Tampere

Viimeisimmät vastaukset

7355 osumaa haulle. Näytetään tulokset 6041–6060.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Tarvitsisin pari riviä Robert Frostin runon "Stopping By Woods on a Snowy Evening" suomennoksesta, mikäli se löytyy Ville Revon toimittamasta kokoelmateoksesta… 2216 Metsän reunassa lumisena iltana sisältyy Tähtien väri -antologiaan. Ville Repo on kääntänyt kysymyksessä siteeratut säkeet näin: "on vastattava sanoistaan, saa uni jäädä vartomaan"
Sain puutarhurisedältä kaupanpäällisiksi yrtin, jonka nimi on nupukka tai nutukka; sanoi sitä venäläiseksi kasviksi. Mikä mahtaa olla kyseessä ja miten sitä… 1677 Nupukkaa (nutukkaa) en ikävä kyllä hakuteoksista onnistunut löytämään. Lähimpänä tätä nimeä Ella Rädyn ja Pentti Alangon Viljelykasvien nimistössä lienevät lutukka ja nukula, mutta niistä kumpaakaan tuskin voi nimittää alkuperältään venäläiseksi. Yrtin ulkoisista tuntomerkeistä voisi olla apua tietoa etsittäessä, sillä - niin kuin Viljelykasvien nimistö huomauttaa - maamme eri osissa käytetään monista kasveista eri nimiä, ja toisaalta samaa nimeä voidaan käyttää aivan eri lajeista. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/lutukka http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/nukula Välimeren seudulta kotoisin olevaa hyvänheikinsavikkaa käytetään pinaatin tapaan. Vihanneksena siitä hyödynnetään nuoret lehdet. Keväällä...
Haluaisin tietää Pasanen sukunimen alkuperän ja millä alueella ko. sukua 3764 Hei! Nimen synty on seuraava: ristimänimet Paavali ja Paavo ovat kansankielessä lyhentyneet asuihin Pasa, Paso. Siitä on sitten syntynyt sukunimi Pasanen. Sukunimi Pasanen mainitaan 1500-luvun puolivälistä alkaen Etelä-Karjalassa (kaup pasainen 1559 Kivennavalla), Pasasia on asunut myös Ilomantsissa, Impilahdella, Polvijärvellä jne. Savossa heistä on paljon tietoa ennen kaikkea Juvalla, myös Pelkosenniemellä, Rantasalmella, ja Tavinsalmella. Pasasia on ollut myös Pihtiputaalla 1570-luvulta lähtien, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Nykyisin Pasasia asuu runsaimmin Keski-Suomen pohjoisosissa, paljon myös Pohjois-Savossa ja Juvan tienoilla. Lähteenä käytetty Pirjo Mikkosen kirjaa Sukunimet. Otava 2000
Mikä on karjalaisen sukunimen Lukka etymologia ja merkitys? 3237 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet (Otava, 2000) selvittää Lukka-sukunimen taustaa seuraavasti: "Raamatun Luukas-nimestä on johtunut joukko suomalaisia sukunimiä, joista yksi on karjalainen Lukka. Se on esiintynyt Hiitolassa, Kurkijoella, Suistamolla ja Kontiolahdella. Vaikka talonnimi Lukkala on karjalainen, on sillä vahva edustus myös Länsi-Suomen vanhimmilla asutusalueilla, missä on vakiintunut sukunimi Lukkala. 1500-luvun lähteissä ei ole vielä pidetty erossa Luukas-nimestä polveutuneita erimuotoisia sukunimiä [Lukka ja Luukka, Lukkala ja Luukkala]." Karjalan nimistöä perusteellisimmin tutkinut Viljo Nissilä (Suomen Karjalan nimistö. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) ei käsittele Lukka-nimeä erikseen, mutta...
