| Vasta ostamassani autossa on takana hai-symbolikuva. tiedän kristillisyyteen liittyvät kalasymbolit jne. mutta hain kuvaa en ole ennen nähnyt enkä… |
907 |
|
|
|
Symbolit & merkit -kirjan (Gummerus, 2009) mukaan hai on "miehisen voiman, metsästystaidon ja verenhimoisuuden symboli", jota kunnioitetaan etenkin Tyynenmeren ja Afrikan kulttuureissa. Hai esiintyy niissä miehuusseremonioissa ja toteemieläimenä. Oseaniassa hai on suosittu esi-isähahmo, ja Australian aboriginaaleille se on luojahahmo.
Hain symbolista merkitystä pohdittaessa lienee syytä muistaa myös tiedotusvälineiden ja viihdeteollisuuden mytologisoima "tappajahai": "Hai saa monen ihmisen tuntemaan kylmiä väreitä selkäpiissään. Tuntemuksia ovat olleet omiaan nostattamaan sensaationälkäinen lehdistö ja myös mm. suosikkielokuvaksi kohonnut Tappajahai. -- Haiden ihmissyönti nousi otsikoihin 1916, kun New Yorkin lähistöllä 2,6 metriä... |
| Vanhastaan Suomessa on merekulussa pituusmittana käytetty meripeninkulmaa (mpk). Nyttemmin näkee käytettävän merimailia( M). Molemmat mitat ovat yhtä suuria… |
534 |
|
|
|
Kävin läpi koko joukon kokoelmastamme löytyviä merenkulun perusteita käsitteleviä kirjoja ja näiden perusteella näyttäisi pikemminkin siltä, että merimailia ja meripeninkulmaa käytetään sulassa sovussa rinnakkain - ja täsmentäen, että kyse on käytännössä samasta asiasta. Löytyypä pari sellaistakin kirjaa, joissa puhutaan yhä vain meripeninkulmasta (lyhenteenä tosin merimailin M). Arvelisin, että kielen rappeutumisen asemesta merimailiin siirtymisessä voisi olla kyse enemmänkin sellaisen nimityksen käyttöönotosta, joka on lähempänä kansainvälisesti käytettyä englanninkielistä ilmausta nautical mile. |
| 90-luvun alkupuolella haja-asutusalueiden kaupoissa sai myydä olutta ympärivuorokauden. Käsittääkseni 1995 voimaan tulleeseen alkoholin vähittäismyyntiaikalain… |
5790 |
|
|
|
Ennen uuden alkoholilain voimaanastumista ja siinä säädettyä alkoholijuomien vähittäismyyntiaikaa oluen myyntiä säätelivät oikeastaan vain Alkon hallintoneuvoston antamat ohjeet ja kaupan keskusjärjestöjen myyntiaikaa rajoittavat suositukset. Vaikka Alko puhui myyntirajoituksista, senkin ohjeet olivat käytännössä vain suosituksia: laitonta niiden vastainen myynti ei ollut. Myyntirajoitusten noudattaminen oli kiinni yksinkertaisesti kauppiaiden kuuliaisuudesta.
Oluen myynti ja sen sääntelyn puute nousi lehtiotsikoihin jo 80-luvulla, kun kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi kyläkaupoille poikkeuslupia sunnuntain aukioloon "matkailijoiden palvelemiseksi ja kyläkauppojen pystyssä pitämiseksi". Ministeriö ei halunnut rajata... |
| Olen etsinyt tietoa, minkä värinen on mantelipuu sen kuoren alla? Ja minkä värinen se on kuorettomana kuivuneena? |
514 |
|
|
|
Mantelipuun puuaines on kuoren alla vaalea, sävyltään kellertävästä vaaleanruskeaan, sydänpuu on tummanruskeaa.
Mantelipuun katkaisupinta
Mantelipuu kuivuu kuorettomana vähitellen harmaaksi.
|
| Oma nimeni tulee lastenlaulusta jonka äitini löysi muistaakseni lasten kasetilta. Yritin etsiä googlesta mikä on kappaleen nimi oikeasti, mutta en löytänyt… |
365 |
|
|
|
Etsimäsi lastenlaulu on mm. lastenmusiikkiyhtyeestä Orffit (aiemmin Tohtori Orff & herra Dalcroze) tunnetun lauluntekijän Hannu Sepposen säveltämä ja sanoittama Liisa. Sepponen levytti Liisan Tilitants-kokoonpanonsa vuonna 1993 julkaistulle albumille Tyy ti ti. |
| Suomen lippu täyttää 100 vuotta 28.5.2018. Mistä lukiosta Suomen lipun toinen suunnittelija, J.V. Snellmanin pojanpoika Eero Snellman kirjoitti ylioppilaaksi… |
390 |
|
|
|
Eero Snellman kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta.
