| Etsin 1-2 runoa tai tarinaa. Ne olivat muistaakseni lukukirjassamme kansakoulussa v.67-68. Saattaa olla että kysessä on yksi runo/tarina tai sitten kaksi eri… |
2148 |
|
|
|
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :... |
| Törmäsin internetissä sellaiseen ruokalajiin kuin rössymaito, mutta en löytänyt selitystä sille, että minkälaista ruokaa se on ja mitä se sisältää? |
1709 |
|
|
|
Rössymaito on etenkin Pohjanmaalla tunnettu perinneruoka. Sen ainesosat ovat rössy eli veripalttu, vesi, suola, perunalohkot ja maito.
Perunalohkot lisätään suolalla maustettuun veteen ja keitetään puolikypsiksi. Veripalttu leikataan paloiksi ja lisätään keittoon. Kypsään keittoon lisätään maito. Keitto saa vielä kiehahtaa ennen tarjolle tuontia.
Rössyn voi valmistaa monella eri tavalla, mutta yleensä siinä on ainakin verta, kaljaa tai maitoa, suolaa, jauhoja, sipulia, voita ja silavaa.
Lähteet:
Perinneruokia. Marttaliitto, 1976
Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjoinen, 1999
|
| Kuka sanoi tuntemattomassa sotilaassa: rukoilkaa te minä en jaksa? |
1568 |
|
|
|
Vänrikki Kariluotoa pyytää rukoilemaan Tuntemattoman sotilaan kuudennen luvun I jaksossa hänen lähettinään toiminut vapaaehtoinen poika, jonka nimeä ei mainita.
- Vänrikki... rukoilkaa te... minä en jaksa... muista... polttaa... minä kuolen.
|
| Tuulikki Otsola Onko kirjailijasta muuta tietoa kuin hänen viisi teostaan. Miksi hän lopetti kirjoittamisen tai onko hän julkaissut muilla pseudonyymeillä… |
1272 |
|
|
|
Tuulikki Otsolan oikea nimi oli Elli Tuulikki Ylitalo. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja. Elli Ylitalo opetti Pellon Orajärven kansakoulussa yli 30 vuoden ajan (Suomen kansakoulukalenterissa varhaisin maininta hänestä on vuoden 1948 laitoksessa) - Orajärven kyläkirjakin (2010) mainitsee hänet "koulun pitkäaikaisena opettajana". Kirjan tietolähteenä on käytetty vuonna 1995 julkaistua Pellon koulun satavuotishistoriikkia Pellon koulu 100 vuotta; sitä ei valitettavasti ollut käytettävissäni, joten en osaa sanoa, löytyisikö siitä mahdollisesti lisätietoa Ylitalosta.
Siihen, miksi "Tuulikki Otsola" lopetti kirjoittamisen, en onnistunut vastausta löytämään. Kenties kyse oli yksinkertaisesti päivätyön ja kirjailijanuran... |
| Onkohan Percy Jackson -sarjan kirjassa "Hirviöidenmeri" mahdollisesti suomennettu "Harmaiden sisarten" (the Gray Sisters) nimet, jotka ovat joidenkin tietojen… |
1145 |
|
|
|
Harmaiden sisarten suomenkieliset nimet Hirviöidenmeri-kirjassa ovat Viha, Myrsky ja Ampiainen.
|
| Nyt etsin runoa, josta muistan pari säettä. Muistelen, että runo olisi J.H.Erkon ja se kertoo hääparista. Säkeet ovat jotenkin "Ja he kulkivat kotia kohti/ oli… |
1444 |
|
|
|
J. H. Erkolta en ikävä kyllä aivan tällaista runoa onnistunut löytämään. Lähimmäs kaivattua runoa osuu ehkä Larin-Kyöstin Kuulutuksilta (alunperin kokoelmasta Kylän lauluja, 1898), jossa kuljetaan kotia kohti kirkkahimpana sunnuntaina. Kuulutuksilta on mukana myös Helena Anhavan toimittamassa Larin-Kyöstin runojen valikoimassa Ota sun kaunis kantelees (Otava, 1985).
|
| Haluaisin tietää, mistä tulee nimi Rauni ja mitä se tarkoittaa? |
2964 |
|
|
|
Rauni-nimelle on esitetty kaksi vaihtoehtoista tulkintaa. Sen on ajateltu olevan joko muunnos skandinaavisista "pihlajaa" merkitsevistä sanoista (reynir, raun, rönn) tai juontuvan niin ikään skandinaavisista Ragn-alkuisista nimistä (Ragna, Ragnhild), joiden taustalla ovat merkitykset "neuvo" tai "jumalan voima".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
|
| Jos kerta mikään ei tartu TEFLONIIN, niin miten se saadaan tarttumaan pannuun ? |
1165 |
|
|
|
Teflon saadaan pysymään pannun pintana siten, että ensin paistinpannun pinta hiekkapuhalletaan, jotta siihen saadaan pikkuruisia naarmuja. Tämän jälkeen pintaan ruiskutetaan ohut päällyste nestemäistä teflonia, joka valuu naarmuihin. Tämä kuumennetaan korkeassa lämpötilassa, mikä kovettaa teflonin ja luo kohtalaisen vankan mekaanisen pidon. Sitten pinta päällystetään kyllästysaineella ja kuumennetaan taas.
