| "Suru, joka ääntä vaille jää, raskaan sydämen saa särkymään." Sitaatti on käsittääkseni Shakespearen Macbethistä. Miten mahtaa kuulua alkuperäinen englannin… |
269 |
|
|
|
Kysymyksen Shakespeare-sitaatti on Matti Rossin vuoden 2004 Macbeth-suomennoksesta. 1982 Rossi käänsi samaisen säkeen seuraavasti: "Sanaton murhe särkee kuiskeellaan / ahdistetun sydämesi".Tämä Macbethin 4. näytöksen 3. kohtauksesta peräisin oleva lainaus "-- the grief that does not speak whispers the o'er-fraught heart and bids it break" kuuluu Paavo Cajanderin tulkitsemana " -- suru, joll' ei kieltä / Kiduttain kiusaa vaivattua mieltä!"; Yrjö Jylhä puolestaan suomensi sen näin: " -- murhe vailla kieltä / sydämen murtaa, pakahduttain mieltä." |
| Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla pidettiin edellisen kerran Vaasassa, tarkemmin sen kupeessa Mustasaaren eli Korsholman puolella, vuonna 1998. Kuka piti… |
164 |
|
|
|
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari oli kyllä läsnä Mustasaaren Botniahallissa järjestetyssä tilaisuudessa, mutta vuoden 1998 veteraanipäivän päätapahtuman juhlapuheen piti maaherra Heikki Koski.Lähde: Markku Honkasalo, Sotiemme veteraanien päivä : kansallinen veteraanipäivä 20 vuotta 1987–2007 |
| Noin 6 vuotta sitten on ilmestynyt kirja, jossa on kuvattu eri sukupolvien suomalaisia miehiä ja taustoitettu syitä siihen millaisia isiä he ovat olleet ja… |
166 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Petteri Eerolan ja Johanna Mykkäsen toimittama Isän kokemus (Gaudeamus, 2014)? |
| Muistan karjalaisen isoäitini monasti maininneen, kun olimme lopettaneet ruokailun, että nyt on yksi ruoka taas valehdeltu. Yritin etsiä netistä löytyykö… |
356 |
|
|
|
R. E. Nirvin ja Lauri Hakulisen toimittamasta Suomen kansan sananparsikirjasta löytyy Karjalankannaksen Räisälästä kerätty sanonta, jonka mukaan vatsalle ei voi valehdella ("Vatsa ei uo valeheltava"). Muita näin kiinteästi ruokailua ja valehtelua yhdistäviä sananparsia en tutkimistani kokoelmista löytänyt, eikä vastaani tullut käyttökelpoisia avaimia kysymyksen sanonnan tulkintaan.Ehkäpä isoäidin suusta kuultu lausahdus kytkeytyy mainittuun räisäläiseen ajatelmaan. Jos villi spekulaatio sallitaan, voisi ehkä otaksua tämän tapaisen sanonnan saaneen alkunsa jollakin tavalla vajavaisen tai muuten epätyydyttävän aterian yhteydessä – syöminen on tällaisessa tapauksessa ikään kuin (epäonnistumaan tuomittu) yritys pettää vatsaa: "nyt on ruoka... |
| Mikä kappale soi Punttikomedia elokuvan lopussa? |
667 |
|
|
|
KAVIn eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa ovat tiedot myös elokuvan musiikista. Viimeisenä kappaleena mainitaan Enrico Caruson italiaksi esittämä Georges Bizet'n säveltämä "Mi par d'udir ancora". Tämä on Nadirin romanssina tunnettu aaria oopperasta "Les pêcheurs de perles" eli "Helmenkalastajat", ranskaksi "Je crois entendre encore". Elokuvassa on käytetty myös Universal Musicin katalogimusiikkia.Lähde:Punttikomedian kuvaus Elonet-palvelussa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1624939 |
| Esivanhempien määrän laskeminen |
571 |
|
|
|
Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti Dimensio on julkaissut Hannu Korhosen artikkelin Esivanhempien matematiikkaa, joka selvittää kyseistä ongelmaa. Suoraviivainen potenssilasku antaa tuloksen, jossa esivanhempien määrä ajassa taaksepäin mentäessä kasvaa rajattomasti. Vajaassa tuhannessa vuodessa esivanhempien laskennallinen määrä ylittäisi jo koko maapallon silloisen väestömäärän. Tämä on tietenkin mahdotonta.Korhosen mukaan virhe tapahtuu siinä, että todellisuudessa esivanhemmat ovat esivanhempia monia eri sukulaisuuslinjoja pitkin. Samat henkilöt esiintyvät siis moneen kertaan sukupuussa, jolloin tuloksensa pitkällä aikavälillä on enemmän verkkoa kuin puuta muistuttava rakenne.Artikkeli on luettavissa internetissä: https://... |
| Mikähän kirja tää on? |
116 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Jane Johnsonin Neidonryöstö (WS Bookwell, 2009).Kustantajan esittelyteksti kuuluu näin: "Julialla on ollut vuosia kestänyt suhde naimisissa olevan Michaelin kanssa. Nyt on tullut eron aika, ja Michael antaa Julialle jäähyväislahjan, joka muuttaa hänen elämänsä. Se on kirjontaopas 1600-luvulta, ja sen on omistanut aikoinaan nuori neito nimeltä Catherine Ann Tregenna eli Cat. Cat kirjoitti kirjan marginaaleihin merkintöjä elämästään, ja Julialle paljastuu pikkuhiljaa huikea tarina Catista, jonka marokkolaiset merirosvot kaappasivat kokonaisen eteläenglantilaisen seurakunnan mukana. Julia kiinnostuu Catin tarinasta niin paljon, että matkustaa Rabatiin lomamatkalle, ja hänelle käy kuten Catille 400 vuotta aiemmin: hän... |
| Luin lapsena (1988-1995) satukirjaa, jossa oli mustavalkoiset piirretyt kuvat. Kirja ei ollut kuvakirja. Kirjassa prinsessa eli maassa, jossa oli paljon… |
149 |
|
|
|
Etsitty kirja on Tapio Aaltosen Prinsessa Kiharaisen seikkailut Suoramaassa (Karas-Sana, 1985)."Tämän kirjan seikkailuissa kohtaavat toisensa jäykät suoramaalaiset ja kujeilevat kippuralaiset. Viimeiseen saakka he ovat vältelleet toisiaan, mutta mitä tapahtuu, kun Kippuramaan prinsessa joutuu vahingossa Suoramaahan?" |
| Kuinka mahtaa jatkua... Yksinäisin,arin ihminen saapi ystäväkseen lintusen,jos ei lintuakaan löytyis tyytyis mieli kedon kukkasiin ellei karuin keto… |
130 |
|
|
|
Runo on Arvilyn (Arvid Lydecken) Yksinäisin, arin ihminen. Sen voi löytää esimerkiksi Arvily-valikoimasta Kotoa ja kaukaa : valikoima runosatuja lapsille. |
| Oskar Merikanto on säveltänyt vuonna 1902 laulun Skogduvors Toner (alkuperäinen kirjoitusasu Skogsdufvors toner), johon sanat on kirjoittanut Jenny Blicher… |
380 |
|
|
|
Gustav Djupsjöbackan mukaan Oskar Merikannon yksinlaulun ”Skogsduvors toner”, op47, nro 1, sanoitus on peräisin tanskalaisen kirjailijan Jenny Blicher-Clausenin romaanista ”Farbror Frans : en stilfærdig historie” (1901), johon sisältyy myös runoja. Tämä runo, joka päätyi Merikannon laulun sanoitukseksi, on romaanin loppuvaiheessa. Laulun on suomentanut Ilta Koskimies nimellä ”Metsäkyyhkyset”. Laulun suomenkielinen sanoitus ei ole suoraan romaanin suomennoksesta, vaan erillinen käännös. Ruotsinkielisen sanoituksen alkuperästä ei ole tietoa.
Blicher-Clausen kirjoitti romaaninsa tanskaksi. Tanskankielistä alkuteosta en pääse näkemään, mutta se on saatavissa kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Romaanin on kääntänyt ruotsiksi... |
| Mitä tarkoittaa vetro sonoro? (juomalasien yhteydessä) |
185 |
|
|
|
"Vetro sonoro" ilmaisee, että (juoma)lasit ovat kristallilasia.
