| Mitä eroa on autofagialla ja apoptoosilla, vai onko sama asia? |
1551 |
|
|
|
Apoptoosi ja autofagia ovat eri asioita.
Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema on sekä kudosten normaaliin kehitykseen että moniin sairauksiin liittyvä, geenien ohjaama solujen kuolema. Siinä solu ja tuma hajoavat pieniksi solukalvon ympäröimiksi rakenteiksi. Koska solukalvo säilyy ehjänä koko tapahtumaketjun ajan eikä solun sisältöä vapaudu solulimaan, apoptoosi ei aiheuta tulehdusta.
Autofagia on prosessi, jossa solu ympäröi solulimassa olevia proteiineja tai soluelimiä solukalvolla. Lysosomeiksi kutsuttujen soluelinten avulla näin syntyneen rakkulan eli autofagosomin sisältö hajotetaan ja kierrätetään takaisin solun käyttöön (nimitys tulee kreikan sanoista autos = itse ja phagein = syödä). Solu voi hyödyntyää autofagiaa esimerkiksi... |
| Taas rakas kirjastonhoitaja, minä täällä taas kyselisin. (Olen aina saanut hyvää apua tältä sivustolta, joten täällä minä taas olen.) Yksinlaulun opiskelijana… |
499 |
|
|
|
Arvo Pärt ei kovin monta varsinaista yksinlaulua ole säveltänyt ja niissäkin, jotka on sävelletty jollekin lauluäänelle, säestyssoittimena on yleensä jokin muu kuin piano tai muu kosketinsoitin. Heikki Poroila on tehnyt luettelon Yhtenäistetty Arvo Pärt : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (2012, http://urly.fi/H0h), josta voit tarkistaa myös teosten esityskokoonpanot. Kaikkien teosten osalta alkuperäinen esityskokoonpano ei ole selvinnyt. Arvo Pärt Centren (http://www.arvopart.ee/en/arvo-part-centre/centre-information) sivuilla on myös Pärtin teosluettelo (otsikon Arvo Pärt alla > Works > Chronological). Sen mukaan hän ei ole säveltänyt yksinlauluja vuosina 2012-2015. Sivu on päivitetty viimeksi marraskuussa 2015.... |
| Löytyisikö satua tai tarinaa kuninkaasta, kuninkaan lapsesta ja muurahaisista? Ilmeisesti sen on jonkinlainen tarina vanhasta koulukirjasta, mutta onko se… |
965 |
|
|
|
Tarina on Topeliuksen kirjoittama ja nimeltään "Kasper ei saanut oppia mitään". Se löytyy Zacharias Topeliuksen kirjasta Naturens bok (1856), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1860 nimellä "Luonnonkirja ala-alkeiskouluin tarpeeksi" Johan Bäckwallin kääntämänä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut tämän käännöksen uudelleen vuonna 2009. Siinä tarina Kasperista on sivuilla 9-11. Kieli on vanhaa suomea. Kasper ei ilmeisesti ole kuninkaan oma poika. Tarinassa hänet suljetaan kuninkaan puutarhaan, jota ympäröi korkea muuri ja jossa hän ei tapaa yhtään ihmistä.
Tarina löytyy myös monista lukukirjoista. Esim. Kultaisessa lukukirjassa (Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen, kuvittanut Maija Karma, WSOY, 1957, s. 3-5) se on nimellä "Kasper... |
| Luin joskus erno paasilinnan kirjoituksen pitkän matkan hiihto. En muista sanoja enkä sitä oliko kirjoitus runo vai novelli.varsin huvittava kirjoitus… |
753 |
|
|
|
Erno Paasilinnan novelli Pitkänmatkanhiihtäjät löytyy teoksista Tosikertomuksia (1993) ja Alamaisten elämää (2011).
|
| Löytyyköhän teiltä virallista suomennosta Jean Monnet'n sitaatille:" Rien n'est possible sans les hommes, rien n'est durable sans les institutions. [...] Les… |
487 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on itse asiassa kaksi erillistä sitaattia Monnet'n teoksesta. Alkuosa löytyy Hannes Virrankosken ja Kari Klemelän suomennoksesta sivulta 407: "Mitään ei voida saada aikaan ilman ihmisiä, mikään ei jää pysyväksi ilman instituutioita." (Hannes Virrankoski) - Jälkiosa taas on sivuilla 513-514: "Instituutiot elävät kauemmin kuin ihmiset, ja niinpä instituutiot - jos ne ovat hyvin suunniteltuja ja rakennettuja - voivat kerätä toisiaan seuraavien sukupolvien viisauden ja välittää sen yhä uusille polville." (Hannes Virrankoski)
Virrankoski (s. 13-543, 688) ja Klemelä (s. 544-687) ovat suomentaneet teoksen saksankielisestä laitoksesta.
