| Mitä ensisijaisesti tarkoittaa "hän asuu kahden lapsensa kanssa"? Pitäisikö käyttää ilmaisua kahdestaan jos kanssa-asujana on yksi lapsi? |
72 |
|
|
|
Ilmaisun "Hän asuu kahden lapsensa kanssa" voi tulkita kahdella tavalla, eikä niistä kaiketi kumpaakaan voi pitää merkityksellisesti ensisijaisena. Ilman asiayhteyttä siitä ei kuitenkaan selviä, onko lapsia yksi vai kaksi. Jos lapsia on vain yksi, kysymyksessä ehdotettu "kahdestaan" olisi tässä yksiselitteisempi sanavalinta kuin "kahden". Samaan lopputulokseen voi toki päästä myös sanajärjestystä muuttamalla: "Hän asuu lapsensa kanssa kahden." |
| Kyseessä saksalaisen naiskirjailijan kirja, jossa muistaakseni Anna toimittaa Ruotsin Lappiin kirjettä nuoruuden tuttavalle. Kirjassa mies nimeltään Peter,… |
66 |
|
|
|
Annetut tuntomerkit sopivat Hiltrud Baierin vuonna 2018 julkaistuun romaaniin Helle Tage helle Nächte. Tätinsä Annan puolesta kirjettä Petterille Jokkmokkiin tosin kuljettaa hänen sukulaistyttönsä Frederike.Rezension: Hiltrud Baier: Helle Tage helle Nächte - DFG |
| Mitä tarkoittaa sanonta "haukkua pataluhaksi"? Mistä se on lähtöisin ts. mikä on sen alkuperä? |
112 |
|
|
|
"Luha on jokin rikkinäinen tai huono esine tai asia. Pata taas tarkoittaa joissakin yhteyksissä jotakin äärimmäistä (ks. patalaiska). Pataluhaksi haukkuminen merkitsee perinpohjaista sanallista ryöpyttämistä, haukkumista oikein huonoksi." (Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä)luha - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja |
| Missä Per-Hakon Påwalsin runokirjassa on runo "Minusta on mukava kävellä kauniissa puistossa".Runolla ei ole nimeä, vaan se alkaa tällä lauseella. |
88 |
|
|
|
Runo Minusta on mukava kävellä kauniissa puistoissa sisältyy Påwals-suomennosvalikoimaan Salaatinvihreä rakastajatar ja runoja muista kokoelmista (Otava, 1970). |
| Mistä saan käsiini suomennetun subjektiivisen esseen, joka käsittelee "hyppäämistä valmiiksi tulessa olevaan sänkyyn", siis ryhtymistä johonkin, jonka… |
80 |
|
|
|
Muisteltu teksti on alun perin kustantajan "pakinakokoelmaksi" luonnehtimasta Robert Fulghumin kirjasta Sänky oli jo tulessa kun asetuin makuulle (Art House, 1990), suomennos on Eeva-Kaarina Arosen. Yksittäisiä pakinoita ei ole otsikoitu, mutta etsitty juttu löytyy kirjasta heti tekijän alkusanojen jälkeen sivuilta 11–12. |
| Australian opaalikaivos, pieni tyttö, kaksi mielikuvitusystävää, myös isoveli |
84 |
|
|
|
Mainitut ainekset viittaavat Ben Ricen pienoisromaaniin Pobby ja Dingan.Pobby ja Dingan | Kirjasampo |
| Onko sm liigassa rikottu 30 maalin rajaa siis jääkiekossa |
96 |
|
|
|
Ei ole. Jääkiekkokirjan 2025–2026 SM-liigan ennätysten luettelosta löytyvä suurin yhden ottelun yhteenlaskettu maalimäärä on 25 (K-Reipas–Lukko 9–16, 27.2.1977). |
| Albert Edelfelt maalasi teoksen Gamla gumma. Se oli ensimmäinen hänen esillä ollut teoksensa ja vuosi oli 1873. Onko jossain kirjassa kuvaa tuosta maalauksesta… |
86 |
|
|
|
Ateneumin julkaisema Albert Edelfelt 1854–1905 : juhlakirja (2004) sisältää Edelfeltin näyttelyosallistumiset vuosilta 1872–1905 "mahdollisimman täydellisinä". Ensimmäinen siinä listattu näyttely on Suomen Taide-yhtiön näyttely 1872. Siinä esillä ollut maalaus Vanha eukko (En gammal gumma) on mukana kirjassa nimellä Fredrika Snyggin muotokuva (s. 13) [Bertel Hintzen Edelfelt-elämäkerran teosluettelon numero 12]. Kevättalvella 1872 maalatun työn malli Fredrika Snygg oli Edelfeltin perheen "Tajtaksi" kutsuttu palvelijatar. |
| Löytyisikö alla oleva kohta F. Ahlmanin suomennoksesta: ”Every man’s work, pursued steadily, tends in this way to become an end in itself, and so to bridge… |
52 |
|
|
|
