| Tiedustelen iki-ihanista Raamatun nk. suurspektaakkelileffoista, joissa näyttelevät mm. Richard Burton ja muut todella kuuluisat näyttelijät. Leffoja on saanut… |
595 |
|
|
|
1950-luvulla filmattuja Raamatun tapahtumiin tai henkilöihin liittyviä spektaakkeita löytyy joko Tampereen kaupunginkirjaston tai muiden Pirkanmaan kirjastojen valikoimista nykyään dvd-muodossa. Saatavilla on ainakin seuraavat elokuvat: Ben-Hur, Daavid ja Batseba, Quo vadis, Kymmenen käskyä, Salomo ja Saban kuningatar.
Elokuvien saatavuuden voi tarkistaa verkkokirjastostamme (http://piki.verkkokirjasto.fi) ja niistä voi tehdä tarvittaessa varauksia.
|
| Onko PIKI-kirjastoissa lainattavissa kirjoja, joiden avulla voisi käsitellä 5 ja 8 vuotta vanhojen lasten kanssa muuttoa uuteen asuntoon nykyisestä asunnosta,… |
701 |
|
|
|
Muuttoa ja siihen sopeutumista käsitellään esim. näissä kuvakirjoissa.
Korolainen, Tuula: Kuono lumessa (Lasten keskus, 2012)
Ihmisten tietyö uhkaa peltohiirten kylää ja monet joutuvat muuttamaan, niin myös Tupsun perhe. Tupsu siivoaa isän apuna vanhaa kotia. Kiukuttaa ja surettaa! Kukaan ei tunnu tajuavan, miten kurjaa on jättää ystävät, tutut paikat ja harrastukset. Uudet naapuritkin pelottavat, sillä metsähiiristä kerrotaan, että ne syövät käpyjä ja haukkuvat peltohiiriä multakuonoiksi! Kun Tupsu hiihtää kohti uutta kotia, se yrittää olla reipas, mutta ei sitten jaksakaan. Sakeassa lumisateessa se kääntyy takaisin. Lopulta Tupsu eksyy ja joutuu ketun hampaisiin. Repolaisen oudon huumorintajun vuoksi Tupsusta ei kuitenkaan tule ketun... |
| Olen etsinyt jo jonkin aikaa joitakin vuosia sitten lukemaani suomalaista vanhaa salapoliisiromaania, jonka tapahtumat sijoittuivat Turkin Ankaraan ja sen ajan… |
768 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla nimimerkillä Peter Winge kirjoittaneen suomenruotsalaisen Åke Freyn Turkkilainen intermezzo (Gummerus, 1959).
|
| New Orleans tuhoutui vuonna 2005 hurrikaani Katrinan jäljiltä syntyneen vedenpaineen ansiosta ja tulvamuurin murruttua. Jos yhdellä lauseella pitäisi kuvata… |
630 |
|
|
|
Katrinan synnyttämät hyökyaallot yhdessä poikkeuksellisen syvän matalapaineen kanssa synnyttivät muurinmurtajamaisen nousuveden, jota kova aallokko pahensi. Tämä hengenvaarallinen vesiseinä teki suurimman osan tuhosta. Kun se osui matalaan rantaan, se nousi maalle ja murskasi kaiken tieltään. Koska rannikko on niin tasainen ja jokien ja kanavien halkoma, aalto työntyi syvälle sisämaahan.
Jopa 7,6 metriä korkea hyökyaalto nousi rantavallien yli, jotka on rakennettu suojelemaan matalalla sijaitsevaa kaupunkia. Samaan aikaan 4,6 metriä korkea hyöky eteni laivaliikenteen käyttämää rannikon sisävesireittiä pitkin. Sieltä se eteni suoraan New Orleansin sydämeen kaupunkia halkovia juoksutuskanavia myöten. Vyöryessään pengerrysten yli vesi alkoi... |
| Yritin etsiä asiakkaalle kirjaa, josta hän muisti hyvin hatarasti mitään. Muisteli, että kyseessä on kenties runomuotoon kirjoitettu kuvakirja, jossa… |
665 |
|
|
|
Tuntomerkkien perusteella kyseessä on varmaankin Julia Donaldsonin kuvakirja Muorin ahdas mökki (Kustannus-Mäkelä, 2003).