Lähde:
John Lloyd & John Mitchinson, Tietoa kaikkitietäville. Otava, 2008
|
| Kun voileipä putoaa aina voipuoli alaspäin, ja kissa putoaa aina jaloilleen, niin mitä tapahtuu, jos voileipä sidotaan kissan selkään voipuoli ylöspäin ? |
2338 |
|
|
|
Putoamisten varalta kissoilla on erityinen "oikaisurefleksi", joka estää niitä katkaisemasta selkäänsä. Kun kissa alkaa pudota selkäpuoli edellä, sen ruumis reagoi tahattomasti aloittamalla kääntymisen pääpuolesta. Pää kiertyy ensin ylös, ja etujalat siirtyvät lähelle naamaa. Seuraavaksi kääntyy selkärangan etuosa siten, että eturuumis on samassa linjassa pään kanssa. Lopuksi takajalat taipuvat niin, että ne ovat yhdessä etujalkojen kanssa valmiina koskettamaan maata ja samalla kissa kiertää takaruumiinsa samaan linjaan eturuumiin kanssa. Juuri kun se on koskettamaisillaan maata, se oikaisee kaikki koipensa sitä kohti ja köyristää selkänsä vähentääkseen törmäyksen voimaa. Koko tapahtuma kestää vain murto-osasekunnin.
Voileivällä ei ole... |
| Heippa! Minulla olisi etsinnässä eräs lastenkirja, jota siskoni luki minulle joskus vuosikausia sitten ollessani vielä pieni. Kirjan päähenkilö on muistaakseni… |
1066 |
|
|
|
Etsitty kirja on Tarja Lapintien Kiveen kätketty linna (Tammi, 1992). Se kertoo suuren metsän laidassa pienessä ja matalassa töllissä äitinsä kanssa asuvasta Sanni-tytöstä, josta tulee Kultaisen Auringonmaan prinsessa Kaarina Kultatukka.
|
| Onko Bertolt Brechtin runoa Ich will mit dem gehen, den ich liebe suomennettu? Jos on, missä se on ilmestynyt? |
1319 |
|
|
|
"Ich will mit dem gehen, den ich liebe" -runo on näytelmän Setšuanin hyvä ihminen viidennestä näytöksestä, jossa Šen Te sen lausuu (suomennos on Elvi Sinervon):
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
En välitä siitä, mitä se maksaa.
En ajattele, onko se hyväksi.
En tahdo tietää, rakastaako hän minua.
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
|
| Mitä "stock" tarkoittaa festivaalien yhteydessä? Ihmettelevä. |
921 |
|
|
|
Festivaalien nimissä usein tavattava "stock" lienee yksinkertaisesti viittaus Woodstockiin (virallisesti Woodstock Music & Art Fair, 15.-18.8.1969), joka on yhä yksi suurimmista ja legendaarisimmista koskaan järjestetyistä rockfestivaaleista.
Vastaavanlainen ilmiö on Watergate-skandaalin inspiroima "gate"-sanan käyttö poliitikkoja ryvettäneiden tapausten uutisoinnissa (Irakgate, Monicagate jne.).
|
| Kirjassaan "Huonemiehen poika" Kalle Päätalo kertoi, että kun hänen perheeleen rakennettiin omaa kotia Kallen ollessa noin 3-vuotias ja pirttiin piti rakentaa… |
5157 |
|
|
|
Seppo Porvalin Päätalo-elämäkerran mukaan hirsiarina oli uuneja muurattaessa niin sanotusti Antti "Satu-Setä" Lohilahden tavaramerkki:
"Lopulta uuni sentään valmistui, mutta koska se Lohilahden oppien mukaan muurattiin hirsiarinan, eikä suoraan kallion päälle, se rupesi aikaa myöten hojeltumaan puoleen jos toiseen. Uunimestari itse selvitti sen tällä tavoin ainoastaan 'hakevan paikkaansa'."
"Tämän jälkeen paikkakunnalla eli pitkään sanonta: 'Hakkoo paikkaasa kun Kallio-Herkon pirtinuuni.'"
Lähde:
Seppo Porvali, Kalle Päätalo : elämäkerta 1919-2000. Revontuli, 2000
|
| Mikä mahtaisi olla muurahaislaji joka jauhaa elävän kuusen sisuksen erittäin hienojakoiseksi sahajauhoksi, joka on kasaantuu puun juureen syntyneen aukon… |
1566 |
|
|
|
Muurahaisistamme pesäonteloita puunrunkoihin kaivertavat hevosmuurahaiset, joista tavallisin on koko maassa esiintyvä aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus). Yleisimmin se tekee pesänsä kuuseen, yleensä eläviin ja terveisiin puihin, mutta sitä tavataan myös tyvilahon vaivaamissa puissa ja vanhoissa hirsissä.
Aitohevosmuurahainen aloittaa pesäontelon ja siihen kuuluvan käytäväverkoston kaivertamisen puun tyvestä ja pesä laajenee vuosi vuodelta ylöspäin, jopa 10 metrin korkeudelle.