Eliotin Silas Marnerista löytyy kaksikin suomennosta: 1869 ilmestyneen Ferdinand Ahlmanin käännöksen lisäksi saatavilla on Väinö Siikaniemen vuonna 1925 julkaistu tulkinta.Ferdinand Ahlman:"Jokaisen ihmisen työnteko pyrkii, uutteruudella pitkitettäessä, sillä tavoin pääsemään omaksi tarkoituksekseen ja siten tekemään siltoja hänen elämänsä lemmettömäin syvyys-juopain ylitse." (Silas Marner, Raveloen kankuri, 1869)Väinö Siikaniemi:"Kaikki ahkeruudella suoritettu ihmistyö on, tällä tavoin valmistumista silmällä pitäen, olevinaan tarkoituksenmukaista ja auttaa sillan tavoin eteenpäin, yli elämän ilottomien rotkojen." (Kankuri ja hänen aarteensa, 1925) |
| Mikähän lienee tämän laulun historia? Opin sen 1950-60 -vaihteessa partiossa. Ellillilli ellinnoova, allillilli allinnoova, runtini runtini pou. Ihmiset ne… |
120 |
|
|
|
Laulu on Juhani Pohjanmiehen vuonna 1934 säveltämä ja sanoittama ketjulaulu "Valamon kellot". Se sisältyy esimerkiki nuottiin Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945).Lähde:Pohjanmies, Hannele: Kuutamoprinssi : Juhani Pohjanmiehen elämä (Basam Books, [2024]) |
| Mistä on tullut sanonta "Näin on näreet"? Onko tätä johdettu sanasta "näre" (nuori kuusi) vai "närä" (katkeruus)? |
395 |
|
|
|
Tutkimani idiomeihin ja fraaseihin paneutuneet lähteet eivät valitettavasti "Näin on näreet" -sanontaa taustoittaneet. Outi Lauhakangas (Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset) näkee suomalaisen korvaa miellyttävän alkusointuisten sanojen rytmin olennaisena tekijänä tokaisussa. Fraasisanakirjoistamme löytyy myös vastaava sanonta "Näin on marjat", ja voisikin ehkä ajatella, että "Näin on näreet" on yksinkertaisesti sen alkusoinnutettu variantti. Näreet sinänsä eivät siinä ole tärkeitä, merkitsevintä on alkusointu. Vaihtoehtoisen version marjojen perusteella voisi kaiketi kuitenkin otaksua, että niin ikään kasvimaailmasta peräisin oleva "nuori t. pienikasvuinen havupuu, vars. kuusi" (Kielitoimiston sanakirja) on todennäköisempi... |
| Kuka on levyttänyt kymmeniä vuosia sitten laulun LINTU PIEN? Sanat jatkuvat: Lintu pien, kai odotat ystävää, lintu pien, en omaani nyt mä nää. Mutta lentäen… |
123 |
|
|
|
Laulu "Keltainen lintu" alkaa: "Lintu pien, kai odotat ystävää". Sen englanninkielinen nimi on "Yellow bird". Sen säveltäjäksi on merkitty Norman Luboff. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Reino Helismaa. Sen ovat levyttäneet vuonna 1961 Matti Heinivaho ja lauluyhtye Tuula ja Paula ja vuonna 1979 Aikamiehet. Myös Matti Lampi on levyttänyt tämän laulun vuonna 1995 Reino Helismaan sanoilla, vaikka laulun nimenä on "Lintu pien"."Lintu pien" -nimellä ja Teuvo Kivelän sanoilla laulun on levyttänyt Pellokvartetti. Äänite on julkaistu vuonna 2007.Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999https://fenno.musiikkiarkisto.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi |
| Pekka Simojoki : Rakkaus on lahja Jumalan nuotit ja sanat. Löytyykö |
137 |
|
|
|
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama "Rakkaus on lahja Jumalan" alkaa: "Vaikka minä voisin vuoret siirtää". Laulun nuotti ja sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin julkaisuihin:Nuoren seurakunnan veisukirja 2010 (Lasten Keskus, 2010)Nuoren seurakunnan veisukirja 2015 (Kirjapaja, 2015)Simojoki, Pekka: Veisut : sata suosituinta yhteislaulua (Suomen lähetysseura, 2013)Vain elämää : suurenmoisia lauluja (F-Kustannus, 2014)Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi |
| Miksi purentakiskoa sanotaan kiskoksi? |