|
| Etsin erästä tiettyä vanhaa kirjaa naturismista/nudismista. Lainasin sen aikoinaan Metson varastosta. Nimeä tai tekijää en muista, mutta se oli suomenkielinen,… |
658 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee saksalaisen naturismin merkkihenkilöihin kuuluvan Richard Ungewitterin Alastomuus historiallisessa, terveydellisessä, siveellisessä ja taiteellisessa valaistuksessa.
|
| Leninin naissuhteista on kirjoitettu ainakin yksi kirja. Mahdollisesti ruotsalaisen kirjoittajan teos. Kuka tämä kirjailija on ja minkä niminen teos on… |
571 |
|
|
|
Ruotsalainen toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Staffan Skott julkaisi vuonna 2000 kirjan nimeltä Lenins älskarinna och andra ryska öden. Se on suomennettu nimellä Leninin rakastajatar ja muita venäläisiä kohtaloita (Atena, 2002). Myös Larisa Vasiljevan Kremlin naiset (Otava, 1994) käsittelee neuvostojohtajien puolisoita.
|
| Moikka.. Joskus 70 luvulla oli isälläni joku Tapio Rautavaaran kasetti josta muistan yhden kappaleen osa laulusta meni näin.. "rasputiini rasputiini rahvas… |
1018 |
|
|
|
Laulu on ilmeisesti J. Alfred Tannerin säveltämä ja sanoittama Rasputiini. Se alkaa: "Rasputiini rattoisa rahvaan mies, pyhimysten pylväs ja leikin lies." Jokainen kahdeksan säkeistöä päättyy riimeihin "lystikseen...yksikseen".
Laulu löytyy nuoteista Tanner, J. Alfred: Kuolemattomat kupletit (melodia, sanat) ja Kuplettimestarit ja mestarikupletit (melodia, sanat, sointumerkit).
En löytänyt laulua Tapio Rautavaaran esittämänä, mutta yksi levytys kuitenkin löytyy cd-levyltä Folkswagen: Kyläkaupan rappusilla (Pilfink Records, 2008).
|
| Haluaisin tietää, missä yhteydessä Eeva-Liisa Manner on alun perin kääntänyt Robert Frostin runon Stopping by Woods on a Snowy Evening. Teen aiheesta… |
1377 |
|
|
|
Eeva-Liisa Manner julkaisi vuonna 1988 kokoelman Hevonen minun veljeni : hevosrunot 1956-1976 (Tammi), joka sisältää sekä hänen omia hevosaiheisia runojaan että käännöksiä. Näiden joukossa on myös Frostin Metsän reunassa lumisena iltana -runo, joka alkaa "Pieni hevoseni hämmästyy kun pysähdyn keskelle maiseman aution..."
Mahdollista tietysti on, että runo on ilmestynyt aiemmin esimerkiksi jossakin aikakauslehdessä. Parnasson sisällysluettelot vuosilta 1951-1985 löytyvät Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta (http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/kontentti.php), mutta niistä tätä ruonoa ei löydy, vaikka muutama muu Frost-käännös (ilman mainintaa kääntäjästä) näyttää jo 1950-luvulla lehdessä ilmestyneen. Käännöslyriikkaa on kuitenkin... |
| Onko muuallakin kuin kotikylässäni ja siinä lähellä tapana kutsua jonkun vaimoa miehen sukunimi+ska? Virtanen & Virtaska, Lehtinen & Lehtiskä jne. Mistä… |
2676 |
|
|
|
Suomen kielessä naisia ja miehiä ei erotella persoonapronominilla kuten esim. englannissa tai ruotsissa (he/she, han/hon). Meillä on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta eli kielellistä tapaa muodostaa sanasta naiseen viittaava muoto. Näitä ovat -tar ja -tär, -kko ja -kkö, -ska ja -skä sekä -nna. Feminiinijohtimen avulla muodostettu sana voi viitata joko naisen omaan arvoon tai ammattiin (tarjoilijatar, kirjailijatar, karjakko) tai aviopuolison arvoon tai ammattiin (kenraalitar, tohtorinna, pastorska).