Kristallilasi on jaoteltu luokkiin siinä käytetyn lasin ominaisuuksien mukaan (esim. metallioksidipitoisuus, tiheys). "Vetro sonoro" on italiankielinen nimitys yhdelle näistä luokista (ks. oheisen direktiivin liite 1).
eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:01969L0493-19860101&qid=1713947927833 |
| Minkä nimisessä laulussa Repe Helismaa lauleskeli: ”Ei enää tuolla, Raision puolla, ei enää juokse kissa – sillä se kissa on, leipien päällä eväspaketissa" vai… |
621 |
|
|
|
"Jossakin tuolla Raision puolla ei enää juokse kissa / koska se kissa leipien päällä on eväspaketissa" on yksi laulunpätkistä Helismaan 1960-luvulla levyttämissä "nykyaikaisten kansanlaulujen" sikermissä. Se löytyy levyltä Repen nykyaikaiset kansanlaulut 4 (1:28–1:47):
Repen nykyaikaiset kansanlaulut 4 (youtube.com)
Tämä ei ollut Repen kansanlauluista ainoa, jossa kissat päätyivät margariinina leivän päälle. Jo ensimmäisellä Repen nykyaikaiset kansanlaulut -levyllä käsiteltiin tätä teemaa (4:10–4:34): "Kesäkissaani heitteille jättänyt en / muistojen joukkoon jo talletin sen / Kesäkissani Ähtävän muoviin mä möin / margariinina sitten sen syksyllä söin".
Repen nykyaikaiset kansanlaulut 1 (youtube.com) |
| "Eikä päivä pääty" on Aitmatovin erään romaanin nimi; alkukielen nimi tarkoittaa "yli vuosisadan kestää päivä". Tietääkseni tämä on Shakespeare-sitaatti, mutta… |
227 |
|
|
|
Vaikka kirjailija Eikä päivä pääty -romaanin esipuheessa sanoo kirjansa nimeä И дольше века длится день "Pasternakin venäjäntämäksi Shakespeare-sitaatiksi", se on tosiasiassa lainaus Pasternakin viimeiseksi jääneeseen runokokoelmaan Когда разгуляется (1959) sisältyvästä runosta Единственные дни. Runo löytyy suomeksi Marja-Leena Mikkolan kokoamasta ja suomentamasta Pasternakin runojen valikoimasta Sisareni, elämä (Tammi, 2003) nimellä Ainutkertaiset päivät. Sen viides ja viimeinen säkeistö kuuluu seuraavasti: "Ja uneliaita viisareita / laiskottaa kääntyä taulullaan, / ja päivä on pitempi vuosisataa, / eikä syleily pääty milloinkaan." [kursiivi lisätty]
Pasternak käänsi venäjäksi kahdeksan Shakespearen näytelmää: Hamlet,... |
| Haluaisin löytää Heikki Asunta runon Älä itke kälyni, älä käly kulta |
250 |
|
|
|
Sanoin "Älä itke, kälyni" alkavan Kansanlaulu-runon voi löytää Asunnan vuonna 1930 julkaistusta kirjasta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Se sisältyy myös Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittaman Hymyjen kirja -huumoriantologian kolmeen ensimmäiseen painokseen; vuonna 1955 ilmestyneessä neljännessä painoksessa se ei enää ole mukana. |
| Löysin kirjaston vaihtohyllystä Nuoren Eevan kirjan nro 2. Kuinka monta osaa näitä Nuoren Eevan kirjoja on yhteensä julkaistu? |
171 |
|
|
|
Nuoren Eevan kirjoja ilmestyi vuosina 1962–72 kaikkiaan 10. |
| Mistä tulee sanonta "kuoleman kielissä"? Tarkoittaako kieli tässä sellaista ulointa osaa kuin vaikka lukon kieli, eli voisiko tämä olla ikään kuin kuoleman… |
1125 |
|
|
|
Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä selittää kuoleman kielissä olemista seuraavasti: "Kieli on paitsi suussa oleva elin, myös 'varstan liikkuva osa, pellavaloukun kansipuu ja rysän nielu'. Kuoleman kielissä ollaan lähellä kuolemaa, lipumassa sen kuviteltuun nieluun." |
| "Seisoo kuin Jyrin päivä". Nyt tätä kirjoittaessani on todella Jyrin päivä, 23 huhtikuuta. Tiedän, että tämä päivä on ollut vanhastaan karjan ulos- laskupäivä… |
812 |
|
|
|
SKS:n Suomen kansan vertauksia -kirja taustoittaa sanontaa "Seisoo kuin Jyrin päivä" selittävällä huomautuksella "vastakohtana pääsiäiselle". Pääsiäissunnuntain ajankohta kalenterissa voi vaihdella melkoisesti (kirkon pääsiäissäännön mukaan 22.3.–25.4.), mutta Jyrin päivä on aina samaan aikaan vuodesta. – SKS:n Vanhat merkkipäivät listaa Jyrin päivään kytkeytyviä sanontoja enemmän kuin yhdellekään toiselle pääsiäisaikaan kuulumattomalle maaliskuun lopun ja huhtikuun lopun väliselle päivälle, joten Jyrin päivän voisi otaksua valikoituneen vertailukohteeksi sen merkittävyyden vuoksi.
