| Olen kaikkialta etsinyt kahden joululaulun nuottia, niitä kuitenkaan löytämättä. Osaisitteko auttaa? Joululaulujen tiedot: 1. Kehtolaulu. Tekijät: Jouko… |
65 |
|
|
|
Jouko Tekoniemen säveltämä ja Sanni Kotirannan sanoittama laulu, joka alkaa: "Raito rantaa kaartaa", sisältyy ainakin seuraaviin nuotteihin:Lapinlasten laulukirja (nimenä "Kehtolaulu"; Lapin lääninhallitus, 1985)Vauvojen laulun aika (nimenä "Komsajoiku"; WSOY, 1993)Kuoron aika : oheislaulustoa peruskoulun ala-asteelle ja lapsikuorolle (nimenä "Raito rantaa kaartaa"; WSOY, 1995)Musiikin aika. 3-4 (nimenä "Raito rantaa kaartaa"; WSOY, 1998) "Marian laulusta" en löytänyt suomenkielistä nuottia, mutta nimellä "Mariavisa : folkvisa från Västra Nyland" se sisältyy nuottiin "Advent- och julsånger" (Finlands svenska kyrkosångsförbund, 1970; Editio Carminalia EC 202; Kyrkokörernas repertoar XVIII). Nuotin ovat toimittaneet Kaj-Erik Gustafsson... |
| Minkä tv-yhtiöiden ohjelmat saatiin Muonion seudulla näkyviin 1950-luvulla? |
128 |
|
|
|
Televisiolähetykset alkoivat Suomessa 1956 TES-TV:n ja 1957 Yleisradion koelähetyksillä, mutta Pohjois-Suomessa tv-ohjelmat alkoivat näkyä vasta Pyhätunturin maston valmistuttua vuonna 1967. Artikkelin ilmaus "samoihin aikoihin" ei siis ole kovin täsmällinen.Lähteet:Jukka Kortti: Televisio 1960-luvun suomalaisen kulutusmentaliteetin rakentajana (file:///C:/Users/kirmari/Downloads/0018-2362_107_1_televisi.pdf )Raimo Mäkelä: Kun televisio tuli Suomeen (https://raimomakela.fi/kun-televisio-tuli-suomeen/)Ylen uutissivusto: https://yle.fi/a/20-155520 |
| Onko Liisa, loisto kaunokainen... -kappaleeseen nuotteja? Laulun on laulanut joskus Four Cats. |
59 |
|
|
|
"Liisa (loistokaunokainen)" sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 22. |
| Ostin kirjan "Punainen sfinksi" kirjailijalta Alexandre Dumas. Missä kohtaa se on sarjan lukemisjärjestyksessä? |
77 |
|
|
|
Kolmen muskettisoturin (Les trois mousquetaires, 1844) tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1625-1628. Punainen sfinksi (Le comte de Moret, ou, Le sphinx rouge, 1865-1866) on kirjoitettu paljon myöhemmin, mutta sijoittuu ajallisesti heti ensimmäisen teoksen jälkeen eli vuosiin 1628-1630. Muskettisoturit eivät kuitenkaan esiinny siinä. Keskushenkilönä on kardinaali Richelieu, ja lisäksi Dumas esittelee uuden sankarin, Moret'n kreivin. Myladyn poika (Vingt ans après, 1845) hyppää alkukielisen nimensä mukaisesti ajassa 20 vuotta eteenpäin Kolmen muskettisoturin tapahtumista ja sijoittuu vuosiin 1648-1649. Se on julkaistu suomeksi myös nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen. Bragelonnen varakreivin (Le Vicomte de Bragelonne, 1848-1850)... |
| Onko Alice Tegnérin laulua Sockerbakaren suomennettu? Jos on, mistä sen suomenkieliset sanat voisi löytää? |
56 |
|
|
|