Löytyisikö ohjeita kiinteään (pysyvään) laavuun, joka on rakennettu hirsistä? 1274 Hei! Hirsirakentamisesta on kirjoitettu hyviä kirjoja, kuten Risto Vuolle-Apialan Hirsityöt vuodelta 2008, siitä löytyy myös laavun valmistusohjeet sivulta 92. Muita hirsityöstä yleensä kertovia kirjoja ovat ainakin: -Alfred Kolehmaisen Hirsirakentamisperinne vuodelta 1996 -Pekka Hakalinin Rakennan hirrestä vuodelta 1995. Vuolle-Apialan kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=D819AD68868483D…
Sain asianomistajana käräjäoikeudelta päätöksen, jossa vastaaja velvoitetaan maksamaan vahingonkorvauksia. En saanut kuitenkaan käräjäoikeudelta ohjeita, miten… 1158 Hei! Internetistä löytyy sivusto vahinkojen uhreille osoitteesta http://www.uhri-info.fi/ Sieltä voi katsoa apua. Sivuston antaman ohjeen mukaan valtiolta voi periä korvauksia, ellei rikoksen tekijä pysty itse maksamaan. Finlex-tietokannasta löytyy myös tietoa vahingonkorvauksista, osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051204?search%5Btype%5D=pi…
Onko Rudyard Kiplingin runosta "If" olemassa virallista suomennosta? Ja jos on, niin kuka on sen suomentanut ja milloin? 6179 Runo If löytyy Antero Mannisen suomennoksena (Jos) Kipling-valikoimasta Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976). Manninen on päivännyt kirjaan laatimansa esipuheen elokuussa 1975, joten otaksuttavasti suomennostyö on tehty samana tai edellisenä vuonna.
Mikähän mahtaa olla nimeltään se muutaman vuoden takainen discojumputusbiisi, jossa " laulajalla " on konemuunneltu ääni ja oikeita sanoja ei taida olla, vaan… 705 Kyseessä lienee Holly Dollyn Dolly Song, joka löytyy muun muassa äänitteiltä Holly Dolly: Pretty Donkey Girl, Kidz Hitz Party ja Kroko Hits.
Haluaisin siirtää kirjoistani tiedot tietokoneelle. Käyttämäni ohjelma tukee z39.50-protokollaa, mutta mahtaako Suomessa julkaistuista kirjoista olla ilmaista… 1198 Hei! Kyllä Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi AGE=bbSearch&SEQ=20110705170310&PID=xMoV054GlkMtVZO1anrHEApYot- löytyy kaikki Suomessa julkaistu ja Suomea käsittelevä kirjallisuus ja sieltä voi hakea myös ISBN-tunnuksen avulla. Kannattaa valita ensin TARKENNETTU HAKU ja sitten oikean ylänurkan laatikkoon SANAHAKU-termin tilalle vyöryttämällä nuolesta ISBN. (ISBN-numeroon ei laiteta välimerkkejä)
Tarvitsisin tietoa siitä, missä Toivo Pekkasen "Elävä ruumis" -niminen novelli on ilmestynyt. Keijo Ahti ilmoittaa Pekkasen Demonin (1982) esipuheessa, että… 1248 Novellina Elävä ruumis ilmestynyt katkelma Demonin proosaversiosta on julkaistu Kuluttajain lehden numerossa 2/1947.
