| Pyydän vinkkejä kirjoista joiden aiheena on, millaisin perustein ja millaisten vaiheitten kautta Suomen valtion- ja armeijan johto päätyivät jatkamaan vanhan… |
159 |
|
|
|
Yksinomaan tähän aiheeseen paneutuvia kirjoja voi olla vaikea löytää, mutta esimerkiksi seuraavista PIKI-kirjastoista saatavilla olevista teoksista voisi olla apua asian selvittämisessä:Leif Björkman, Suomen tie sotaan 1940–41 Wolf H. Halsti, Suomen puolustaminen : Suomen puolustuskysymyksen ja puolustusmahdollisuuksien pääpiirteet : mitä jokaisen kansalaisen tulisi tietää näistä asioista Mauno Jokipii, Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41 Jenni Kirves & Sari Näre, Suur-Suomen unelma ja unohdus Ohto Manninen, Suur-Suomen ääriviivat Toivo Nygård, Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä : ideologiset juuret, järjestöllinen perusta ja toimintamuodot ... |
| Miten Edgar Allan Poen runon Korppi eri suomennosversioissa on suomennettu nimi Lenore? Valter Juvan suomennoksessa nimi on Lenoora ja Niilo Idmanin… |
280 |
|
|
|
Oskar Nousiaisen Korppi-suomennoksessa Lenore on Lenore, Elina Huttusella Leonoora. |
| Olen kuullut tämän suuntaisen väitteen: Pentti Saarikosken mielestä jos suomen kieltä pilkuttaa kaikkien pilkkusääntöjen mukaan, niin pilkkuja tulee joka… |
178 |
|
|
|
Pentti Saarikosken suhdetta kieleen tutkinut Leena Kytömäki toteaa: "Saarikoski poikkeaa usein kielen normeista, aina tarkoituksellisesti." Varsinkin vuonna 1960 Parnassossa julkaistussa kolmiosaisessa Suomen kieli ja kirjallisuus -kirjoituksessaan Saarikoski hyökkää voimakkaasti "kielimiehiä" vastaan. Sittemmin Saarikoski muuttui suvaitsevaisemmaksi kielenhuoltoa ja kielenhuoltajia kohtaan; Asiaa tai ei -kirjassaan hän kommentoi muutosta näin: "Minäkin olin 60-luvun alussa sitä mieltä että 'kielimiehiltä kieli poikki', mutta paljossa olen joutunut perääntymään." Välimerkkien käyttö oli kuitenkin se kieliopin alue, jolla hän edelleen kaipasi uudistusta ja siirtymistä "nykyisestä kieliopillisesta välimerkityksestä loogiseen, germaanisesta... |
| Mistä löytyy tietoja Kuopion merikatselmusmiehen arkistoista vuoden 1937 jälkeen? |
212 |
|
|
|
Kun merimieshuonelaitos lakkautettiin vuonna 1937, sen tehtävät siirrettiin merenkulkuhallituksen alaisille merikatselmusmiehille ja valtiokonttorin merimiesten avustusrahastolle. Arkistojen käytön kannalta merimieshuoneiden näkyvintä toimintaa oli erilaisten luetteloiden pitäminen merimiehistä ja merenkulusta. Vuoden 1938 alusta lähtien yleistä, koko maan käsittävää merimiesluetteloa pidettiin merenkulkuhallituksessa. Merenkulkuhallituksen arkisto sisältää muun muassa merimiesrekisterin mukaiset miehistöluettelot, alusten mittaus- ja vetoisuustodistukset, lastiviivakirjat, meriselitykset, merimieshuoneiden tiedonannot, merimiesten pätevyystodistukset sekä tilastoja ja asiakirjoja alan koulutuksesta.Tapani Mattila, Merimieshuonelaitos. –... |
| Kenen teksti on " That it will never come again is what makes life so sweet "? Ja onko tätä suomennettu? |
86 |
|
|
|
Sitaatti on Emily Dickinsonin runosta 1741 (The complete poems of Emily Dickinson / Johnson)/1761 (The poems of Emily Dickinson / Franklin). Sirkka Heiskanen-Mäkelä on suomentanut sen seuraavasti: "Se ettei palaa koskaan / elämän sulostaa – " (Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille, s. 82) |
