| Mikä on Metsoloiden kirjojen järjestys? |
2787 |
|
|
|
Tie kotiin (kattaa televisiosarjan jaksot 1-12), Tie huipulle (13-22), Yhteinen tie (23-31), Kohtalon tie (32-40), Uusi tie (jatkaa tarinaa lokakuusta 1993 juhannukseen 1997). Tie kotiin ja Tie huipulle on julkaistu myös yhteisniteenä nimellä Metsolat.
|
| Aiheutuuko koiralle jotain haittaa ampiaisten syömisestä vai muuttuuko myrkky ruuansulatuselimistössä vaarattomaksi? Voiko kuolleen ampiaisen piikki tarttua… |
6739 |
|
|
|
Ampiaisten syömisestä ei sinänsä pitäisi olla koiralle haittaa. Monet eläimet ovat ampiaisensyöjiä: esimerkiksi lukuisat lintulajit, haisunäädät, karhut, mäyrät, lepakot, näädät, ahmat, rotat ja hiiret.
Ampiaisen myrkyssä on pääasiassa valkuaisaineiden tapaisia yhdisteitä. Jos sitä nielee, nämä yhdisteet hajoavat harmittomiksi aminohapoiksi ja imeytyvät kuten proteiinit tullessaan ruoansulatukseen - edellyttäen, ettei ruoansulatuselimistössä ole vammoja: vaikuttaakseen myrkyn täytyy päästä verenkiertoon.
Ampiaisen piikki on terävä ja se voi toki periaatteessa tarttua johonkin kiinni. Pistin on kuitenkin normaalisti näkymättömissä ampiaisen takaruumiin jaokkeiden sisällä ja esillä vain, jos ampiainen varta vasten tuikkaa sen esiin... |
| Mistä on peräisin sanonta "X tuli taloon"? Sitä on käytetty nimenä kirjoissa, tv-ohjelmissa ja etenkin nykyisin blogeissa. Ensimmäistä kertaa kuulin sen 90… |
611 |
|
|
|
Mika Waltari saattaa hyvinkin olla vastuussa kaikenkarvaisista taloon tulijoista. Ensin hänen vuonna 1937 ilmestyneen romaaninsa nimestä tuli eräänlainen lentävä lause, käyttöfraasi, ja vähitellen fraasin loppuosa "tuli taloon" alkoi elää omaa elämäänsä vieraasta miehestä riippumattomana.
Vieraan miehen jäljessä taloon ehtivät ennen blondia tulla muiden muassa televisio ja tappaja: Yle järjesti vuonna 1982 kirjoituskilpailun otsikolla "Kun tv tuli taloon", ja Kari Nenonen julkaisi nimimerkillä Hulkkonen jännitysromaanin Tappaja tuli taloon vuonna 1988.
Kirjallisuutta:
Mika Waltarin juhlakirja 50-vuotispäivänä 19.9.1958. WSOY, 1958
Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1974
|
| Olen epämääräisesti jostain kuullut ja sitten alkanut kuvitella, että Rauha S. Virtasen Selja-sarja (4 ensimmäistä kirjaa) sijoittuisi Tampereelle. Onko… |
917 |
|
|
|
Vaikka Tampere on taustalla kaikissa Rauha S. Virtasen teoksissa, aivan suoraan hän ei kuvaile tamperelaisia paikkoja. "Alussa ajattelin, ettei Tampereesta voi puhua liian selvästi, vaikka niinhän moni tekikin. Siten kirjoitin vain hämärästi tamperelaisia paikkoja ja asioita kirjoihini, ja sellainen tyyli jäi minulle päälle", kirjailija kuvailee Karoliina Kantolan vuonna 2010 tekemässä haastattelussa.
Selja-kirjat kahta viimeistä lukuun ottamatta on kirjoitettu Tampereen Kalkussa, ja Kalkun maisema näkyy Selja-sarjassa taustalla koko ajan. Seljan perheen talo Leppäkertunkujalta oli Rauhan kotimaisema omenapuineen ja puroineen.