|
| Satukuirjan/kuvakirjan nimi? Ilmestynyt tod.näk. -70-80 luvulla, kannessa laiha nalle, joka seisoo takajaloilla. Nallen päässä on neliskanttinen foliohattu,… |
734 |
|
|
|
Kysymyksen kuvailusta tulevat ensimmäisenä mieleen Else Holmelund Minarikin Pikku karhu -kirjat, joita ilmestyi kaikkiaan viisi vuosina 1978-79: Pikku Karhu, Isä Karhu tulee kotiin, Pikku Karhu saa ystävän, Pikku Karhu mummolassa ja Suukko Pikku Karhulle. Yhdenkään kannessa tosin ei kuvatun kaltaista kuvaa ole, mutta kirjassa Pikku Karhu on tarina Pikku Karhu lähtee kuuhun, jonka kuvissa karhulla on päässään neliskulmainen laatikosta askarreltu kypärä, josta sojottaa pari antennia.
|
| Biisi luultavammin 70-lun lopulta tai 80-luvun alusta..uuden aallon tyyppinen joku bändi..sanoituksessta kerrotaan mm. Laitapuolen kulkijasta joka torin… |
296 |
|
|
|
Etsitty kappale on kouvolalaisen Top Rankin Irtopalanen yhtyeen ensimmäiseltä suomenkieliseltä singleltä, joka ilmestyi marraskuussa 1981.
|
| Ovatko tunturikoivu ja hieskoivu saman lajin alalajeja? Kuinka korkeaksi tunturikoivu voi kasvaa esim. Etelä-Suomessa? |
1037 |
|
|
|
Tunturikoivu (Betula pubescens ssp. czerepanovii) on hieskoivun (Betula pubescens) pohjoinen alalaji. Se kasvaa yleensä 2-6 metrin korkuiseksi ja monirunkoiseksi. Tunturikoivu on yleinen Pohjois-Lapissa, ja sitä esiintyy etelämpänä Kuusamon korkeudelle saakka. Etelä-Suomessa sitä ei siis tavata lainkaan.
Lähteet:
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa (Otava2010)
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/hieskoivu
Levinneisyyskartta Kasviatlaksessa: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=45032&year=2015
|
| Mistä löytyisi suomen kielellä satujen alkuperäisiä versioita? Siis sellaisia kuin ne olivat ennen kuin Disney teki niistä lapsille sopivia elokuvia. Näissä… |
4005 |
|
|
|
Kannattaa tutustua Raija Jänicken ja Oili Suomisen toimittamaan ja suomentamaan kolmiosaiseen kokoelmaan Grimmin sadut (Tammi, 1999). Se on ensimmäinen täydellinen suomennos Jacob ja Wilhelm Grimmin Kinder und Hausmärchen -kokoelmasta, ja tuttujen klassikoiden lisäksi siinä on yli 50 ennen suomentamatonta satua. Charles Perraultin Hanhiemon saduista on puolestaan saatavilla vuoden 1922 suomenkielisen käännöksen näköispainos (Lasipalatsi 1999).
Sekä Grimmit että Perrault kirjoittivat satunsa paitsi suullisen, myös kirjallisen eurooppalaisen tarinaperinteen pohjalta. Monet Perraultin 1600-luvulla tunnetuksi tekemät sadut saivat Grimmeiltä 1800-luvulla uudenlaisen tulkinnan, ja Perrault puolestaan käytti omien versioidensa pohjana muiden... |
| Mistä on lähtöisin sanonta "Uhka vai mahdollisuus", ja milloin se alkoi yleistymään. |
7054 |
|
|
|
"Uhka vai mahdollisuus" -ajattelu on mitä todennäköisimmin lähtöisin alun perin organisaatioiden yhteydessä käytetystä SWOT-analyysistä, jossa pyritään määrittämään vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats). Vahvuudet ja heikkoudet ovat sisäisiä, uhat ja mahdollisuudet ulkoisia tekijöitä. SWOT-analyysin juuret ovat 1960-luvulla. Nykyisen kaltainen nelikenttämatriisi siitä tuli 80-luvulle tultaessa.