| Osaatteko antaa summittaista arviota, kuinka suuri osa suometnkielisestä Wikipediasta on tekoälyn kääntämää? Tämä kysymys tuli mieleeni taas kerran kun etsin… |
87 |
|
|
|
Edes summittaista arviota on todella vaikea antaa. Yhdessä ja samassa artikkelissa voi olla sekä "normaalia" että tekoälyn tekemää käännöstyötä. Muokkaukset myös muuttavat tilannetta jatkuvasti: tekoälyn jäljiltä olevia kömpelyyksiä ja suoranaisia virheitä voidaan korjata tai artikkelien luojien epätyydyttäviä käännöksiä korvata tekoälyn tulkinnoilla.Kysyin asiaa myös tekoälyltä itseltään eikä tämäkään lähestymistapa antanut aineksia arvion tekemiseen – saatikka suoraa vastausta. Tekoäly kuitenkin vakuuttaa, ettei konekäännösten osuus suomenkielisessä Wikipediassa ole merkittävä. Uskokoon, ken tahtoo:"Valitettavasti minulla ei ole tarkkaa tilastoa siitä, kuinka suuri osa suomenkielisistä Wikipedia-artikkeleista on tekoälyn kääntämiä.""... |
| Mikä on kirja, ja/tai kirjailija, joka kirjoitti napakymppi-tyyppisessä kilpailusta jonka voittomatkalle lähetettiin hänen äitinsä ihailijansa kanssa Pariisiin… |
87 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä kenties Enni Mustosen Yksinäisten sydänten kerho?Yksinäisten sydänten kerho | Kirjasampo |
| Onko kukaan tunnettu suomalainen runoilija kirjoittanut runoja mielisairaalasta? Useampi runoilija on kuitenkin päätynyt hoitoon mielisairaalaan ja olen… |
198 |
|
|
|
Ensimmäisenä mieleen tulevat Maila Pylkkönen (etenkin kokoelma Muistista) ja Pekka Kejonen (Hotelli Huminan lauluja). |
| Onko Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta kertovia kirjoja? Aihe kiinnostaisi. |
159 |
|
|
|
Toki Tšernobylin onnettomuudesta kirjoja löytyy. Tässä poimintoja suomenkielisestä tarjonnasta:Yleistajuisia tietokirjoja: Tšernobyl : maailman pahin onnettomuus Tshernobyl : jälkeenjääneet paperitSerhii Plokhy, Tšernobyl : ydinkatastrofin historiaDokumenttiromaani: Svetlana Aleksijevitš, Tšernobylistä nousee rukousTutkimuksia ja viranomaisraportteja: Tsernobyl ja Suomi Ilkka Timonen & Riitta Kallio & Tuomo Mörä, Tshernobylin voimalaonnettomuus lehdistössä Juha Kytömäki & Markku Lehtola & Seppo Paananen, Tshernobylin voimalaonnettomuus radiossa ja televisiossa : kolme ensimmäistä viikkoa Viisi vuotta Tshernobylistä |
| Etsin tämän lorun suomennosta, se on ilmestynyt lastenrunokirjassa viimeistään 1984 ja on ehkä Kaija Pakkasen. Mistä löytäisin sen? I Saw a Peacock, with a… |
74 |
|
|
|
Kaija Pakkasen suomenkielinen tulkinta runosta sisältyy Kaarina Helakisan, Pakkasen ja Panu Pekkasen suomennoksia sisältävään valikoimaan Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977). Tässä sen nimenä on alkusäkeen mukaan Näin lammikon tulessa roihuavan. Runo löytyy myös nimellä Päättömyyksiä vuonna 1985 ilmestyneestä valikoimasta Taikahattu, joka kokoaa yhteen alun perin viidessä eri kirjassa vuosina 1976–84 julkaistuja Kaija Pakkasen suomeksi riimittelemiä runoja. |
| Mistä löytyy Sleepy Sleeppersin kappale 'Good Morning'? Sitä on mahdollisesti käytetty 'lähekkäin'-hammastahnan mainoksessa -70-80-luvun vaihteessa … |