Kun Kalkun koti alkoi käydä Virtasille pieneksi, perhe muutti vanhaan Hurman kouluun Aitolahteen. Viimeisten Selja... |
| Kenen runo alkaa: Männynkävyltä minä kysyn, rakastatko minua |
534 |
|
|
|
Männynkävyltä kyseli Tommy Tabermann vuonna 1974 julkaistussa kokoelmassaan Tähtiä kämmenellä.
|
| Mistähän Aleksander Pushkinin teoksesta on seuraava runon pätkä? "Sua lemmin, luomus Pietarin, Näköäs uljaan ankaraa! Vuo Nevan majesteettisin, graniitti sitä… |
3412 |
|
|
|
Puškin runoili näin Vaskiratsastaja-runoelmansa johdanto-osassa.
Vaskiratsastaja sisältyy Aarno Salevan suomentamana Puškin-valikoimaan Kertovia runoelmia (Artipictura, 1999). Aikaisempi suomennos löytyy Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliikkeen vuonna 1949 julkaisemasta Teoksia-koosteesta.
|
| Paikka on nimeltään Niivermäki. Mitä tarkoittaa niiver? |
952 |
|
|
|
Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
|
| Haluaisin lukea uudelleen kirjan, jonka päähenkilöllä on jakautunut mieli. Muistan vain että yksi niistä oli jänis ja toinen vastasyntynyt vauva. Luin kirjan… |
1720 |
|
|
|
Kirja saattaisi olla Truddi Chasen Jänis ulvoo : Truddi Chasen 92 sivupersoonaa (Otava, 1988).
"Menestyvä liikenainen Truddi Chase on insestin uhri. Tämä kirja kertoo hänen elämänsä tarinan sellaisena kuin se kasvoi esiin psykoterapian aikana.
Terapian tulokset yllättivät täysin niin monia kokeneen tohtori Robert A. Phillipsin kuin hänen tutkijakumppaninsa. Paljastui että Truddi Chase oli multippelipersoonallisuus, jossa vaikutti samanaikaisesti 92 eri persoonaa.
Nämä täysin itsenäisesti toimivat sivupersoonat olivat syntyneet suojelemaan ja puolustamaan häntä, kun lapsuuden ja nuoruuden traumaattiset kokemukset olivat mennä yli hänen voimavarojensa. Psykoterapian aikana sivupersoonat saivat kosketuksen toisiinsa ja päättivät yhdessä... |
| Missä Kalle Päätalon kirjassa kerrotaan jonkun naishenkilön löytäneen helmen ja siitä saaduilla rahoilla ostaneen sormuksen vai oliko lähtenyt amerikkaan? |
564 |
|
|
|
Helmen löytäjästä on puhetta ainakin Kunnan jauhot -kirjassa. Siinä kerrotaan valokuvaaja Homasesta ja hänen Korvuanjoesta löytämästään ennätyshelmestä:
"Voimakkaimman sysäyksen mielikuvitukselleni oli antanut kirjoitus Suomen suurimmasta helmestä, jonka olin lukenut vuotta paria aikaisemmin. Siinä oli kerrottu valokuvaaja Homasen nostaneen vajaa vuosikymmen taaksepäin edessäni virtaavasta Korvuanjoesta raakun, jonka sisältä löytyneen helmen halkaisija oli ollut kaksitoista milliä. Kirjoituksen mukaan helmi oli ollut suurin mitä Suomessa tiedetään löydetyn." (s. 364)
Homasen kerrotaan saaneen simpukoista Helsingissä "summattomia omaisuuksia", mutta siitä, mihin hän varallisuutensa käytti, ei "selkosten salaperäisen rikkauden tuojan"... |
| Eräs omaiseni polttohaudataan nyt lähiaikoina ja etsin siksi siitä tietoa internetistä. Eräässä videossa sanottiin, että tuhkauurnassa on vain vainajan tuhka,… |
6247 |
|
|
|
Mitä polttohautauksessa jää jäljelle on pääasiassa tuhkausarkun rakenteista syntynyttä puutuhkaa ja vainajan tukirangan kalsiumtuhkaa. Tuhkan määrä vaihtelee vainajan koosta riippuen 2-3 kg välillä. Tilavuutta aikuisen vainajan tuhkalla on 3-4 litraa.