Todennäköisesti laulu on suomenkieliseltä nimeltään "Leipuri", mutta täysin varma en voi olla, koska nuotti "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K. G. Fazer, [1910]), johon laulu sisältyy, on vain Kansalliskirjaston kokoelmassa tilattavissa lukusalikäyttöön. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Laulu alkaa: "Tääll' leipoo leipuri niin taitavasti". Alkuperäisteos "Sockerbagaren" on ilmestynyt Alice Tegnérin nuotissa "Sjung med oss, mamma! III".Tegnér, Alice: "Sjung med oss, mamma! III":https://carkiv.musikverk.se/www/fore2020/Tegner_Alice_Sjung_med_oss_mamma_3_rost_piano.pdfTegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! III" (Kansalliskirjaston... |
| Miten on suomennettu seuraava sitaatti Arthur Millerin teoksessa Noitavainot/Tulikoe (The Crucible) ja kuka sen on suomentanut |
56 |
|
|
|
Ritva Heikkilän ja Simo Konsalan suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu näin: ”Muistakaa hyvä mies, että vielä hetkeä ennen kuin saatana taivaassa lankesi, Jumala ajatteli hänestä pelkkää hyvää.”(Miller, Arthur: Tulikoe! Suomen teatteriliitto, 1980) |
| Hakusessa kirja. Kirjoitettu luultavimmin 2000-2013 naiskirjailijan toimesta. Kirja sijoittuu USA:han tai Kanadaan, lumiselle seudulle ehkä uudisraivaajien… |
84 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Stef Penneyn esikoisromaani Erämaan armo (Bazar, 2009). |
| Etsin suomalaista vanhempaa (60-70-luvun?) kappaletta, jonka kertosäe menee suunnilleen näin: "niin kuin suuri rakkautemme näin / kun mietin vain / oikeastaan… |
69 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Kaarnalaiva". Sen on säveltänyt Gugi (eli Vasilij Kokljuschkin) ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Sen on levyttänyt lauluyhtye Gugi ja Titta (eli Titta Jokinen) vuonna 1970 (Love Records LRS1058). Se sisältyy myös cd-levyille Jokinen, Titta: "Lauluja matkan varrelta" (PVP-Voice, 2011) ja "Love Records : kaikki singlet. 1." (Universal Music, [2016]).Gugi ja Titta: Kaarnalaiva Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ec9Wul8Jyfk&list=PL3ZjJWY2bSfCvTXf_BKauHkrOn7yfw_4X&index=1Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi |
| Onko 30-kymppinen kieliopillisesti väärin kirjoitettu? |
154 |
|
|
|
Mikäli tarkoitus on viitata noin kolmekymmentävuotiaaseen eli kolmekymppiseen, 30-kymppinen on väärä ilmaus. Luettuna se olisi "kolmekymmentäkymppinen", minkä voisi lähinnä tulkita tarkoittavan 30 kertaa 10 eli 300. Tällaista sanallista ilmaisua ei kuitenkaan ole käytössä.Kielitoimiston ohjepankin mukaan juoksevassa tekstissä on tapana esittää luvut yhdestä kymmeneen kirjoitettuina. Samaten myös vakiintuneisiin ilmauksiin sisältyvät luvut kirjoitetaan (esimerkiksi "yhdennellätoista hetkellä"). Näin ollen on luontevampaa kirjoittaa "kolmekymppinen" kuin "3-kymppinen". Ks. Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/luvut-ja-numerot-numeroina-vai-kirjoitettuina-sanoina/#kirjoitettuina-sanoina |
| Onko Taikayö valssi/sävelmä alkuperältään suomalainen sävellys? |
68 |
|
|
|
"Taikayö", jonka esimerkiksi Metro-tytöt on levyttänyt, ei ole alkuperältään suomalainen sävellys. Sen säveltäjä on M. D. Tomnikovski ja alkuperäinen nimi on "Vols̆ebnaja nots̆".Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi |
| Jotkut urheilijat, esim jalkapalloilijat, käyttävät jonkinlaista maskia suojana päässään. Mikä maskin nimi on, mistä se on tehty ja miten se oikein toimii? |
100 |
|
|
|