-Ska/skä-pääte on lähtöisin ruotsin kielestä, ja kielenhuoltajat suhtautuivat siihen kielteisesti jo 1900-luvun alkupuolella. Professorskan ja kapteenskan tilalle suositeltiin ilmauksia professorinrouva ja kapteeninrouva. Puhekielessä... |
| Mitä tarkoittaa englanninkielinen sanonta dire straits? Onhan se bändinkin nimimutta törmäsin sanontaan eräässä scifi-novellissa... |
7447 |
|
|
|
Sanonta "in dire straits" tarkoittaa "to be in an extremely difficult or serious situation" eli olla (äärimmäisen) tukalassa tilanteessa, hankalassa paikassa, pahassa pulassa.
Lähde:
Longman dictionary of contemporary English
|
| Kyselisin kappaleesta päivänsäde ja menninkäinen. Eli kappaleen alussa lauletaan "hämärä jo maille hiipi", näin ainakin Tapio Rautavaara laulaa. Mutta… |
6999 |
|
|
|
Näyttää siltä, että Reino Helismaan säveltämästä ja sanoittamasta laulusta ”Päivänsäde ja menninkäinen” on olemassa useita sanoituksiltaan vähän erilaisia versioita, vaikka laulun perusajatus on kaikissa versioissa sama. Tapio Rautavaara on levyttänyt laulun kaksi kertaa (1949 ja 1965), ja myös nämä versiot eroavat vähän toisistaan.
Reino Helismaa kirjoitti ”Päivänsäde ja menninkäinen” –laulun tyttärelleen Yrjö Kokon ”Pessi ja Illusia” –kirjan innoittamana (Pennanen, s. 104). Sen esitti Tuire Orri radio-ohjelmassa ”Heilutellen Helmikuuta” 9.2.1949 (Pennanen, s. 201, 460). Tapio Rautavaara levytti sen ensimmäisen kerran 3.3.1949 (Pennanen, s. 330). Tässä levytyksessä häntä säesti Ingmar Englund kitaralla. Samana vuonna ilmestyi myös... |
| Luin (tai oikeammin minulle luettiin) joskus lapsena (90-luvulla) kuvakirja, jota en ole onnistunut parhaista yrityksistäni huolimatta löytämään. Syynä lienee… |
738 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Anthony Burgessin kirjoittama ja Fulvio Testan kuvittama Siellä missä jäätelö kasvaa (Kirjayhtymä, 1980).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/) kuvailee kirjan tapahtumia näin: "Minä, Jaska ja Tomppa pääsevät ilmalaivalla jäätelömaahan ja kertovat havainnoistaan. Kertomus seuraa tutkijoiden päiväkirjaa ja viikonpäivät ovat: namnamtai, tikkistai, keksiviikko, tortuntai, purijantai, lautastai, suuhuntai. Lopussa paljastuu, että pojat syövätkin jäätelöä vasta Luigin jäätelöbaarissa nimeltään Gelato Land eli Jäätelömaa."
|
| Olen joskus 1980-luvun lopulla tai 1990 luvun alussa lukenut L Frank Baumin Ozin maasta pohjautuvia sarjakuva-albumeita. Haluaisin löytää ne uudelleen… |
503 |
|
|
|
Mahtaisivatkohan tässä olla kyseessä Semicin vuonna 1987 kustantaman Ihmemaa Oz -sarjan kirjat, joita ilmestyi kaikkiaan neljä: Dorothy kohtaa popsijat, Dorothyn uudet ystävät, Smaragdikaupunki lähenee ja Prinsessa Ozma. Kirjastoluokitusten perusteella nämä sarjakuva-albumin kokoiset, noin 30-sivuiset kirjat tosin eivät liene varsinaisia sarjakuvia, vaan enemmänkin kuvitettuja kertomuksia. Niitä näkemättä en kuitenkaan pysty arvioimaan, kuinka sarjakuvamaisia ne toteutukseltaan ovat.