Lähde: Suomen taiteilijoita Alvar Cawénista Wäinö Aaltoseen : elämäkertoja. WSOY, 1955 |
| Moikka! Löysin ihanan runon jonka nimi oli muistaakseni ”tauot taukoihin”. En muista kirjoittajaa (paitsi että oli ehkä nainen) Ja haluaisin niin löytää tämän… |
646 |
|
|
|
Kirsi Kunnaksen kokoelmassa Valoa kaikki kätketty (WSOY, 1986) on Nyt kun liitän tauot taukoihin -niminen runo. Olisikohan tämä kenties etsimäsi? |
| Jokunen vuosi sitten WSOY alkoi julkaista Bon-pokkari sarjassa Jane Austenin kirjoja. Ajattelin, että keräisin koko sarjan omaan hyllyyn. Ongelma ja… |
803 |
|
|
|
Bon-pokkarisarjassa on julkaistu Bonnier-kustannuskonserniin kuuluvien WSOY:n ja Tammen alun perin kustantamia nimekkeitä. Kasvattitytön tarina ei ole kuulunut näistä kummankaan kustantamon valikoimaan - kaikki sen tähänastiset laitokset ovat ilmestyneet Kariston kautta - joten sen puuttuminen Bon-sarjasta johtuu yksinkertaisista kustannusoikeudellisista syistä. |
| Kun puhutaan ekologisesta jalanjäljestä, niin onko sellainen vain ihmisillä, vai voidaanko myös eläimillä sanoa olevan ekologinen jalanjälki? |
211 |
|
|
|
Ekologisen jalanjäljen käsite on kehitetty nimenomaisesti ihmisyksilöiden tai -yhteisöjen noudattamien elämäntyylien ekologisten seurausten havainnollistamiseksi. Niinpä eläinten ekologisen jalanjäljen mittaaminen on mielekästä oikeastaan vain ihmisen lemmikki- ja tuotantoeläimistä puhuttaessa. Ulkomaisten tutkimusten mukaan keskikokoisen koiran ylläpito aiheuttaa lähes kaksi kertaa katumaasturia suuremman ekologisen jalanjäljen. Luonnonmukaisesti elävät villieläimet eivät ole tässä mielessä merkittäviä maapallon resurssien kuluttajia.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Hanna Kokko, Ekologinen jalanjälki. - Teoksessa Suomen luontotieto. 1, A-Kar. Weilin+Göös, 2005
Brenda & Robert Vale, Time to eat the dog : the real guide to sustainable... |
| Missä Lassi Nummin runossa ovat sanat " Me olemme nyt tässä, keskipäivän kirkkaassa valossa"? |
1121 |
|
|
|
Etsityt Lassi Nummin sanat ovat Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootioon keväällä 1966 kirjoitetusta Arpakuviot-sikermästä, sen yhdeksännestä ja viimeisestä runosta Lehvät ja puu. Runo ja sikermä päättyvät näihin säkeisiin:
"Me olemme tässä, keskipäivän kirkkaassa valossa.
Me olemme juuri tässä
nyt."
Lassi Nummi, Runot 1947-1977. Otava, 1978 |
| Vain tätä hetkeä, joka vielä vihreänä ja eloisana, Kenen tekstiä ja mistä teoksesta ? "Mutta ei pidä katsoa käsikirjoitusta taaksepäin eikä eteenpäin sanovat… |
272 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on Eeva-Liisa Mannerin tekstiä, runokokoelmaan Kirjoitettu kivi (Tammi, 1966) sisältyvän kokonaisuuden "Esseitä ajan taipumisesta" ensimmäisestä tekstistä Spekulaatio n:o 2.
