| Perustuuko Wilhelm Mobergin Maastamuuttajat- sarja tositapahtumiin jonkun perheen siirtolaisuudesta.Kirjasarjan alussa viitataan kirkonkirjoihin. |
224 |
|
|
|
Jens Liljestrandin Moberg-elämäkerran Mannen i skogen mukaan Maastamuuttajat-romaanisarjan päähenkilöt ovat tarkoin taustoitettuun historialliseen kehykseen sijoitettuja fiktiivisiä hahmoja. Mobergin tärkeimpänä yksittäisenä dokumentaarisena lähteenä Liljestrand nostaa esille Minnesota Historical Societyn kirjastosta löytyneen kymmenen nidettä kattavan päiväkirjan, jonka Itä-Götanmaalta vuonna 1850 Amerikkaan muuttanut maanviljelijä Anders Petterson oli 44 vuoden aikana kirjoittanut. |
| Haluaisin tietää, miten suomentaja Jalmari Hahl on kääntänyt suomeksi Alessandro Manzonin romaanin Kihlautuneet henkilön, jota kuvataan nimellä "l'innominato" … |
147 |
|
|
|
L'innominato on Hahlin Kihlautuneet-suomennoksessa Nimittämätön. |
| Mistä juontuu, että Suomen lippu ei saa salkoon nostettaessa, laskettaessa tai muutoinkaan koskettaa maata? Olin 80-luvulla rippileireillä isosena ja siellä… |
1532 |
|
|
|
Valtakunnan lippua tulee käsitellä kunnioittavasti ja arvokkaasti. Lipun epäasianmukainen käsittely on lipun ja sen symboloimien arvojen häpäisemistä. Helsingin lipputehtaan julkaisema liputusopas selittää asian näin: "Suomen lippu on Suomen kansan vertauskuva ja lippua häpäisemällä häpäistään Suomen kansaa. Näin ollen lippu ei saa koskettaa maata." |
| Missä Veikko Huovisen teoksessa on kertomus Ephialtes Manifestator? |
71 |
|
|
|
Pantomiimin Ephialtes manifestator voi lukea Parnasson numerosta 2–3/1967. |
| Olenko ymmärtänyt oikein, että Historiallisen Aikakauskirjan netissä vapaasti luettavissa olevista numeroista 1/2000 on vanhin? |
137 |
|
|
|
Kansalliskirjasto on digitoinut "Historiallisen aikakauskirjan" vanhimmat numerot vuodesta 1903 lähtien vuoteen 1999:https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWSPAPER&generalTypes=JOURNAL&name=historiallinen%20aikakauskirjaVuosien 1903-1939 numerot ovat vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuVuosien 1940-1999 numerot eivät ole vapaasti luettavissa verkossa, vaan vapaakappalekirjastoissa ja kirjastoissa, joissa on vapaakappaletyöasemia:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto |
| Säkkijärven polkan sanat |
517 |
|
|
|
Pertti Reposen "Säkkijärven polkan" sanoituksessa lauletaan: "Säkkijärven ne naapurit sai, mutta jäi toki sentään polkka". Laulu alkaa: "Kun Säkkijärvellä polkka se soi". Reposen sanoituksen ovat levyttäneet esimerkiksi Hootenanny Trio ja Cumulus.Tunnetumpi sanoitus on Reino Helismaan sanoitus, jossa samassa kohdassa lauletaan: "Säkkijärvi se meiltä on pois, mutta jäi toki sentään polkka". Laulu alkaa: "On kauniina muistona Karjalan maa". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 6. |
| Tampereesta ei löydy mistään kunnon karttaa, jossa näkyisivät sekä nähtävyydet että teitten nimet. Voisitteko auttaa? |
141 |
|
|
|
Visit Tampere -sivustolta löytyvistä Matkailijan kartta ja Tampereen kartta -linkeistä löytyvistä kartoista voisi olla apua: https://visittampere.fi/info/kartat-ja-esitteet/. |
| Kysymykseni koskee Teuvo Pakkalan novellia Ihme ja kumma. Olen lukenut sen alkuperäisestä kokoelmasta Lapsia (Lapsia & Pikku ihmisiä, SKS) sekä Laatunovelleja… |
