| Mihin kokonaisuuteen (kappale/virke) liittyy Tove Janssonin lausahdus "ihmiset tulevat lähelle, mutta eivät läheisiksi"? Ja mistä teoksesta mahtaa olla? |
149 |
|
|
|
Tässä sitaatissa oli valitettavasti sen verran vähän tarttumapintaa, ettei sen paikantaminen onnistunut; edes kontekstia ei sen perusteella voi varmasti päätellä – kyse voi olla osasta proosateosta tai kirjettä tai vaikkapa haastattelussa esitetystä ajatuksesta. |
| Pyydän vinkkejä romaaneista jotka kertovat SKDL- puoluetta kannattaneiden ihmisten, esim. pienviljelijöiden elämästä ja ajatuksista Suomen maaseudulla 1960 ja… |
274 |
|
|
|
Kirjavalikoiman rajaamiseen henkilöiden puoluekannan tarkkuudella eivät kirjastotietokannat ja muut käytettävissä olevat apuvälineet kovin sujuvasti taivu, joten valitettavasti tyytyminen on 1960- ja 1970-lukujen maaseudun yhteiskunnallisia oloja ja ongelmia tarkasteleviin romaaneihin hieman alkuperäistä tehtävänantoa väljemmin rajauksin. Tässä kuitenkin joukko kirjoja, joista saattaisi ainakin jonkin verran toivotun kaltaisen viitekehyksen mukaista kuvausta löytyä:Arvola, Oiva, Kesäpäivän seisausHeikkinen, Jalo, KolhoosiHeikkinen, Jalo, Nälkämaan marssiHujala, Marja, Maailma sitten vieroittiKuronen, Ville, Kylätön tieLaurila, Leo, Viimeisestä talostaLeväsalmi, Aarne, Paikka maan päälläMoilanen, Aimo, Lumi peittäköön maanPaalanen, Rauni,... |
| Etsin kirjaa, jonka nimen olen unohtanut. Kirjassa on lapsia / nuoria, jotka jokainen sopivat luopuvansa jostakin itselleen tärkeästä (he ikäänkuin etsivät… |
214 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla tanskalaisen Janne Tellerin kirja, joka on ilmestynyt suomeksi nimillä Yhtään (2005) ja Samantekevää (2013).Yhtään | Kirjasampo |
| Luin lapsena 70-luvulla erään nuortenkirjan, jonka haluaisin jäljittää. Kirjassa joukko lapsia, muistaakseni serkuksia, seikkaili arkeologi-setänsä kanssa… |
255 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Valistuksen Seikkailusarjassa ilmestynyt Manu Jääsken Knossoksen palatsin salaisuus.Knossoksen palatsin salaisuus | Kirjasampo |
| Toimiko Tampereen kotitalouskoulu jatkosodan aikana (1941-1944) sotasairaalana? |
374 |
|
|
|
Sotavuosiin tultaessa Tampereella oli kaksi kotitalousopetusta tarjoavaa oppilaitosta: vuodesta 1892 toiminut Tampereen talouskoulu ja 1926 aloittanut tyttöjen ammattikoulu. Talouskoulu oli vuodesta 1904 ollut Wivi Lönnin piirtämässä talossa Koulukadulla. Tyttöjen ammattikoulu toimi alkuun vuokratiloissa Hämeenkadulla. Vuonna 1938 kaupungin kaikki kolme ammattikoulua (poikien, tyttöjen sekä yleinen ammattikoulu) päätettiin sijoittaa samaan rakennukseen ja koulut yhdistettiin yhteisen johtokunnan alaisuuteen uuden – Suomessa ensimmäisen ammattikoululle suunnitellun – rakennuksen valmistuttua syksyllä 1940. Sotasairaalana kesäkuusta 1941 heinäkuuhun 1945 toimi tämä Tampereen kaupungin ammattioppilaitoksen nimellä toimintansa... |
| Miten jatkuu runo korvat hörössä nököttää mestarin edessä missit |
242 |
|
|
|
Muistamasi kohta on Immi Hellénin runosta "Valokuvaajassa", sen toisesta säkeistöstä. Dagmar Kemilän kirjassa "Luen ja kerron" runo on nimellä "Mirri, Marri ja Murri valokuvaajassa". Runo alkaa: "Ei saa silmiä räpyttää".Runo sisältyy moneen julkaisuun ja yleensä niissä säkeistöjä on kaksi, mutta J. K. Santalan "Alakansakoulun aapisessa" säkeistöjä on kolme, samoin Siviä Heinämaan "Aapisessa".Eri julkaisuissa runon toisen säkeistön verbit vaihtelevat: joko "kokottaa" ja "mokottaa" tai "kököttää" ja "mököttää". Esimerkiksi Hellénin "Lasten runokirjassa" verbit ovat "kokottaa" ja "mokottaa", mutta esimerkiksi kirjassa Hellén, Immi: "Lapsuuden lauluja" verbit ovat "kököttää" ja "mököttää". Lähteitä:Heinämaa, Siviä: Aapinen :... |