"Mutta ei pidä katsoa käsikirjoitusta taaksepäin eikä eteenpäin, sanovat viisaat; mikä on takana, sitä ei enää ole; mikä on edessä, se ei ole vielä tullut. Pitää katsoa vain tätä hetkeä, joka vielä vihreänä ja eloisana, valoa taitten, värisee puussa ja joka itse on valoa vain." (s. 43) |
| Etsin pianonuotteja seuraavalle muumi kappaleelle: Linnunpoikaset lähtevät lentoon [88/134] Sävellys: Sumio Shiratori, sovitus: Korkeintotuus https://www… |
2715 |
|
|
|
En onnistunut löytämään nuottia tähän kappaleeseen. Soinnut löytyvät täältä: https://chordify.net/chords/muumimusiikkia-13-moominmusic
Verkosta löytyy joitakin Sumio Shiratorin sävellysten nuotteja, mutta painettuja nuotteja löysin vain yhden: Pikku Myyn poppikoulun. Se sisältyy Liisa Koskimiehen opinnäytetyöhön (https://urly.fi/Y8t). Hän on siihen sovittanut pianolle Sumio Shiratorin Muumilaakson tarinoita -animaatioelokuviin säveltämiä kappaleita.
|
| ""helavalkeat sieluni helluntain", on ainoa jota runosta muistan. Uskonnonopettajani lausui runon lakkiaispäivänäni 54 vuotta sitten. Lienee mahdoton löytää… |
717 |
|
|
|
Olisiko kenties mahdollista, että runossa olisi puhuttu sieluni helluntain asemesta Suomemme helluntaista? Löysin eräästä vanhasta sanomalehdestä 90 vuotta sitten Mikkelin oppikoulujen ylioppilaiden lakkienjakojuhlassa luetun Runon nuorelle ylioppilaalle, jonka oli laatinut koulun johtaja Joos. Sajaniemi. Tässä runossa johtaja Sajaniemi runoilee Suomemme helluntain helavalkeista: "miten syttyisi syömmissä leimahtain / helavalkeat Suomemme helluntain". Ehkä tämä runo on ollut tuttu opettajallenne ja hän on hyödyntänyt sitä puhuessaan omille nuorille ylioppilailleen.
Runo nuorelle ylioppilaalle |
| Joskus syyskuun 11. päivän iskujen ensimmäisen vuosipäivän tienoilla esitettiin televisiossa dokumentti nimeltä "Amerikka ei unohda". Esitettiinkö se MTV3… |
333 |
|
|
|
Amerikka ei unohda esitettiin MTV3:ssa 8. syyskuuta 2002. Toinen muistelemasi 911-iskun ensimmäisen vuosipäivän tienoilla esitetty dokumentti olisi voinut olla TV2:ssa 10.9. esitetty Ajankohtainen kakkonen Special: 911 - viimeinen hälytys: "New Yorkin palolaitokselle terrori-iskut merkitsevät pahimpien painajaisten toteutumista. Dokumentti seuraa kolmen palomiehen työtä ja heidän elämänsä järkkymistä katastrofin ensi hetkistä tähän päivään." |
| "Taa taival kevätkuinen jäi toivon kukkinee. Vie polku kuurapuinen nyt kotiin viimeiseen." Onko runo Otto Manninen? Kuinka se alkaa? Minulla on alku"Taas… |
808 |
|
|
|
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat toinen (Taas huurrekulmin...) ja kolmas (Taa taival...) säkeistö Otto Mannisen runosta Hääpäivä, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Matkamies : runoelmia (WSOY, 1938). Jälkimmäisessä sitaatissa kuukausi on tosiaan muutettu: Manninen runoilee helmikuusta. Runon viimeisen säkeistön loppu poikkeaa myös hieman siteeratusta. Manninen kirjoittaa: "Vie polku kuurapuinen, / vie kotiin viimeiseen." |
| Onko totta, että näyttelijät Pentti Siimes ja Lasse Pöysti on usein sekoitettu toisiinsa, eivätkä he itsekään tiedä/tienneet, miksi näin tapahtuu? Wikipediassa… |
1268 |
|
|
|