254 |
|
|
|
Kyseessä taitaa olla varta vasten mainokseen tehty ja ainoastaan sen yhteydessä esiintynyt kappale.Lähekkäin Raa-raa | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet Lähekkäin Hammastahna TV-mainos, Kultainen Klaffi 1978 |
| Mikähän runo? Nukkua kuin silta? illasta aamuun se vie. Onko Juan Ramon Jimeneziä? |
193 |
|
|
|
Jiméneziähän se. Runo Yö löytyy Kirsi Kunnaksen suomentamana Kunnaksen vuonna 1956 julkaistusta kokoelmasta Vaeltanut ja hänen runotuotantonsa lastenrunoja lukuunottamatta yhteen kokoavasta kirjasta Puut kantavat valoa : runot 1947–1986 ja suomennoksia. |
| Kysymykseni koskee kirjaa tai sarjakuva-albumia, jonka luin 1980-luvun lopulla. Olin vuosina 1986-1988 vielä ala-asteella ja muistan selailleeni silloisen… |
189 |
|
|
|
Kysymyksen kuvausta vastaa varsin hyvin Martti Sirolan ensimmäinen Apassit-sarjakuva-albumi, alun perin vuonna 1974 julkaistu Apassit. 1986 kaikki kolme Apassit-seikkailua (Apassit, Apassit : erämaaseikkailu, Apassit : Rautaparta) ilmestyivät yksissä kansissa nimellä Apassit.Apassit | Kirjasampo |
| Olen yrittänyt googlata tarkempia tietoja vuonna 1870 annetusta huomenlahjasta, huonolla menestyksellä. Mitä hämäläinen muonatorppari yleensä antoi… |
204 |
|
|
|
Huomenlahja palautuu germaaniseen oikeuteen, ja sen peritarkoituksena oli luultavasti joko korvata vaimon pesään tuomia myötäjäisiä tai – ehkä vielä uskottavammin – taata vaimolle turva sen mahdollisuuden varalta, että hän jäisi lapsettomana leskeksi. Keskiaikaisen maanlain määräysten mukaan miehen oli säätyyn katsottama annettava lahja vaimolleen, minkä voi katsoa jonkinlaiseksi yhteiskunnan vaalimaksi sosiaaliturvan luonteiseksi toimeksi. Huomenlahjan arvo on ollut sidoksissa aviomiehen säätyyn ja varallisuuteen, samoin aikakauteen ja lainsäädäntöön. Kansan keskuudessa lahjat olivat pääasiallisesti eläimiä, vaatetta tai rahaa. Vuoden 1734 laissa rajoitettiin huomenlahjan rahallista arvoa ja kiinteän omaisuuden lahjoittaminen... |
| Mistä löytyy runo, jossa puhutaan salakissa Akselista? Miten koko runo kuuluu? |
172 |
|
|
|
Salakissa Akselista puhutaan Kaarina Helakisan runossa Viiden minuutin laulu (1973). Sen voi löytää esimerkiksi Helakisan lastenrunovalikoimista Posetiivi (WSOY, 1976) – tässä nimellä Viisi minuuttia – ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966–88 (Otava, 1988). |
| Milloin Suomen Yleisradio alkoi lähettää suurten urheilukilpailujen selostuksia suorana radiossa suomeksi? Eläkeläisporukassa jotkut muistivat niitä kuunnellun… |
186 |
|
|
|
Urheiluselostukset ovat kuuluneet Yleisradion ohjelmistoon käytännössä alusta asti. Niiden sisällyttäminen ohjelmistoon riittävän usein palveli myös radiovastaanotinten leviämistä. Ennen merkittäviä urheilutapahtumia oli havaittu radioiden menekin selvästi lisääntyvän. Ensimmäisiä urheiluradion suurtapauksia oli Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelun lähetys Helsingistä 7.–8.9.1929. Monen radionkuuntelijan mieleen Yleisradion alkuvuosien merkkitapahtumana on jäänyt Berliinin olympialaisten radiointi.Tekniset valmiudet suoriin urheiluselostukseen olivat hyvät. Urheilukilpailujen radioinnin lisääntymistä yleisradiotoiminnan alkuvuosina hillitsi lähinnä kilpailujen järjestäjien epäilys, että kilpailujen radiointi veisi yleisön kentältä.... |