| Onko tällä Kaija Pakkasen runolla nimi? Runo alkaa näin: Melkein meidän pihasta Alkaa suuri maailma |
192 |
|
|
|
Runon nimi on "Nelivuotiaan maailma". Se sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa (Otava, 1982)Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja (Metsälehti, 1999)Tammen kultainen lastenrunokirja (Tammi, 2005) |
| Kun on punaiset valot ei saa liikkua ja vihreillä saa? Kieltomerkit ovat punaisia ja oikein merkki vihreä? Mistä johtuu että vihreä on hyväksynnän väri ja… |
284 |
|
|
|
Punaisen käyttö hälytysvärinä ja merkkivalona on maailmanlaajuinen ilmiö. Yksi syy on se, että punainen on aistifysiologisesti erottuva väri. Näköaistimme erottaa hyvin punaiset vihreästä ja keskimäärin neutraalista ympäristöstä. Punainen on myös aallonpituudeltaan näkyvän valon pisin väri, joten se kantaa häiriöittä muita värejä pitemmän matkan haastavissakin olosuhteissa. Toisaalta se assosioituu vahvasti vereen ja vammautumiseen, mikä tekee siitä mitä suurimmassa määrin käyttökelpoisen pysähtymiskiellon antamiseen. Vihreä puolestaan tarjoaa punaiselle oivallisen vastakohdan jo siksi, että se edustaa näkyvän valon spektrissä toista ääripäätä. Symbolisesti vihreä taas liittyy nimenomaan elämän säilyttämiseen ja pelastamiseen, joten on... |
| Loru, jossa oli "suuressa jalassa varpaat suuret,rystyset..... Pienessä jalassa varpaat pienet.... sienet.. Kirjassa Kukurikuu v.1979? |
99 |
|
|
|
"Suuressa jalassa / varpaat suuret, / rystyiset, nystyiset" on peräisin Kaija Löytyn runosta Isot varpaat, joka sisältyy Kukurikuu-kirjaan, mutta "Pienessä jalassa..." ei kuulu siihen. Valitettavasti en sille lähdettä löytänyt. |
| Muistelen lukeneeni 70-luvulla nuorten salapoliisikirjasarjaa joka sijoittui Ranskaan, siinä oli etsijöinä muutama poika (en muista nimiä) ja tyttö… |
176 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Paul-Jacques Bonzonin Kuusi kaverusta -sarja, jonka päähenkilöitä ovat Tidou, Pihvi, Corget, Kille, Klani ja Kisälli. Kaverusten kanssa seikkailee myös pyörätuolia käyttävä Mady-tyttö. |
| Missä lastenkirjassa oli sivuhenkilö, ehkä katupoika, nimeltä Kynttilänsydän? |
167 |
|
|
|
Kynttilänsydän esiintyy ainakin kirjassa Pitkänenän seikkailut : kertomus puunukesta, joka on Carlo Collodin Pinocchio Elli Sihvon suomeksi tulkitsemana. Maija Halosella (Pinocchion seikkailut) hahmon nimenä on Kynttilä, Annikki Sunilla (Pinokkio) ja Pauliina de Annalla (Pinokkion seikkailut) Lampunsydän. |
| Mitä tarkoittaa letestaakaaminen? |
187 |
|
|
|
Letestaakata on verkkaisesta kävelystä käytetty murreverbi.letestaakata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja |
| Luin " Be Slavery Free " sivuston eri suklaamerkkien vastuullisuudesta. En oikein ymmärtänyt kaikkia kohtia. Miten esimerkiksi Fazer ja Panda pärjäsivät? Ja… |
220 |
|
|
|
39 tutkitusta suuryrityksestä Fazer oli Be Slavery Free -sivuston Chocolate Scorecardissa sijalla 24, Panda-tuotteita valmistava Orkla sijalla 29.Esimerkiksi Ghanassa ja Norsunluurannikolla, joista on peräisin kaikki Orkla Suomen ja osa Fazerin kaakaosta, arviolta 1,5 miljoonaa lasta työskentelee kaakaontuotannossa. Fazerin käyttämän kaakaon alkuperämaita ovat lisäksi Ecuador, Nigeria ja Kamerun. Kaikki Fazerin ostama kaakao ei ole jäljitettävissä, joten osa saattaa tulla myös muista maista.Chocolate Scorecard Eetti selvitti: Fazerin väite 100 % vastuullisesti tuotetusta kaakaosta ei kestä päivänvaloa - Eettisen kaupan puolesta ry |
