirja teki syvän vaikutuksen… |
262 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Victoria Poolen Torstain lapsi (WSOY, 1981), "Äidin kertoma dramaattinen tositarina vaikeaa sydänsairautta potevan 17-vuotiaan Samin ihmeenkaltaisesta pelastumisesta." |
| Löytyykö englanninkielisessä tekstissä esiintyvälle navajo-intiaanien termille "skin-walker" (viivalla tai ilman) jo suomenkielistä käännöstä? Ilmeisesti noita… |
578 |
|
|
|
Navajojen kansanperinnettä hyödyntävissä Tony Hillermanin dekkareissa suomentaja Jyri Raivio on käyttänyt sanaa "poppamies":
" -- being one of the places where members of the skin-walker clan were supposed to meet." = " -- paikkoja, joissa poppamiesten klaanin jäsenien oli ollut määrä kokoontua."
"You do, somebody sees you, and they think you're a skinwalker yourself." = "Jos sinä käyt ja joku näkee, sinuakin aletaan pitää poppamiehenä."
(Tony Hillerman, Coyote waits/Kojootin jälki)
Tietokirjasuomennoksista en skinwalkerin vastineita löytänyt. Alkuteoksissa vaikuttaa käytetyn ilmiöstä navajonkielistä termiä, joka on sitten sellaisenaan siirretty suomenkieliseen käännökseen:
"Navajokulttuurissa tunnettiin myös yee naaldlooshii eli noita... |
| C. M. Bellmanin Fredmanin laulun nro 8 ("Ack, om vi hade, go vänner, en så") on suomentanut Reino Hirviseppä / Palle. Suomennos kulkee mm. nimillä "Unkarin… |
447 |
|
|
|
Reino Hirvisepän (Palle) toisen ja kolmannen säkeistön sisältävästä Fredmanin 8. laulun suomennoksesta en onnistunut löytämään ennen vuotta 1986 julkaistua painettua versiota. Silloin kolmisäkeistöinen Unkarin viiniä ilmestyi valikoimassa Pallen parhaat : "kulttuurikuplittajan" kuusi vuosikymmentä.
60-luvun lopulla perustettu Bellman-kvartetti levytti kappaleen vuonna 1984 ilmestyneelle levylleen Lähteelle istukaamme, ja kvartetin 20-vuotisjuhlan kunniaksi keväällä 1987 julkaistiin 26 Hirvisepän Bellman-suomennosta sisältävä nuottikokoelma Bellmanilta : Carl Michael Bellmanin lauluja mieskvartetille ja -kuorolle. Kokoelman toimittajan ja kvartetin 2. tenorin Aatu Leinosen esipuheessa kerrotaan kvartetin Bellman-ohjelmistosta... |
| Mikä on ollut ensimmäinen suomennettu maallinen fiktiivinen teos? |
633 |
|
|
|
Kaunokirjallisten suomennosten alkuvaihe ajoittuu 1820–1830-luvuille. Vuonna 1820 perustetun Turun Wiikko-Sanomat -lehden sivuilla alkoi pian ilmestyä Suomen ruotsinkielisestä lehdistöstä tai ruotsalaisista lehdistä käännettyjä lyhyitä kertomuksia, faabeleita, kaskuja ja runoja. Vuosikymmenen lopulla alkoi ilmestyä Oulun Wiikko-Sanomia, joka jatkoi Turun Wiikko-Sanomien linjaa suomennosten julkaisijana. Ensimmäiset kirjan kokoiset kaunokirjalliset käännökset ilmestyivät sitten 1830-luvulla.
Ensimmäinen suomen kielellä julkaistu romaani on sveitsiläisen Heinrich Zschokken Kultala, joka ilmestyi SKS:n kustantamana vuonna 1834. Samana vuonna ilmestyivät vielä tuntemattomaksi jääneestä saksankielisestä alkutekstistä suomennettu Elina eli... |
| Olen muistellut vanhaa sananpartta, mutta en millään saa sopivaa sanaa tuohon alkuun. Mikähän se mahtaisi olla? Ei ....... koskaan kylliksensä saa ja ahne on… |
361 |
|
|
|
Muistellusta sananparresta puuttuva sana on ahmattia merkitsevä 'ähmäri': "Ei ähmäri koskaan kylliksens saa ja ahne on aina vajaa." Satakuntalainen sananparsi on alun perin kerätty talteen Lavialta.
Lähde:
Satakunnan sananparsia |
| Suosituksia naisten kirjoittamista, mielellään naisnäkökulmasta kirjoitetuista historiallisista romaaneista |
170 |
|
|
|
Tässä joitakin keskenään erityylisiä kirjavinkkejä. Lisätietoja teoksista esim. https://www.kirjasampo.fi/fi.
Fantasialla väritettyä historiaa:
Dannebey, Annmari: Kun kuulet laulun varjojen
Gabaldon, Diana: Matkantekijä-sarja
Kuang, Rebecca F.: Babel : mystinen kertomus
McIntyre, Vonda N.: Aurinko ja kuu
Novik, Naomi: Temeraire-sarja
30-vuotinen sota:
Paananen, Raija: Maria Maattoman elämät
Susimetsä, Marko & Susimetsä, Ulla: Kuninkaan rakuunat -sarja
Kiina:
See, Lisa: Lumikukka ja salainen viuhka
Viihteellisempää:
Mäkelä, Sirpa: Kasvattityttö
Tarkiainen, Terhi: Kitty, eli kuinka mies tuhotaan; Emily, eli Kuinka sukua jatketaan; Maggie, eli Kuinka jano tyydytetään |
| Kuinka nuoresta pitäen Vantaalla opetellaan englantia? |
194 |
|
|
|
Vantaan kaupungin sivuilla kerrotaan seuraavasti: "Vantaalla opiskellaan kaikille yhteisenä 1. vuosiluokalta alkavana A1-kielenä englantia ja 6. vuosiluokalta alkavana B1-kielenä ruotsia." |
| Kirja hukassa! Nuorehko nainen, jolla on ollut ikuisuusprojektina gradun kirjoittaminen ja joka viettää kesät siirtolapuutarhamökissä |
185 |
|
|
|
Juonikuvaus sopisi Tuija Lehtisen kirjaan Kolme miestä netissä (Otava, 2010).
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat… |
Kysy kirjastonhoitajalta