Erilaisia suojaavia maskeja käyttävät jalkapalloilijat, jotka ovat aiemmin saaneet kasvoihinsa luunmurtuman tai muun vamman. Englanninkielisissä teksteissä niistä käytetään nimeä "face mask" tai "mask", suomeksi käytössä näyttävät olevan nimitykset kasvomaski tai kasvosuoja. Valmistusmateriaaliksi mainitaan muovi, ja maskit ovat yksilöllisesti mitoitettuja.Lähteet:The Guardian: https://www.theguardian.com/football/2022/nov/28/why-are-world-cup-play…Pulse Sports: https://www.pulsesports.co.ke/story/mask-on-why-the-following-players-are-wearing-masks-in-qatar-2022112713365039905YLE: https://yle.fi/a/74-20095540 |
| On lempeä levon maa, unen kaarioilta sinne johdattaa. Mitä tarkoittaa kaario/kaariot? |
105 |
|
|
|
Kyseessä on kirjoitusvirhe. Muistovärssy kuuluu kokonaisuudessaan näin: "On lempeä levon maa, unen kaarisilta sinne johdattaa. Niin turvaisaa on, Herra, Sun rauhaas nukahtaa.” Sen kirjoittajasta en löytänyt tietoa.Ks. esim. https://www.muistovarssyja.fi/on-lempea-levon-maa-unen-kaarisilta-sinne… |
| Haluaisin lukea romaaneja naisten kokemuksista ja näkökulmasta Suomen sodissa. Sekä lottina toimineiden, että koririntamalla olleiden. |
44 |
|
|
|
Tässä lukuvinkkejä aiheittain.LotatKoivisto, Sesse: Lotta Heidin sota (Otava 1982, uusi painos 2022)Mustonen, Enni: Kielon jäähyväiset (Otava 2000, useita uusia painoksia)Virtanen, Irja: Kenttäharmaita naisia (Tammi 1956, uusi painos 2006)KotirintamaKilpi, Eeva: Talvisodan aika (WSOY 1989, uusi painos 2026); Välirauha, ikävöinnin aika (WSOY 1990, uusi painos 2026); Jatkosodan aika (WSOY 1993, uusi painos 2026)Kähkönen, Sirpa: Kuopio-sarja (1. osa sijoittuu sotia edeltävään aikaan, osat 2-6 sotien aikaan ja osat 7-9 myöhemmille vuosikymmenille)Köngäs, Heidi: Mirjami (Otava, 2019)Mäki, Merja: Ennen lintuja (Gummerus 2022)Rytisalo, Minna: Lempi (Gummerus 2016)SotalapsetFranck, Mia: Pommipuutarha (Teos & Förlaget 2018)Sahlberg, Asko:... |
| Olen kuullut, että Irja Kilpeläinen on kirjoittanut masennuksesta jo 60-luvulla jossain kirjassaan. Mikä mahtaa olla kirjan nimi? |
66 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla vuonna 1969 julkaistu Osaammeko kuunnella ja auttaa : lähimmäiskeskeisen sielunhoitomenetelmän opas (WSOY). Sen takakansitekstissä viitataan Kilpeläisen uraan psykiatrisen sairaalan sairaalateologina. |
| Mistä juontuu useiden suomalaisten sukunimien -nen pääte? |
151 |
|
|
|
Vanhat nen-päätteiset sukunimet ovat usein itäsuomalaisia. Itä-Suomessa sukunimet otettiin ylipäätään käyttöön paljon aiemmin kuin Länsi-Suomessa, jo 1500-luvulta alkaen. Näissä nimissä esiintyy usein suvun kantaisän nimi (esim. Mielikkä > Mielikäinen, Toivo > Toiviainen, Herman > Hermunen) tai lisänimi (esim. Mustaparta > Partanen). Länsi-Suomessa oli tyypillistä, että henkilön nimeen liitettiin asiakirjoissa talonnimi lisänimeksi. Jos siis muutti uuteen paikkaan, myös nimi muuttui sen mukaan ja Alatalosta saattoi tulla Koivuniemi. Länsi-Suomessa sukunimet tulivat laajemmin käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella. Silloin otettiin nimiksi paitsi ennestään tuttuja talonnimiä, muodostettiin myös paljon uusia sukunimiä.... |