PIKI-kirjastoista näitä ei valitettavasti enää ole saatavilla, mutta muualta Suomesta tähän sarjaan kuuluvia kirjoja vielä löytyy, eli kaukolainaamalla niitä on mahdollista saada luettavaksi Pirkanmaallekin.
|
| Kysymykseni koskee musiikkia. Koetan jäljittää radiosta ehkä viitisen vuotta sitten kuulemaani englanninkielistä laulua. Veikkaan, että kanava oli Radio Suomi… |
240 |
|
|
|
Kyseessä on varmaan seuraava kappale: Harper Valley P.T.A., alkuperäisenä esittäjänä Jeanne C. Riley.
Sanat esim. sueraalalla verkkosivulla:
http://www.oldielyrics.com/lyrics/jeannie_c_riley/harper_valley_p_t_a.h…
|
| Mistähän löytäisin tiedot kirjoittajasta ja alkuosan runoon, jonka viimeinen säkeistö on: "Ehkäpä kerran lastemme lapset tuntevat kodin ja kotoisen maan… |
607 |
|
|
|
Siteerattu katkelma on Juho Kurjen runosta Kadonnut Karjalani, joka löytyy ainakin Karjalan liiton vuonna 1950 julkaisemasta karjalaisrunoilijoiden antologiasta Runon kultaista Karjalaa.
|
| Olen lukenut, että Olof Enckellin romaaneissa on pohjana Kyyrölän ortodoksi kylä. Lainasin viimeksi: "Vakt i öster", siinä ei tullut Kyyrölän kylä mitenkään… |
533 |
|
|
|
Olof Enckellin tuotannossa Kyyrölään sijoittuu romaani Vårt hjärta (1933) ja sen jatko-osa Guldkedjan (1934).
|
| Mistä löytäisin kaikki sanat lauluun, josta tiedän vain katkelman: "Sua kiitän Ylä-Savon sitkeä mies, sankari kuokan ja auran". |
1076 |
|
|
|
Laulun nimi on "Uudisraivaajan työlle" ja joissakin nuoteissa sen alaotsikkona on "Ylä-Savon laulu" tai omistus: "Ylä-Savon sitkeäselkäisille raatajille". Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanoittanut Paavo Meriläinen.
Nuotissa Sekaäänisiä lauluja : 156. vihko (Otava, 1952) on lauluun seitsemän säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat". Seitsemäs säkeistö alkaa: "Sua kiitän, Ylä-Savon sitkeä mies, sinä sankari kuokan ja auran". Tässä nuotissa on laulusta sekakuorosovitus.
Laulu löytyy myös Ahti Sonnisen Laulan ja soitan -laulukirjoista, ainakin joistakin painoksista, mutta niissä painoksissa, jotka tarkistin, oli tästä laulusta vain neljä säkeistöä (1., 2., 5. ja 7. säkeistö).
Pellervon... |
| Tarvitsisin runon tai proosatekstin, joka kertoo nautinnosta. Olen yrittänyt löytää oikein herkullisen ja hauskan tekstin liittyen vaikkapa syömiseen,… |
660 |
|
|
|
Philippe Delermin Ensimmäinen siemaus olutta ja muita pieniä iloja (Otava, 2000) sisältää lyhyitä tekstejä erilaisista pienistä nautinnoista, esimerkiksi leivosten, voisarvien ja banana splitin syömisestä tai portviinin ja oluen juomisesta, mutta myös mm. lukemisesta ja matkustamisesta.
Nautintojen kirjaan (Karisto, 2004) on koottu aiheeseen liittyviä aforismeja.
Otavan julkaiseman Granta-aikakauskirjan ensimmäinen osa on nimeltään Ruoka (2013). Siihen on koottu eri kirjailijoiden ruokaan liittyviä tekstejä. Kustantajan esittelyn mukaan "teksteissä avataan tuoreilla ja odottamattomillakin tavoilla intohimoja, arvoja ja asenteita, joita ruokaan liittyy. Vaikka teksteissä luonnollisesti syödään paljon, luvassa ei ole pelkkää makujen ja... |
| Olen joskus kuullut runon, jonka muistelen kertoneen tupakkalakosta. Sanaa tupakka ei runossa mainita. Muistan vain sanat "se tulee, se menee" tms., jolla… |
753 |
|
|
|
Kyseessä lienee Väinö Kirstinän runo Manaus, joka löytyy kokoelmasta Vieroitusoireita (Tammi, 1994).
|