156 |
|
|
|
Laatunovelleja-valikoiman Ihme ja kumma vastaa sisällöllisesti Pakkalan 1920-luvun alussa julkaistuihin Koottuihin teoksiin sisältyvää versiota. Aikanaan kirjailijat tuon tuostakin Koottuja teoksiaan toimitettaessa tekivät pieniä – toisinaan isojakin – muutoksia ja korjauksia etenkin varhaisimpaan tuotantoonsa kuuluneisiin teksteihin. Pakkalakaan ei tunnu voineen vastustaa kiusausta editoida lapsinovellejaan. Vuoden 1921 jälkeen julkaistut Lapsia-kokoelmat ja yksittäiset siihen kuuluvat novellit ovat poikkeuksetta sisältäneet Koottuihin teoksiin tehdyt muutokset. Ehkäpä Hypén yksinkertaisesti ei ole ollut tietoinen alkuperäiskokoelman ja Kootuissa teoksissa julkaistun version välisistä eroista. |
| Isoisäni isoisä purjehti Juutinrauman tullin ohi v.1798 St. Ybesistä Turkuun. Hänellä oli lastinaan mm. TIARE JA FYRPENGE- nimistä tavaraa. Mitä nuo tavarat… |
110 |
|
|
|
Isoisän isoisän lastina on mitä todennäköisimmin ollut tervaa (tanskaksi tjære), joka 1700-luvulla oli Suomen ehdottomasti tärkein vientiartikkeli: parhaimmillaan Pohjanmaan tervan osuus oli jopa 95% koko Suomen viennistä. Fyrpenge ei ollut lastia, vaan kauppalaivoilta niiden kuljettaman lastin mukaan peritty maksu majakoiden ylläpitämiseksi ('majakkaraha' ~ fyr = majakka, penge = raha).Lähteet: Risto Kari, Lasteina tervaa ja sahatavaraa. – Navis Fennica : Suomen merenkulun historia. 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin Baltic connections : archival guide to the maritime relations of the countries around the Baltic sea (including the Netherlands) 1450–1800. 1, Denmark, Estonia, Finland, Germany |
| Löytyykö Khalil Gibranin runoa suomennettuna, missä hän sanoo "Work is love made visible"? |
199 |
|
|
|
"Työ on näkyvää rakkautta." (Kahlil Gibran, Profeetta ; suomentanut Annikki Setälä) |
| Onkohan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa niin etevää "suomalaisen isänmaallisuuden" tuntijaa, joka osaisi seisovilta jaloilta eli noin vain tunnistaa,… |
179 |
|
|
|
Säkeet ovat Johan Jacob Nervanderin. Kysymyksen sitaatin mukainen suomennos vaikuttaa olevan peräisin J. V. Snellmanin Kootuista teoksista löytyvästä johdannosta teokseen Skrifter af Johan Jakob Nervander:"Nervander olikin syvimmästä sielustaan laulanut: Henkeni sä löydät aina sieltä, / missä hehkuvimmin sytyttävät mieltä / valo, vapaus, isänmaa." (Kootut teokset. 10, Elämäkertoja, puheita, esitelmiä, runoja, s. 18. – WSOY, 1930 ; Kootut teokset. 12, Heinäkuu 1849–elokuu 1855, s. 231. – Opetusministeriö, 2003)Lainatun runon Till Miss L. kokonaisuudessaan suomentanut Toivo Lyy on tulkinnut saman katkelman näin: "Henkeän' ei vangiks saa / Maiset siteet: sieltä sen sa aina / Löydät, missä loistaa voitokkaina / Vapaus, Valo, Isänmaa!" (Miss L–... |
| Jotkut miehet kuvaavat itseään tyyliin " Olen 'raavas' mies ". Eli ilmeisesti tarkoittavat olevansa "tosi" miehiä jotka eivät helposti itke tai muuten vaan… |
851 |
|
|
|