Lähteet:
Antti Uotila & Ville Kankaanhuhta, Metsätuhojen tunnistus ja torjunta
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/caherc-n.htm
|
| Onko teillä Harry Potteria saksaksi? |
973 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa on Harry Potter -sarjan seitsemän kirjaa myös saksaksi:
Harry Potter und der Stein der Weisen
Harry Potter und die Kammer des Schreckens
Harry Potter und der Gefangene von Askaban
Harry Potter und der Feuerkelch
Harry Potter und der Orden des Phönix
Harry Potter und der Halbblutprinz
Harry Potter und die Heiligtümer des Todes
|
| Liisa Ihmemaassa tai Ozin velhossa tavataan Pelti-/Tinamies, joka sanoo: "If I only had a heart". Kuinka lausahdus on suomennettu? |
1997 |
|
|
|
L. Frank Baumin kirjassa The wonderful wizard of Oz lausahdus "If I only had a heart" esiintyy vain yhdessä kohdassa. Kahdeksannessa luvussa (The deadly poppy field) Pelti-/Tinamies kommentoi unikkopeltoa seuraavasti: "If I only had a heart, I should love them".
Kersti Juvan suomennos Ozin velho (Otava, 1977) tulkitsee Puunhakkaaja Peltisen repliikin näin: "Jos minulla vain olisi sydän niin minäkin rakastaisin niitä."
Marja Helanen-Ahtolan suomennoksessa Oz-maan taikuri (Karisto, 1977) Tinamiehen repliikki on "Kunpa minulla olisi sydän, niin minä rakastaisin niitä."
Tuomas Nevanlinnan suomentamassa Ihmemaa Ozissa (Art House, 2001) Peltimetsuri sanoo: "Jos minulla vain olisi sydän, varmasti rakastaisin niitä".
Paljon keskeisemmässä osassa... |
| Tarvitaan kirjallisuutta metalliseoksista. Kyse on ruokalailuvälineiden metalliseokset, joita on käytetty 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. |
891 |
|
|
|
Hyvä, tiivis yleiskatsaus ruokailuvälineissä käytettyihin metalliseoksiin löytyy Kirsti Grönholmin ja kumppaneiden kirjasta Pöytä koreaksi : kattauksen ja pöytätapojen historia (Tammi, 2005). Kirjassa esitellään argent haché (hopeoitu messinki), sheffield plate (hopeoitu kupari), kova tina eli britannianmetalli (tinan ja antimonin seos) ja alpakka (kuparin, nikkelin ja sinkin seos).
Hyödyllistä lisätietoa metalliseoksista yleensä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Pekka Vaissi & Hannu Huovinen, Kultasepän aineoppi ja ammattikemia. Opetushallitus, 2008
H. M. Miekk-oja, Metallioppi. Otava, 1960
Onni Kauppila & Kosti Kantola, Metallityön aineoppi. Otava, 1966
|
| 1800-luvulla kuolleen Fabritius-nimisen henkilön hautaristissä on ammatiksi laitettu expeditions secreteraren. Mikä se on suomeksi ja mitä kyseisen… |
1349 |
|
|
|
Expeditionssekreterare on 1800-luvulla ollut korkea-arvoisen valtionhallinnon virkamiehen ammattinimike, "toimitussihteeri".
Kirkkoniemen vanhalle hautausmaalle on haudattu Abraham Fabritius (Juvan kappalaisen Abraham Fabritiuksen poika, 1786-1873). Abraham Fabritius nuorempi toimi virkamiehenä Ruotsissa, kuninkaan kanslian sota-asiaintoimituskunnassa vuosina 1812-1842, joista 1. toimitussihteerinä vuodesta 1833 alkaen. Ruotsalaisessa hallintohierarkiassa (ennen vuotta 1878) toimitussihteeri oli ylin virkamies heti kansliapäällikön jälkeen.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11932
http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_133.htm
|
| Parahin KH... missä laulussa lauletaan: "no niin no niin sä aattelet mä naan nanaa.........ei voi olla kauniimpaa.... |
2862 |
|
|
|
Laulun nimi on Vai niin, vai niin. Laulu alkaa: "Kauan sitten tunnettiin, mä muistan vaiheet sen." Kertosäe menee näin: "Vai niin, vai niin, ahaa, sä aattelet na-naa, na-naa..."
Laulun on säveltänyt Hans van Hemert ja suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulun englanninkielinen nimi on How do you do. Suomeksi laulun ovat levyttäneet yhdessä Danny ja Eija Merilä.
|
| Mistä löytyisi "ei elämästä selviä hengissä" laulun Englanninkieliset sanat, "you never get out this life alive". Juicen sanoitus kai? |
1987 |
|
|
|
Laulun englanninkielinen nimi on You never get out of this life alive. Sanoitus on Juice Leskisen, joka on myös säveltänyt tämän laulun. Laulun englanninkieliset sanat löytyvät esim. nuotista Leskinen, Juice: Maamme lauluja 2.
|
Kysy kirjastonhoitajalta