| Haluaisin tietää, mistä suomen kielen sana saldo on tullut ja miten sitä on käytetty. |
550 |
|
|
|
Tilinpidollinen termi saldo on lainaa italiasta ja merkitsee jäännöstä eli tulojen ja menojen erotusta, käytännssä esimerkiksi pankkitilillä olevaa rahasummaa. Italian saldo on substantiivijohdos verbistä saldare 'täydentää, tehdä kokonaiseksi', ja tämä juontuu puolestaan latinan verbistä solidāre, joka on johdos adjektiivista solidus 'luja, kiinteä, kokonainen'. Suomeen saldo on epäilemättä lainattu ruotsista, jossa sana on ollut käytössä 1600-luvulta alkaen. Suomen kirjakielessä saldo-sanaa on alettu suomalaisena sanana käyttää 1800-luvun jälkipuoliskolla; se mainitaan ainakin jo Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1865.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Montako Alfa Romeo Giulietta Veloce autoa on Suomen rekisterissä ? |
91 |
|
|
|
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkosivuilta löytyy erilaisia tilastoja ajoneuvokannasta esimerkiksi merkin ja mallin mukaan:Ajoneuvokannan tilastot | Tieto Traficom |
| Äitini luki minulle lapsuudessani 90-luvun alkupuoliskolla lasten kuvakirjaa, jossa pieni tyttö lähti äitinsä lähettämänä ostamaan leipää. Matkalla kotiin… |
111 |
|
|
|
Muisteltu kirja saattaisi olla Annegert Fuchshuberin Unohdettu puutarha (Weilin+Göös, 1986). |
| Kauan olen miettinyt lapsuuteni kuvakirjaa, varmaankin 70-luvun lopulta. Kirjassa tyttö (ehkä Annika mutta voin muistaa väärinkin) lähtee metsään poimimaan… |
129 |
|
|
|
Kaivattu kirja on paremmin Teutorina tunnetun Teuvo Koskisen Annikan seikkailu suuressa metsässä (Artko, 1977). Kirja ilmestyi kymmenen vuotta myöhemmin uudelleen kuvitettuna nimellä Marian seikkailu suuressa metsässä, nyt tekijänimellä Teutori (Satukustannus, 1987). |
| Television näkyvyysalueiden laajeneminen antenniverkon alkuaikoina? Milloin alkoivat Merenkurkun korkeudella Suomen Pohjanmaalla näkyä tavallisin kotikonstein … |
276 |
|
|
|
Pohjanmaasta tuli kotimaisten televisiolähetysten näkyvyysaluetta vuonna 1961 Lapuan tv-aseman valmistuttua (Yleisradion historia. 3, 1926–1996). Pohjanlahden toisella puolella Vännäsin asema valmistui jo edellisenä vuonna. Mustasaaren kylähistorian kymmenet kylät -kirjassa mainitaan Koskön kylän kohdalla, että "Vännäsin antennin voimakkuuden takia kylässä näkyi heti Ruotsin TV". Tällä perusteella siis (a) 1961, (b) 1960. |
| Mikä vanha aapinen? Teksti muistaakseni vanha fontti, fraktuura. Kuvat ja lyhyt teksti jokaisen aakkosen kohdalla. Useampi kuva sivulla. Kirjaimen G kohdalla… |
117 |
|
|
|
Gunillalla on uudet kengät Kustaa Kuuselan Kuva-aapisen laajemmassa laitoksessa.Kuva-aapinen lasten ensimäistä opetusta varten | PIKI-kirjastot | Finna.fi |
| Mikä pörriäinen. Huomion kiinnitti iso koko . Tämä yksilö palautettu takaisin ulos. |
226 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla kangaskimalais- tai mantukimalaiskuningatar, joilla on mittaa lähes 20 mm – mantukimalaisella vähän kangaskimalaista enemmän. On kuitenkin huomattava, että mantukimalaisryhmään kuuluvia mantu-, iso- ja kangaskimalaista on ulkoisin tuntomerkein usemmiten lähes mahdotonta erottaa.Lähde: Seppo Parkkinen, Juho Paukkunen & Ilkka Teräs, Suomen kimalaiset |
Kysy kirjastonhoitajalta