| Mistä löytäisin vanhan, hartaan hengellisen laulun tuhlaajapojasta? Siinä oli toistakymmentä säkeistöä. Yksi alkoi; "Kuljin melskeissä maisten huvien". |
76 |
|
|
|
Tarkoitatko ehkä laulua "Olin pyörteissä" tai "Olin pyörteissä maisten huvien"? Laulu alkaa: "Olin pyörteissä maisten huvien" (tai "Olin pyörteessä maisten huvien"). Säkeistöjen määrä eri julkaisuissa vaihtelee seitsemästä kahdeksaan, "Waloa kohti" -lehdessä (01.10.1923) säkeistöjä on kymmenen.Sävelmä on ruotsalaista alkuperää ja alkuperäinen sanoittaja on Axel (Oskar Henrik) Schager. Laulun ruotsinkielinen nimi on "Uti nöjdens". Laulu sisältyy useaan eri julkaisuun ja sanoitukset eroavat hiukan toisistaan. Suomenkielisen sanoittajan nimeä ei nuoteissa mainita, mutta esimerkiksi Eija Merilän ja Helka Hynnisen äänitteiden tiedoissa sanoittajaksi on merkitty Oskari Jalkio. Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.... |
| Mistä lasten runokirjoista löytyy runo, joka alkaa; Rannalle pärskähti pullea nuppu, tuohesta takki ja pellavahuppu. |
63 |
|
|
|
Hannele Huovin runo "Jätti-ihme" alkaa: "Rantaan pärskii pullea nuppu". Runo sisältyy hänen kirjaansa "Ihme juttu! : runoja isoista ja pienistä ihmeistä" (Kirjapaja, 2012). Kirjan on kuvittanut Karoliina Pertamo. |
| Kuulin, että metsähallitus aikoo kaataa yli 70 luonnonmetsää. Montako niitä enää jää? Kuinka monta on jo kaadettu? |
108 |
|
|
|
Kysymykseen luonnonmetsien määrästä ei löydy aivan suoraviivaista vastausta.Taustalla lienee ympäristöjärjestö Greenpeacen tammikuussa 2026 julkaisema tiedote, jonka mukaan Metsähallituksen hakkuusuunnitelmista löytyy jopa 70 suojelematonta luonnonmetsää eri puolilta Suomea (https://www.greenpeace.org/finland/tiedotteet/metsat/metsahallituksen-hakkuulista-julki-70-luonnonmetsaa-uhattuna/). Metsähallituksen oman tiedotteen mukaan näin ei ole, sillä vaikka esille nostetut kohteet ovat olleet mukana Metsähallituksen ja luontojärjestöjen aiemmissa, tuhansia metsäkohteita koskevissa neuvotteluissa, ne eivät Metsähallituksen mukaan täytä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n kansainvälisesti hyväksyttyä luonnonmetsämääritelmää. Syynä... |
| Mikä lastenkirja kertoo turhamaisesta puusta, joka ei halunnut pudottaa lehtiään? |
51 |
|
|
|
Kyseessä lienee Raija Siekkisen kirja Tyttö, puu ja peili (Otava, 1987).Kirjasammosta löytyy kuvaus teoksesta: "Tyttö ihailee itseään peilistä. Hän on maailman kaunein. Hän jää sisälle taloon ihailemaan itseään. Myös ulkopuolella puu näkee itsensä peilistä kauneimpana, niin kauniina ettei malta syksyllä pudottaa ihania lehtiään. Keväällä ei sitten kasvakaan uusia kuivuneiden tilalle. Tytölle tulee ikävä yksin kotona. Vasta ulos kylille uskaltautuessaan hän löytää iloa elämäänsä." (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0b45505d-1043-4f7c-a38c-631ff65e1e62) |
| Etsin ruotsalaista (suomennettu) nuorten kirjasarjaa jossa oli kaksi kirjaa. Kirjan kertojana on murrosikään tuleva tyttö. |
96 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Anna-Greta Winbergin Madde-tytöstä kertova kirjasarja, jossa on tosin kolme osaa:Jotkut senkun häipyy (1977)Joillekin senkun sattuu (1978)Jotkut jää kesäksi kaupunkiin (1979) |
Kysy kirjastonhoitajalta