1980-luvulle ajoittuu myös "uhka vai mahdollisuus" -parin ilmaantuminen suomenkieliseen asiaproosaan. Sen varhaisin löytämäni esiintymä on vuodelta 1983, Kanava-lehdessä 11(1983):4 julkaistu Eero Kostamon artikkeli Tietoyhteiskunta : uhka vai mahdollisuus? Mikäli fraasin esiintymistä... |
| Jenkkimaan resepteissä on tullut vastaan seuraavanlaisia aineosia: Swiss chard leaves, brown sugar, uncooked wheat berries, kosher salt, cannellini beans… |
6141 |
|
|
|
"Swiss chard" on suomeksi mangoldi eli "Swiss chard leaves" tarkoittaa mangoldin lehtiä. "Brown sugar" tarkoittaa kontekstista riippuen joko ruskeata kidesokeria tai fariinisokeria, ja koska kysymyksessä täsmennetään, että kyse on nimenomaisesti amerikkalaisista resepteistä, otaksuisin tässä tarkoitettavan jälkimmäistä vaihtoehtoa. "Wheat berry" on vehnänjyvä eli "uncooked wheat berries" tarkoittaa keittämättömiä vehnänjyviä. "Kosher salt" tarkoittaa gastronomisen sanaston mukaan lisäaineetonta, kosher-sääntöjen mukaan valmistettua ja pakattua suolaa, mutta tutkimieni englanninkielisten lähteiden perusteella suola ei sinänsä ole "kosher", vaan nimi tulee siitä, että tätä normaalia ruokasuolaa karkeampaa, yleensä jodioimatonta suolaa... |
| Mistähän runosta ja kenen mahtaa olla seuraavantyyppiset (siis jotain tuonne päin?) säkeet: Antaa mennä kuin on mennäkseen. Pahinkin päivä vierii verkalleen… |
515 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatista tulee ensimmäisenä mieleen Yrjö Jylhän suomennos William Shakespearen Macbeth-näytelmän säkeestä "Come what come may, time and the hour runs through the roughest day" (1. näytös, 3. kohtaus):
Vaan tulkoon sitten, mik' on tullakseen;
pahinkin päivä vierii verkalleen.
|
| Mitä tarkoittaa nimi Inka-Lilja? |
1570 |
|
|
|
Inka on lyhentymä nimistä Ingrid ja Inkeri, jotka kumpikin pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Ingifridh. Se on puolestaan muodostunut Ing-jumalan nimestä ja kauneutta merkitsevästä sanasta frid. Suomen Inkeri-nimi on todella vanha, sen oletetaan olleen käytössä jo esikristillisellä ajalla. Inka tuli ilmeisesti ensin käyttöön Inkerin ja Ingridin lempinimenä ja yleistyi sittemmin myös itsenäisenä nimenä. Nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1973 lähtien.
Liljaa voidaan pitää sekä luontoaiheisena nimenä että suomalaisena vastineena Elisabeth-nimen englantilaisille hellittelymuodoille Lilian ja Lily. Elisabethin taustalla on heprealainen nimi Elisheba, joka tarkoittaa 'Jumala on valani'. Lilja-nimi on tullut Suomessa käyttöön 1800... |
| Mistä maksaruohon nimitys tulee? Mihin maksa-sana viittaa? Kiitos! |
1401 |
|
|
|
Kävin läpi koko joukon kasvikirjoja, mutta yksikään tutkimistani teoksista ei kertonut, mistä maksaruohon nimi tulee.
Luontoportti-verkkosivusto sen sijaan tarjoaa seuraavanlaisen selityksen: "Isomaksaruohon lehtien on katsottu muistuttavan sian maksaa ja siksi kansa on nimittänyt kasvia kalliomaksaksi, sianmaksaheinäksi – tai maksaruohoksi."