Tuhka käsitellään erityisessä laitteessa joka hienontaa tuhkan ja seuloo sen seasta palamatta jääneet ainekset. Sellaisia ovat esimerkiksi tekonivelet, metalliset hammastäytteet ja muut metalliset proteesit jotka eivät pala täydellisesti. Nämä samoin kuin esimerkiksi arkun kantokahvat tai sen kokoamisessa käytetyt ruuvit, naulat tai kiinnikkeet seulotaan pois tuhkan seasta. Lopuksi tuhka hienonnetaan jauhinkivillä tasalaatuiseksi ja kerätään uurnaan.
Vainajasta syntynyt tuhka on olomuodoltaan... |
| Haluaisin tietää unohtamani kirjailijan nimen. Hän on nainen, asui Itävallassa lähellä Unkarin rajaa. Osti mökin Unkarin puolelta ja kirjoitti kirjoja… |
1065 |
|
|
|
Hakusessa oleva kirjailija lienee Maija Asunta-Johnston. Hän on kirjoittanut neljä Unkari-aiheista kirjaa:
Punapukuisen naisen talo (2000)
Onnellisen naisen vuosi (2002)
Naiset eivät syö retiisejä (2004)
Punainen jääkaappi (2007)
|
| Keskikoulun lukukirjassa oli runo 'Kaksi väkevää miestä' tms, jonka sankarit eksyivät tunturiin. Välttääkseen paleltumisen he yrittivät pysyä hereillä, ja… |
1034 |
|
|
|
Runo kahdesta väkevästä miehestä - Juhansson ja Helminen - jotka kuolivat Lapin tunturille tuiskuun ja pakkaseen on P. Mustapään Sun haltuus... vuonna 1945 julkaistusta kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
|
| Kotiseutu on isänmaan sydän... Eri lähteissä tämän runon on sanottu olevan sekä Martti Korpilahden että Lauri Haarlan tekstiä. Joissakin lähteissä sanotaan,… |
1395 |
|
|
|
Martti Korpilahti : Keski-Suomen kotiseuturunoilija -kirjaan (Gummerus, 1949) sisältyvässä artikkelissaan "Martti Korpilahti kotiseudun runoilijana" Päivö Oksala kirjoittaa runosta, että tämän vanhan Korpilahden pitäjän kotiseutujuhlien tunnuksena käytetyn säkeistöparin ovat sepittäneet Lauri Haarla ja Martti Korpilahti yhdessä. Oksala täsmentää runoilijoiden työnjakoa lisäämällä, että jälkimmäinen kahdesta säkeistöstä on nimenomaisesti Martti Korpilahden muotoilema:
"Kotiseutu on isänmaan sydän,
ja sen pohjalta lähtee se tie,
jota myöten ihmisyys astuu,
liki toistansa kansoja vie."
Korpilahti ei halunnut eläessään julkaista runojaan kokoelmana. Kattavin otos hänen lyriikkaansa löytyy edellä mainitusta muistojulkaisusta, joka sisältää... |
| Kansakoulussa 50-luvun lopulla luettiin uskontotunnilla raamatunkertomuksia,mm. Joosefille ym. Minkähän nimisiä kirjat olivat? |
744 |
|
|
|
Kyseeseen voisivat tulla Ristin voitto -kustantamon lapsille suunnattuun Raamatun kertomuksia sisältävään sarjaan kuuluneet kirjat. Näitä Lucy Diamondin kirjoittamia kuvitettuja kirjoja ilmestyi vuosina 1958-60 kaikkiaan kahdeksan:
Beetlehemin paimenpoika
Daniel ja jalopeurat
Jeesus Galilean meren rannalla
Joosef, Egyptin valtias
Kaksi Jeesuksen vertausta
Lapsi temppelissä
Mooses, ruhtinas ja lammaspaimen
Nasaretin ihmelapsi
|
| Etsin kirjan nimeä. Sain kirjan joskus 50-luvun lopulla. Kuvakirja,kannessa pyöreä reikä. Kirja alkoi runomuotoisesti. Tytti lähtee kulkemaan luonnonhelmaan… |
634 |
|
|
|
Etsitty kuvakirja on nimeltään yksinkertaisesti Tytti. Tämä Rauha Kilven kirjoittama ja Jarl Berglundin kuvittama runomuotoinen kirja ilmestyi Kirja-Könnin Satuikkuna-sarjassa vuonna 1948.