Sanonnasta tunnetaan myös pitempi muoto "Seisoo kuin Jyrin päivä allakan laidassa" ja variantti "Ei liiku enempää kuin Jyrin päivä". |
| Kenen kirjoittama lastenloru: "Äiti kerro satu mulle, vyyhtiä kun pidän sulle. Kerro vaikka viisi kuusi, ollessani kerinpuusi. Oli kerran silkun salkun nuori… |
608 |
|
|
|
Immi Hellénin runo "Äidin apulainen" vastaa kuvausta. Runo alkaa: "Äiti, kerro satu mulle, minä lankaa kerin sulle." Äidin apulainen on nimeltään Erkki.
Vanhin löytämäni julkaisu, jossa runo on, on "Walistuksen lasten lehti" vuodelta 1917 (nro 20). Lehdessä kirjoittajaksi on merkitty "I. H." Onnet-tietokannan mukaan kirjoittaja on Immi Hellén. Runo on myöhemmin julkaistu myös ainakin Aukusti Salon kirjassa "Lapsuuden kultamailla : alkukoulun ja kodin lukukirja II" (Otava, 1919) ja Aukusti Salon kirjassa "Uusi aapinen ja lukukirja" (Otava, 1922).
Lähteitä:
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Äidin apulainen -runo:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Walistuksen... |
| Haluaisin löytää kirjan jota olen lukenut lapsena 80-luvulla tai 90-luvun alussa. Kirjan päähenkilö on lastenkodisssa asuva tyttö. Pienempiä lapsia adoptoidaan… |
250 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Gudrun Mebsin Sunnuntailapsi (WSOY, 1985)?
"Sunnuntailapsi ei teidä itsestään muuta kuin syntymäpäivänsä, sillä hän on asunut lastenkodissa niin kauan kuin voi muistaa. Parasta siellä ovat sunnuntait – nimittäin niille joilla on sunnuntaikummi."
"Kaikki lastenkodin lapset haaveilevat rikkaista sunnuntaivanhemmista, jotka hakevat autoajelulle ja jäätelöbaareihin. Eräänä päivänä tytölle kerrotaan, että ensi sunnuntaina hänetkin tullaan hakemaan. Mitä tapahtuu kun sunnuntaikummi ei olekaan punatukkainen miljonäärinrouva? Voiko myssypäinen nuori nainen olla oikea kummi? Voi! Hänen kanssaan voikin tehdä vaikka mitä! Syödä eväitä kylpyammeessa tai juosta rankkasateessa." |
| Kaukokirjoitinten (teleksi, telex) historia Suomessa, suomalaisen hallinnon, median ja elinkeinoelämän käytössä? Wikipedian suomenkielinen sivu luettelee… |
503 |
|
|
|
Kaukokirjoitin eli telex kehitettiin Yhdysvalloissa vuosina 1914–18. Kansainvälinen lennätinkomitea CCIT hyväksyi kirjoittimen kansainväliseksi lennätinpäätteeksi vuonna 1929 ja alkoi laatia suosituksia lennätinliikennettä varten. Suomessa seurattiin alan kehitystä tiiviisti: jo vuonna 1931 Suomen Tietotoimisto otti kaukokirjoittimet käyttöönsä kotimaan toimistojen välillä ja Posti- ja lennätinlaitoksen käyttöön niitä alkoi tulla vuodesta 1933 alkaen.
Ensimmäinen käsivälitteinen telex-keskus otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1940. Keskus toimi Helsingissä pääpostitalon kellarissa. Laitteisto oli alun perin tuotu maahan vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta sotien takia sen otti käyttöönsä pääesikunta, ja yleinen telex-verkko päästiin... |
Kysy kirjastonhoitajalta