Raavaan sanakirjamerkitykseen ei suoranaisesti sisälly ajatusta kovuudesta tai tunteettomuudesta – sikäli kuin nämä siihen liittyvät, on yhteys korkeintaan implisiittinen. Kielitoimiston sanakirja antaa raavaalle merkityksen 'voimakas, roteva, riuska; täysikasvuinen' ja huomauttaa, että sitä käytetään erityisesti miehestä. Näistä sanan merkityksistä alkuperäisin on 'täysikasvuinen'.Raavaan toinen sanakirjamerkitys on 'täysikasvuinen nauta'. Raavaanliha on täysikasvuisen naudan (lehmän tai sonnin) lihaa. Kotieläintemme nimityksiä tutkinut Veikko Ruoppila selittää sanan nauta-merkityksenkin johtuvan sen alkuperäisestä merkityksestä. Alkuaan raavasta on käytetty eläinten yhteydessä 'täysikasvuista' merkitsemässä lähinnä teuraseläimistä... |
| Luin juuri, että USAssa New Jerseyn osavaltiossa ei saa lain mukaan itse tankata autoaan. Siellä on ilmeisesti henkilökunta tähän tehtävään. Mikä on tämän lain… |
165 |
|
|
|
New Jersey on kieltänyt itsepalvelutankkauksen yleisen hyvän nimissä. Syyt tiukkaan lainsäädäntöön näyttävät perustuvan pääasiassa yleiseen turvallisuuteen ja terveyteen liittyviin tekijöihin.Tulipalovaaran takia on tärkeää, että kaikki turvallisuustekijät – kuten auton moottorin sammuttaminen ja tupakoinnin välttäminen – tulevat ehdottomasti huomioiduiksi. Autosta poistuminen tankkauksen ajaksi voi olla vaaraksi kuljettajalle, etenkin iäkkäille tai liikuntarajoitteisille: voi kaatua tai tulla jopa ryöstetyksi. Bensiinihöyryille altistuminen on vaaraksi terveydelle, etenkin raskaana oleville naisille.Itsepalveluasemien katsotaan myös haitallisesti vähentäneen korjaus- ja huoltopalvelujen saatavuutta huoltoasemilla, millä... |
| Voiko pitää paikkaansa että mikroaaltouuni tuhoaa ruoasta kaikki vitamiinit ja muut ravintoaineet? |
955 |
|
|
|
Toisinaan kuulee väitettävän, että mikroaaltouuni tuhoaa ruoasta tärkeät vitamiinit ja antioksidantit. Elintarviketurvallisuusviraston mukaan vika ei kuitenkaan ole laitteen, vaan ylipäänsä lämmittämisen. Ravintoaineet vähenevät aina, kun ruokaa kuumennetaan, ja huonosti lämpöä kestävät aineet voivat jopa tuhoutua – oli kuumennusmenetelmä sitten mikä tahansa.Mikroaaltouuneihin liittyvän pelon taustalla saattaa olla 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa tehty sittemmin kumottu tutkimus, jossa väitettiin, että maidon mikrokuumentaminen aiheuttaa haitallisia D-aminohappoja. On kuitenkin todettu, etteivät haitalliset yhdisteet muodostu mikroaaltouunin takia, vaan siksi, että maito pääsee ylikuumenemaan. Kotitalouksille myynnissä olevilla... |
| Askarruttaa tämä : "Siel Amerikan maassa ne vaimot vaihtuvat... ja viikon päästä jokainen on omillansa taas" - mitä laulun muissa säkeissä sanotaan? Entä… |
126 |
|
|
|
J. Alfred Tannerin kupletissa "Niin Amerikassa" on säkeistö, jossa lauletaan: "...ja suomalaisten kesken usein vaimot vaihtuvat" ja "...vuoden päästä jokainen on omillansa taas". Laulu alkaa: "Ei Ameriikas tarvitse kuin painaa nappulaa". Laulu sisältyy nuottiin Tanner, J. Alfred: "Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua" (Kanerva, 1946; useita painoksia). Säkeistöjä on kahdeksan. Nuotissa "Reisaavaisen laulu Ameriikkaan : siirtolaislauluja" (Kansanmusiikki-instituutti, 1983) säkeistöjä on seitsemän.Erkki Rankaviita laulaa: "...viikon päästä jokainen on omillansa taas". Hän ei laula kaikkia säkeistöjä ja muuntelee muitakin sanoja, esimerkiksi "edistyksen teil", kun nuotissa on "kehityksen teil".Erkki... |
| Onko tamperelainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Eila Rimmi saanut sosiaalineuvoksen arvon ja jos kyllä, niin milloin? |
104 |
|
|
|