Onko Aristoteleen sitaatille "Happiness is an expression of the soul in considered actions" olemassa vakiintunutta suomennosta? 1335 Perusteellisimmin Aristoteles käsittelee onnellisuutta Nikomakhoksen etiikassa, mutta aivan täsmällisesti kysymyksen sitaattia vastaavaa kohtaa en siitä onnistunut löytämään. Lähimmäs etsittyä lausahdusta päästään ehkä näissä katkelmissa: "[Koska] onnellisuus on sielun toimimista täydellisen hyveen mukaisesti, [meidän on tutkittava sitä, mitä hyve on.]" (I kirja, 13. luku) "Ja onnellisuutta sanomme sielun tietynlaiseksi toiminnaksi." (I kirja, 13. luku)
Olen lukenut joskus 70-luvulla skarabeesta romaanin. Skarabee vaihtoi aikojen kuluessa omistajaa ja kirja kertoi näiden ihmisten elämäntarinoista. En muista… 1110 Etsitty kirja voisi olla C. C. Bergiusin Medaljonki (Weilin + Göös, 1974). http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c4174e05-be03-465… Kirjan saatavuus HelMet-kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CRb1161366%7CSbergius+medalj…
Cernissä tehdyssä kokeessa on onnistuttu vangitsemaan antimateriaa. Mitä on antimateria? 1063 Antimaterialla tarkoitetaan tavalliselle aineelle eli materialle vastakkaista aineen ilmenemismuotoa. Maailmankaikkeuden synnystä esitetyn alkuräjähdysteorian mukaan sekunnin ensimmäisten murto-osien aikana maailmankaikkeudessa oli pelkkää säteilyä. Tästä säteilystä muodostui koko ajan alkeishiukkaspareja, jotka yli miljoonan miljardin asteen lämpötilassa tuhoutuivat heti takaisin säteilyksi. Lämpötilan laskiessa tilanne muuttui: nyt säteilystä syntyi hiukkaspareja, joista toinen hiukkanen oli tavallista ainetta ja toinen vasta-ainetta eli antimateriaa. Melkein kaikki hiukkaset löysivät vastahiukkasensa ja tuhoutuivat energiaksi. Osa hiukkasista jäi orvoksi - jokaista miljardia paria kohti jäi yksi ylimääräinen ainehiukkanen....
Mistä löydän Hilja Haahden runon (ja nuotit) "Lapsen lailla" Julkaistu aikanaan mm. "Nuorten veisu kokelmassa" 3624 Hilja Haahden runo Lapsen lailla löytyy esim. hänen runokokoelmistaan Tähti johtaa (1934) ja Valitut runot (1963). Runon ovat säveltäneet ainakin Ilmo Häkkinen, Ilmari Krohn ja Jari Tanskanen. Nuoren seurakunnan veisuja -nuotissa, osassa 6, on laulun sanat ja Ilmo Häkkisen sävellyksen nuotti (melodia ja sointumerkit). Häkkisen sävellys sisältyy myös mm. Hartaita toivelauluja -nuottiin, jossa on myös Ilmari Krohnin sävellys samaan runoon. Krohnin sävellyksen sanoituksena on vain osa runosta.
Olen jonkin aikaa sitten aloittanut sukututkimuksen ja olen sitä kautta innostunut laajemmin Suomen historiasta sekä ihmisten elämästä entisinä aikoina. Nyt… 1525 Tässä luettavaa aiheesta. Myös ao. kirjojen lähdeluetteloista löytynee hyviä vihjeitä. Arjen valta : suomalaisen yhteiskunnan patriarkaalisesta järjestyksestä myöhäiskeskiajalta teollistumisen kynnykselle (v. 1450-1860. Toim. Piia Einonen ja Petri Karonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002 (Hakapaino) Kangasmäki, Valtteri. Tilan väkeä ja naapureita : varhaismodernin maaseutuyhteisön sosiaalinen kenttä ja kontaktinmuodostus Vuorimäen tilalla 1807-1883. Jyväskylä, 2011. Opinnäytetyö, luettavissa Internetissä osoitteessa https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26780. Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta. Toimittanut Minna Kilkki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006 Pesti : elimäkeläisiä tarinoita piioista ja rengeistä....
Miksi Saturnuksen ympärillä oleva kehä ei hajoa ympäriinsä? 1228 Saturnuksen renkaiden läheltä on löydetty kuita, jotka painovoimallaan vaikuttavat koossapitävästi rengaskappaleisiin ja estävät niitä joutumasta laajemmalle radalle. Renkaat muodostuvat pääasiassa muutamien senttimetrien tai metrien läpimittaisista jääkappaleista, mutta joukossa on myös suurempia ja pienempiä kappaleita. Renkaiden leveys on noin 60 000 kilometriä (eli likimain sama kuin Saturnuksen säde). Arviot renkaiden paksuudesta ovat ajan mittaan jatkuvasti pienentyneet. Niiden todellista paksuutta ei ole pystytty määrittämään edes luotainkuvista; se lienee vain 100 metrin luokkaa. Kaikilla jättiläisplaneetoilla on rengasjärjestelmä, mutta Saturnuksen renkaat ovat ylivoimaisesti suurimmat ja kirkkaimmat. Lähteet: Tähtitieteen...