| Metsolat-sarjan jaksossa 9 Antti kertoo erilaisista työvälineistä. Liitteenä olevassa kuvassa mainitaan "tusluikku". Mikä se on? |
248 |
|
|
|
"Tusluikku" tarkoittaa ampuma-asetta. Mitä todennäköisimmin se on yhdistelmä sanoista tussari ('lyhyt metsästysluodikko; poikien omatekoinen tuliase') ja tuliluikku ('ampuma-ase'). Joskus sanaan voi törmätä myös muodossa "tupsluikku": "Järkevästi ottaen Ille, mun päähäni ei millään mahdu että mun on lähdettävä treenaamaan tappamista vuonna tuhat yhdeksän sataa kuus kuus jälkeen jonkun kylävanhimman syntymän. Mulle annetaan tupsluikku ja sanotaan että paina nappi ottaan, -- " (Alpo Ruuth, Naimisiin) |
| KAJn tunnetuksi tekemä Vöyri (Vörå) on itsenäinen kunta Vaasasta koilliseen päin. Mistä tulee Vaasan keskustan tuntumassa olevan kaupunginosan nimi… |
644 |
|
|
|
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007) selittää Vöyrinkaupungin nimeä seuraavasti: "Tämä asutusalue uudessa Vaasassa kasvoi 1800-luvun lopulla rautatien ylikäytävän pohjoispuolelle. Perimätiedon mukaan monet muuttajat tulivat Vöyriltä, ruots. Vörå, ja siksi uudisasutus sai – ensin leikillisesti, myöhemmin virallisestikin – nimen Vöråstaden. Alue oli vielä 1900-luvun alussa pääosaltaan ruotsinkielistä, mutta suomalainen käännös Vöyrinkaupunki syntyi tiettävästi puhekielessä jo niihin aikoihin. Eräässä nimiluettelossa vuodelta 1926 ei kuitenkaan suomalaista vastinetta vielä mainita." |
| Osaatteko sanoa, missä Pentti Linkolan kirjoituksessa parjattiin kivikirvestä ja sen keksimistä? Lainaus taisi meni jotenkuten näin: Jo kivikirves oli virhe… |
190 |
|
|
|
Linkola puhuu kivikirveestä ainakin kirjoituksessa Tekniikan sietämätön onnettomuus. "Kivijalkaperustelu tekniikalle on, että se helpottaa elämää. Helpottaa ja helpottaa, keksintö keksinnöltä aina vain helpommaksi. Helppo, helpompi, helpoin. Todellisuudessa ihminen on kivikirveestä lähtien ollut maapallolla ylivoimainen olento vailla kilpailua, otus jonka elämä on ollut luonnottoman ja epätoivoisen helppoa. Siitä lähtien ihmisen todellinen ongelma on ollut fyysinen helppous, tarkoituksettomuus, juurettomuus, turhautuneisuus."Alun perin Tekniikan sietämätön onnettomuus julkaistiin Suomen kuvalehden numerossa 3/1994. Se sisältyy myös Linkolan lehtikirjoituksista koottuun kirjaan Voisiko elämä voittaa (Tammi, 2004). |
| Mistä saisin tiedon missä tämä alla mainittu taulu sijaitsee? Onko yksityisellä, vaiko jossain museossa? Saikan Manta -maalauksesta on kuva ainakin kirjassa… |
153 |
|
|
|
Holstin kirjan valokuva- ja esinelähteiden luettelossa Reinholmin akvarellin kohdalla lukee Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuva liittyy SKS:n arkistossa oleviin teksteihin A. O. Heikelin kenttätyömatkoilta Satakunnasta (1879) ja Etelä-Karjalasta (1880), joilla Reinholm oli mukana piirtämässä ja maalaamassa paikallista esineistöä.Arkistorakenne: Agathon Reinholmin piirroskokoelma (1879–1880) | SKS Finna Saikan Manta Mouhijärveltä | Hakutulokset | SKS Finna |
Kysy kirjastonhoitajalta