119 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kisko" on (metalli)tanko tai -lista, joka tavallisesti toimii liikkuvan esineen kannattimena tai johteena. Hammas- tai purentakisko ohjaa purentaa haluttuun suuntaan. Englanninkielinen vastine on "dental bar" ja ruotsalainen "tandskena". Kumpikin on suoraan suomennettuna "hammaskisko".Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kisko?searchMode=all |
| Mistä löytyy laulukirja, jossa mm. "Revontulten leikki" (ne leimuaa, ne loimuaa, ne roihuaa ja... |
128 |
|
|
|
"Revontulten leikki" -laulun sanat on kirjoittanut Ilmari Kianto. Laulu alkaa: "Ne leimuaa, ne loimuaa". Laulua lauletaan eri melodioilla.Kansansävelmä on melodiana lauluissa, jotka sisältyvät esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21 ja nuottiin "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008).Selim Palmgrenin sävellys mieskuorolle sisältyy esimerkiksi nuottiin Palmgren, Selim: "Mieskuorolaulut. 2" (Ylioppilaskunnan Laulajat, 1995).Myös Heino Kaski on säveltänyt "Revontulten leikin" lauluäänelle ja pianolle. Tämä nuotti näyttää olevan ostettavissa Music Finland -sivustolla:https://core.musicfinland.fi/works/revontulten-leikki-3e4d674d-98a2-4c29-bf8e-8c5e7cce5b12Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-... |
| Mikä on sanonnan ”sköördi-föördi” tausta ja alkuperä? |
187 |
|
|
|
Sköördi-föördin – josta tapaa myös muotoa skördi-fördi – tausta ja alkuperä ei valitettavasti tutkimistani lähteistä selvinnyt. Varhaisimmissa vastaani tulleissa ilmausta käyttäneissä yhteyksissä puhuttiin yleensä "skördi-fördi-englannista", mikä panee ajattelemaan, että kyseessä on samantapainen nonsense-fraasi kuin Hullujussi-yhtyeen 70-lukuinen "Friduna skikuna": sinänsä vailla merkitystä oleva loppusoinnutettu sanapari, jonka tarkoitus on yksinkertaisesti luoda mielikuva mielekkäästä vieraskielisestä ilmauksesta. |
| Mistä löydän Beethovenin Oodi ilolle suomenkieliset sanat? Ne alkavat näin: ilo synnyit jumalainen… |
207 |
|
|
|
"Ilo synnyit jumalainen" alkaa Sauvo Puhtilan sanoitus, joka sisältyy nimellä "Ilolle" nuotteihin "Musiikin maailma : Musica III" (Fazer, 1969) ja "Musiikin maailma. Säestyskirja : Musica III". |
| "Tyttö on kaunis kuin palonauris..." Löytyykö tähän jatkoa ja tietoa, onko se kansanlaulu, runo tai jokin muu värssy? |
114 |
|
|
|
"Tyttö on kaunis kuin palonauris" alkaa Sauvo Puhtilan sanoitus lauluun "Kaunis kuin nauris". Säkeistöjä on kaksi. Laulu on nuotin mukaan Unkarista. Laulun alkuperäistä nimeä ei nuotissa mainita.Lähde:Tie musiikkiin : Musica II / Erkki Pohjola ; Egil Cederlöf (9. painos; Musiikki Fazer, 1974) |
| "Kun hedelmä on kypsä,sen antaa puu".Onko tämä jostakin runosta? Jos,niin mistä? |
70 |
|
|
|
Säkeet "Ja kun hedelmä on kypsä, / sen vasta antaa puu." ovat Aila Meriluodon kokoelman Sairas tyttö tanssii (WSOY, 1952) runosta Salaisuus. |
| Löysin tiedon että isöäitini on ollut 26.11.1929 Seurasaarentie 22.ssa n. joulukuun puoleen väliin jolloin sai aviottoman lapsen. Onko se sama rakennus kuin… |
110 |
|
|
|
Seurasaarentie 22 ja Estella (Meilahdentie 9, entinen Meilahdentie 7) eivät ole yksi ja sama rakennus. Seurasaarentie 22:ssa "Humallahden rannalla" toimi Pelastusarmeijan turvakoti Väinölä. "Vuonna 1899 Pelastusarmeijan onnistui vuokrata Valhalla-niminen huvila Seurasaarentien varrelta harhaanjoutuneita naisia varten." (Mary Ljung, Pelastusarmeijan huoltotyö naisten ja lasten keskuudessa : Turvakoti Väinölä. – Huoltaja 18/1939)01.09.1939 Huoltaja : kunnallisen huoltotoiminnan ja yksityisen hyväntekeväisyyden äänenkannattaja no 18 - Digitaaliset aineistot - KansalliskirjastoEstellan vaiheista löytyy erinomainen selvitys Finnasta: Meilahdentie 9 (ent. Meilahdentie 7), Helsinki; Estellan (Huvila 22) entisen pihapiirin asuinrakennus, Meilahden... |
Kysy kirjastonhoitajalta