Ainakin Lauri Meren kirjoittamassa elämäkerrassa Pentti Siimes : näyttämöllä, kotonaan (Otava, 2002) tähän asiaan viitataan pariinkin kertaan, ja Siimes sanoo kirjassa varsin suoraan, ettei hän tiedä, mistä moinen sekaannus johtuu: "Minulle on loputon arvoitus, miksi meidät Lasse Pöystin kanssa sotketaan jatkuvasti toisiimme. Erehdyksiä saattaa sattua aivan yllättävissä tilanteissa. Kerran kun menin Savonlinnassa erääseen kahvilaan, täysin tuntematon nainen alkoi tuttavallisesti viittoilla minua pöytäänsä. -- Lasse Pöysti oli Tampereella asuessaan joutunut pitemmäksi aikaa sairaalaan, ja nainen oli toiminut hänen omahoitajanaan. Tästä huolimatta hän sekoitti meidät keskenämme. Lasse puolestaan oli kerran mennyt lääkäriasemalle ja teettänyt... |
| En halua olla sinkku, miten saan miehen? |
831 |
|
|
|
Tämän ongelman kanssa et ole yksin, joten apua ja asiantuntevia vihjeitä sen ratkaisemiseksi on kyllä tarjolla ja saatavilla kirjastojenkin kokoelmista. Alkajaisiksi suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin aihetta käsitteleviin kirjoihin:
Viivi Avellan, Sinkkunaisen käsikirja
Jeff Green, Sinkkuelämän ABC : selviytymisopas deittailuun ja pariutumiseen (ja välille jääviin ihaniin ajanjaksoihin...)
Minni Niemelä, Nettideitit : uusi onni verkosta?
Sari Peltonen, Miehen hankinta- ja kierrätysopas : joka naisen ohjeistuspaketti
Timo Peltonen, Nettideittailijan eloonjäämisopus
Elina Pirinen, Kuinka löytää Se Oikea ja pitää samalla hauskaa
Maire Soiluva, Rakkautta ruudun takaa : kumppani verkosta
Satu Väisänen, Sinkun elämää |
| Onko Edgar Allan Poen runosta Dreamland muuta suomennosta kuin se, joka löytyy kirjasta Rakkauden ja kuoleman lauluja (suom. O. Nousiainen)? |
533 |
|
|
|
Muutamalle Oskar Nousiaisen suomentamaan Rakkauden ja kuoleman lauluja -kokoelmaan sisältyvälle runolle löytyy kyllä vaihtoehtoinen suomennos, mutta Unen maa ei näyttäisi kuuluvan tähän joukkoon. |
| Laulussa on sanoja; olen yksin mut en yksinäinen... Kuka laulaa tämän ja mikä on kappaleen nimi? |
1269 |
|
|
|
Kappaleen nimi on "Kauemmaksi kuljen". Sen on säveltänyt Charles Plogman ja sanoittanut Lasse Wikman. Sen on levyttänyt Charlies-yhtye vuonna 2001. Tuolloin yhtyeen laulusolistina oli Charles Plogman. Laulu alkaa: "Hetki varhainen, päivä vasta unesta herää". Kertosäkeessä lauletaan: "Silmät kiinni suljen, kauemmaksi kuljen. Olen yksin, mutten yksinäinen."
Yhtye on levyttänyt kappaleesta myös ruotsinkielisen version "En längtan", jonka laulaa Dani Strömbäck. |
| Lapsuudessani olen kuullut viehättävän kevätrunon.j osta muistan hieman; Vuokko se silmänsä aukaisee, talvi on mennyt se kuiskailee. Saisiko sanat… |
3330 |
|
|
|
Runon suomenkielinen nimi on "Vuokot" tai "Sinivuokot", kumpaakin nimeä käytetään. Sen alkuperäinen nimi on "Blåsippor", ja sen on kirjoittanut Anna Maria Roos. Ruotsiksi runo alkaa: "Blåsippan ute i backarna står". Suomenkielisen tekstin on ilmeisesti kirjoittanut Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), vaikka suomentajan nimeä ei löytämissäni lähteissä yleensä mainita lainkaan. Runon on säveltänyt Alice Tegnér (1864-1943), ja laulun nuotti suomenkielisine sanoineen löytyykin monesta lastenlaulunuotista, esimerkiksi Alice Tegnérin lauluja sisältävästä nuotista "Laula äiti kanssamme. III vihko" [1910?], johon laulut on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón".
Runon alkusäkeet poikkeavat hieman toisistaan eri julkaisuissa: "Vuokko se... |
Kysy kirjastonhoitajalta