Mikä planeetta aurinkokunnassamme pyörii toiseen suuntaan kuin muut ja miksi? 2652 Uranuksen pyörimisakseli on 98° kallellaan eli planeetta pyörii yli 90 asteen kulmassa ratatasoaan vasten sivuttain. Tämän vuoksi sen napa-alueet ovat vuorotellen vuosikymmeniä yhtämittaisessa auringonpaisteessa tai pimeydessä. Planeetan kierros Auringon ympäri kestää 84 Maan vuotta, joten kummallakin navalla on 42 vuoden pituinen päivä ja yö. Uranuksen muihin planeettoihin nähden varsin omituista pyörähdysakselin kaltevuutta ratatason suhteen on selitetty ison kappaleen törmäyksellä: jokin on osunut planeettaan ja tönäissyt sen kyljelleen. Lähteet: Tähtitieteen perusteet. Ursa, 2010 Iain Nicolson, Meteori ja madonreikä : avaruussanakirja. WSOY, 2007 David H. Levy, Tähtitaivas. Gummerus, 1998
Haen kirjaa, jonka luin 2000 taitteessa, mutta en muista kirjailijaa, enkä kirjan nimeä. Eli kinkkinen tehtävä, tiedän. Mieskirjailija, englantilainen tai… 1750 Etsitty kirja lienee brittiläisen Will Selfin Kuinka kuolleet elävät (Otava, 2001). "Kun amerikanjuutalainen vanharouva Lily Bloom kuolee, tuonpuoleinen osoittautuu tuikitavalliseksi koillislontoolaiseksi lähiöksi. Pahansisuinen Lily huomaa kuolleiden valtakunnan olevan täynnä arkipäiväisiä joutavuuksia ja päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä. Eikä pian malta olla edes kuollut." (takakannen esittelyteksti) Selfin kuolleiden valtakunta sijaitsee "Dulstonissa", jonka maantieteellistä sijaintia kuvaa oivallisesti seuraava keskustelu Lilyn ja hänen oppaansa Phar Lap Dixonin välillä: "Entä missä on tämä Dulston?" Taksi on kääntänyt keulansa Pentonville Roadille. "Tarkoitan vain, että näytämme olevan menossa Dalstonin suuntaan." "Just eikä melkein...
Onko Diane Setterfieldiltä suomennettu muita kirjoja kuin Kolmastoista kertomus? 1918 Vuonna 2007 suomeksi ilmestynyt Kolmastoista kertomus (The thirteenth tale, 2006) on toistaiseksi ainoa englantilaiselta Diane Setterfieldiltä julkaistu kaunokirjallinen teos. Ennen kaunokirjailijaksi ryhtymistään Setterfield toimi kirjallisuudentutkijana erikoisalueenaan 1800- ja 1900-lukujen ranskankielinen kirjallisuus, etenkin Andre Gidé, joka oli myös hänen tohtorinväitöskirjansa aihe (Mise en abyme, retroaction and autobiography in the early works of Andre Gide, 1993).
Tiedustelen onko tämä Nekalan kuoron esittämä http://www.youtube.com/watch?v=swx59paZp4k kappale sama kuin Nekalan tyttökuoron esittämä? ts. Onko … 3425 YouTubeen ladattu esitys näyttää olevan äänitteeltä 100 kaikkien aikojen iskelmää. Itselläni ei nyt ole käsillä tätä äänitettä, mutta se kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan ja sen luettelointitietojen perusteella esittäjä on Nekalan tyttökuoro ja alkuperäisen levytyksen julkaisuvuosi on 1950. Suomen äänitearkiston sivuilla ei mainita Nekalan kuoroa, mutta Nekalan tyttökuoro löytyy (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Kes%E4illan+valssi), samoin Viola-tietokannasta eli Suomen kansallisdiskografiasta (https://finna.fi). Tällä perusteella YouTube-linkin esitys on Nekalan tyttökuoron esitys. Tamperelaisen Nekalan koulun kuoro- ja orkesteritoiminnasta 1940-luvulla voi lukea Pentti Saanilahden kokoamasta kirjasta...