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/isomaksaruoho
|
| Kysyin pari viikkoa sitten, maksettiinko oppikoulun lukukausimaksu kaksi (2) kertaa vuodessa eli ensin syyslukukaudella ja toinen kevätlukukaudella. Vastausta… |
728 |
|
|
|
"Lukukausimaksu suoritetaan kahtena eränä, puolet syyslukukaudella viimeistään lokakuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään helmikuun 1. päivänä sekä toinen puoli syyslukukaudella viimeistään marraskuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään huhtikuun 1. päivänä."
Asetus valtion oppikouluissa suoritettavasta lukukausimaksusta 20.7.1933/230, 5§
|
| Lainasin SKS:n kirjastosta 90-luvulla mielenkiintoisen kirjan, jonka tekijää en muista, en paljon muutakaan. Kirja kertoi vuoden 1918 sisällissodan… |
643 |
|
|
|
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla jämsänkoskelaisen opettajan Kaarlo Isomäen Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä (Edistysseurojen kustannus, 1920).
Isomäkeä syytettiin punakaartilaisuudesta, vaikka näyttöä asiasta ei ollut, ja hänet lähetettiin vankileirille. Isomäen onnistui kuitenkin paeta metsään, missä hän piileskeli 91 vuorokautta.
|
| Mikähän mahtaa olla Eläinten vallankumouksen Sugarcandy Mountain suomeksi? Tämä on ilmeisesti ainakin luvussa kaksi. |
457 |
|
|
|
Sugarcandy Mountain on Panu Pekkasen suomennoksessa Sokeritoppavuori.
|
| Etsin Aapelin pakinaa, josta muistan että siinä puhuttiin vesijättömaasta. Luin pakinan koulussa lukukirjasta. Olin silloin muistaakseni 6. luokalla (1987-1988… |
574 |
|
|
|
Etsitty pakina on Ollin Kiinnostunut kuulija. Siinä mustapartainen mies penää vesijakoministeriltä tietoja tätinsä vesijättömaa-asiasta, joka on ollut vesijakoministeriössä ratkaistavana yli viiden vuoden ajan.
Kiinnostuneen kuulijan voi lukea useammastakin Ollin pakinakokoelmasta. Alun perin se julkaistiin kirjassa Heipä hei!, mutta se sisältyy myös valikoimiin Valitut tekoset. 1, Ollin parhaat ja Mustapartainen mies herättää pahennusta.
1980-luvun lukemisto, johon Kiinnostunut kuulija sisältyy, on Uusi kuudes lukukirja.
|
| Tarvitsisin tiedon siitä, kuinka monta liputuspäivää, virallista ja vakiintunutta, Suomessa oli 50 vuotta sitten, ts. 1966. |
785 |
|
|
|
Vuoden 1966 kalenteriin on merkitty kahdeksan liputuspäivää, jotka kaikki ovat luonteeltaan virallisia ja vakiintuneita:
5.2. Runebergin päivä
28.2. Kalevalan päivä
8.5. Äitienpäivä
12.5. Snellmanin päivä
4.6. Puolustusvoimain lippujuhla
25.6. Suomen lipun päivä [Juhannuspäivä]
10.10. Aleksis Kiven päivä
6.12. Itsenäisyyspäivä
|
| Milloin Tampereen Tammelan Välimaankatu katkaistiin niin, että jäljelle jäi vain pari korttelia länsiosasta alkuperäisen nimisenä ja lyhyt pätkä itäpäästä… |
656 |
|
|
|
Arkkitehti Antero Sirviön laatimassa vuonna 1966 hyväksytyssä Tammelan muutosasemakaavassa kortteleiden 245 ja 246 välissä oleva Välimaankadun katualue poistettiin kokonaan ja kortteli osoitettiin teollisuuskäyttöön. Välimaankatu 25 asuinrakennuksen tontti jäi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen keskelle.
Vuonna 1988 asemakaavamuutoksessa Välimaankatu 25:n tontti erotettiin pohjoispuolen tontista, ja näin syntynyt uusi tontti osoitettiin jälleen asuinkäyttöön. Korttelin 245 kohdalla oleva Kekkosen-Paasikiven tien tieosuus risteysalueineen valmistui näihin aikoihin.
Välimaanpolku, joka ennen oli osa Välimaankatua, esiintyy ensimmäisen kerran vuoden 1988 vahvistetussa asemakaavassa.
Valokuvia alueesta voi yrittää etsiä Tampere-... |
Kysy kirjastonhoitajalta