|
| Oli kilua, kalua pihamaa nyt käräjätuvan täynnä....jotain...ja toiset oli jo käynnä...mikä runo? Pohjanpää? |
661 |
|
|
|
Kyllä, Lauri Pohjanpään Käräjillä-runossahan se käräjäpaikan pihamaa kilua ja kalua oli täynnä, "meni sisälle toiset synkkinä ja toiset jo oli käynnä".
Käräjillä sisältyy Pohjanpään neljänteen runokokoelmaan Metsän satuja (1924). Se löytyy myös hänen Valituista runoistaan sekä esimerkiksi ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta.
|
| Haluaisin saada selville runon ja tekijän. Pitkä runo joka alkaa "Näin haudan umpeen mullatun ja hunajaisin huulin puheen ulkokultaisen puhuneen kuulin ......"… |
591 |
|
|
|
Etsitty runo on Heikki Asunnan Debet - kredit, joka julkaistiin alun perin Asunnan vuonna 1929 ilmestyneessä kokoelmassa Mustaa ja kultaa. Se sisältyy myös runoilijan Valitut runot -valikoimaan (WSOY, 1948).
|
| Haluaisin tietää sanojen perukirja ja perunkirjoitus selityksiä. Sanat liittyvät perintöverotukseen, mutta kuinka vanhoja ne ovat ja tarkoittavatko ne perintöä. |
2912 |
|
|
|
Perukirjan ja perunkirjoituksen "peru" tarkoittaa perintöä, jäämistöä. Peru pohjautuu perä-sanaan, mikä tulee hyvin esille sanonnassa "olla jotakin perua", olla jotakin alkuperää. Peru on siis jotakin, joka on "peräisin" - perukirjan ja perunkirjoituksen tapauksessa vainajalta.
Perunkirjoituksella tarkoitetaan perukirjan laatimista. Perukirja on kuolleen henkilön jäämistöstä laadittu luettelo. Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän osakkaat sekä antaa kuva pesän varoista ja veloista vainajan kuolinhetkellä.
Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain ensimmäisen suomennoksen (1759) perintökaari ei vielä tunne sanaa "perunkirjoitus". Sen sijaan käännöksestä vastannut Eerik Johan Paleen puhuu "omaisuuden ylöskirjoituksesta".... |
| Mitä nimi hannu tarkoittaa? |
4384 |
|
|
|
Hannu on yksi sadoista Johannes-nimen erikielisistä vastineista ja muunnelmista, joten sen merkitystä lienee etsittävä Johanneksen hepreankielisestä kantamuodosta Jochanan, joka tarkoittaa "Jumala on armollinen". Suomalaiseen nimistöön Hannu on tullut Saksan kautta: se on muunnos Johanneksen saksalaisesta muunnelmasta Hannus.
Suomalaisessa sukunimistössä Hannu on yksi Johanneksen laajimmalle levinneistä muunnoksista. Siihen pohjautuvat esimerkiksi sellaiset sukunimet kuin Hanni, Hannikainen, Hannila, Hanninen, Hannola, Hannonen, Hannu, Hannukainen, Hannuksela, Hannula, Hannunen, Hannuniemi, Hannus, Hanska, Hanski, Hanttu ja Hantola.
Lähteet:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Pirjo Mikkonen... |
| Mitä tarkoittaa sana "Rohdainen"? |
977 |
|
|
|
Paikannimi Rohdainen on todennäköisesti johdettu ruohoa, rohtoa, rikkaruohoa tai yrttiä merkitsevästä kasvinnimityksestä rohta.
Rohdaisten kyliä on Suomessa kaksi: Pyhärannan kunnassa Varsinais-Suomessa ja Lapin kunnassa Satakunnassa.
Lähteet:
Meri, Arvo, Vanhan Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet. 1. Entisten Laitilan, Lapin ja Uudenkirkon pitäjien alue. SKS, 1943
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
|
Kysy kirjastonhoitajalta