Presidentti Tarja Halonen myönsi Eila Rimmille sosiaalineuvoksen arvon 15.6.2007.Lähde: Seppo Aho (toim.), Tasavallan presidenttien 1926–2007 naisille myöntämät arvonimet |
| Suomessa esitettiin televisiossa 80-luvun lopulla, ehkä 1988 dekkaristi Dorothy L Sayersin tv-sarja "Tanssijan murha", (näin siis suomennettu). Mikä mahtaa… |
88 |
|
|
|
Tanssija Paul Alexis murhataan meillä heinäkuussa 1988 esitetyssä neliosaisessa lordi Wimsey -tarinassa Have his carcase.A Dorothy L. Sayers Mystery (TV Series 1987) - Episode list - IMDb |
| Tiedustelen kuka mahtoi olla vuonna 1891 kaupunginlääkärinä Tampereella (luen Tampereen kansakoulun historiasta 1872-1976, että "1889 perustetun toisen… |
142 |
|
|
|
Tampereen lääkäriolojen kehitys 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun oli pääpiirteissään seuraavanlainen:Vuodesta 1795 Suomen kahdestatoista piirilääkäristä yhden asemapaikka oli ollut Tampere. Piirilääkäri oli kuitenkin enemmän virkamies kuin varsinainen lääkäri: hän tarkasti alueen apteekit, antoi kulkutautien uhatessa neuvoja kuvernöörille ja muille viranomaisille, ohjasi ja valvoi kätilöitä jne. Piirilääkärin avuksi palkattiin vuonna 1817 kaupunginvälskäri. Toimeen palkatun Mikael Bergbomin kuoltua 1831 virka oli avoinna lähes kymmenen vuoden ajan, kunnes maistraatti piirilääkärin kehotuksesta perusti sen uudelleen kaupunginkirurgin virkana 1840.Ensimmäinen kaupunginlääkäri Tampereelle nimitettiin 1848 (Nils Johan Wilhelm Idman).... |
| Mielestäni jossain päin nettiä on vapaasti luettavissa monta paksua teosta, joissa on vanhoja sananlaskuja yms. Ne on kerätty maakunnittain ja kunnittain… |
101 |
|
|
|
Suomen Kansan Vanhat Runot -kirjasarjassa (SKVR) julkaistiin vuosina 1908–1948 ja 1997 merkittävimmät arkistoihin tallennetut ja kirjallisista lähteistä löydetyt karjalaiset, inkeriläiset ja suomalaiset kansanrunot. Verkkopalvelu SKVR perustuu tähän teokseen.Tekstihaulla "pitkiä pellavia" löytyy koko joukko runoja, esimerkiksi tällainen: Lasen, lasen laskiaista, / Virokaista pellavaista! / Miulle silkkiä, samettia, / Muille töppötappuruista! (http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-028439)Makupalat.fi:n haulla sananparret löytyvät Matti Kuusen Sanaparsikokoelma, Suomen kansan sananparret, Elias Lönnrotin Suomen kansan sananlaskuja sekä muutama muu, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A91784 |
| Missä teoksessa Isaak Asimov esitteli ensimmäistä kertaa robotiikan pääsäännöt? Entä missä hän lisäsi neljännen (nollannen) pääsäännön? |
144 |
|
|
|
Asimov esitteli robotiikan kolme pääsääntöä ensimmäisen kerran vuonna 1942 julkaistussa novellissa Runaround, yhdessä sittemmin kokoelman I, robot (1950) muodostaneista kertomuksista.Jos huomioidaan Asimovin teosten alkuperäinen julkaisujärjestys, varhaisin esiintymä nollannesta pääsäännöstä on kirjassa Robots and empire (1985; Robotit ja imperiumi, 1989). Sääntö mainitaan kuitenkin jo sitä ennen (1983) kirjoitetussa, mutta vasta sen jälkeen julkaistussa teoksessa Foundation and earth (1986; Säätiö ja maa, 1991) (ks. kirjailijan esipuhe kirjaan Prelude to Foundation (1988; Säätiön alkusoitto, 1994)). Asimov siis lisäsi nollannen säännön Foundation and earthissa, mutta lukijoille se esiteltiin ensimmäisen kerran Robots and empiressa. |
Kysy kirjastonhoitajalta